maanantai 2. marraskuuta 2015

Agatha Christie: Salaperäinen matkustaja



Agatha Christie: Salaperäinen matkustaja, Passenger to Frankfurt 1970, WSOY 1971, suomentanut Anna-Liisa Laine, sivumäärä 277.

Agatha Christien Salaperäinen matkustaja esittäytyy Frankfurtin lentokentällä tämän kirjan lukijalle ja sir Stafford Nyelle. Sir Stafford on tulossa Malaijasta konferenssista, kun salaperäinen nainen tekee omituisen ehdotuksen, Nye antaa viittansa, passinsa ja suostuu huumattavaksi, jotta nainen pääsee turvallisesti Englantiin.

Tästä lähtee käyntiin Christien romanttinen vakoilujännäri. Romanttinen, sillä lopussa on odotettavissa hääkellojen kilinää. Teos sisältää myös Christien vakiokliseet, eli Shakespeare-viittauksia (tässä toimimaton Romeo ja Julia -vertaus, sillä kyse ei ole minusta ensirakkaudesta, eikä toteutumattomasta lemmestä), Zendan vangin juonen käänteiden selvitystä, yhden murhan, ja lopussa konnat siivilöidään kunnon kavereista.

Teos tosin alkaa lupaavasti, sillä naisen arvoitus kiinnostaa. Hän esiintyy kolmella eri henkilöllisyydellä: joista valehenkilöllisyyksiä ovat neiti Daphne Theofanous, kreivitär Renata Zerkowski. Mitä nainen oli tuomassa ja kuka hänen henkeään uhkaa? Juoneen linkitetään brittien tiedusteluviranomaisia, oma riippumaton tiedusteluorganisaatio sekä eräitä muita tahoja. Kaikkia kiinnostaa Nuori Siegfried, joka viittaa Wagnerin oopperaan ja oopperaa kuullostellaankin. Kaikki johtaa maailmanlaajuiseen salaliittoon, jossa nuorisojoukkoja provosoidaan väkivaltaiseksi. Kaiken takana on pahat ja heidän rahat. Tässä viitataan myös Vietnam-agendaan henkilöillä, jotka eivät ole olleet edes Vietnamissa. Tähän "joukkopsykoosiin" tarjotaan lääkkeeksi erästä keksintöä, jolla ihmisten prioriteettijärjestystä tai motivaatiota pystytään muuttamaan.

Tiedustelijoita kiinnostaa, mistä tulee (ja menee) raha, mistä aate, mikä koneisto sitä pyörittää. Raharuhtinaisiin ja -ruhtinattariin myös tutustutaan ulkomailla komeissa, mutta ontoissa kulisseissa.

Sir Stafford Nyellä on mukava ja kaikki tunteva täti lady Matilda, joka kuitenkin on oman aikakautensa tuote, ja jonka asenteet ovat viktoriaanisia, hän on haltioitunut Zendan vangin käänteistä. Hänen sankarinsa löytyvät kirjasta eivät Beatlesista tai muista populaarikulttuurin tuotteista, joita luultavasti katsotaan tässä kirjassa  hieman vinoon. Vuonna 1970 meno oli varsin erilaista verrattuna vuoteen 2015.

Salaperäinen matkustaja -teos on varsin tyypillinen Agatha Christien (1890 - 1976) romanttinen vakoilujännäri. Reipas naimaton tyttö ja hieman vanhempi "aatelinen" mies ratkaisevat monikerroksisen ongelman, johon kuuluu myös murha ja he lyövät lopussa hynttyynsä yhteen. Myöhäistuotannon hengessä kirjasta löytyvät maininnat nuorten löystyneistä asenteista ja rutinat kiristyneestä verotuksesta.

2 kommenttia:

  1. Olen tämän joskus lukenut, mutta tahtoisin lukea uudelleen, sillä tämä kuuluu niihin christieihin, joihin itse olen tykästynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä ja jännäriä Määränpää tuntematon pidetään Christien "heikompina", tätä taustaa vastaan nämä olivat hyviä, Teemat nuorison ohjailtavuus, "äärioikeistolaisuus" ja tiedemiesten kaappaus omia tarkoitusperiä varten on minusta teemoina edelleen ajankohtaisia. Ja näissä molemmissa kuten Ruskeapukuisessa miehessä on mukava päähenkilö.
      Minusta myöskin Tommy ja Tuppencet jopa Kohtalon portti on parempi, kuin "monet asiantuntijat" "väittävät".

      Poista