keskiviikko 6. elokuuta 2014

Agatha Christie: Totuus Hallavan hevosen majatalosta


Agatha Christie: Totuus Hallavan hevosen majatalosta 2010 wsoy, The Pale Horse 1961, suomentanut Antti Nuuttila sivumäärä 288.

Saattaa sisältää epäsuoria juonipaljastuksia
Agatha Christien dekkarissa Totuus Hallavan hevosen majatalosta ei ole Hercule Poirotia, eikä neiti Marplea, mutta Christien hahmoista  hassahtanut dekkarikirjailija Ariadne Oliver on mukana. Eräs rikokseen osallistunut ehdottaa Oliverille "teidän pitäisi kirjoittaa romaani mustan magian avulla tehdystä murhasta". s.94. Mustasta magiasta, voodoosta, suggestiosta ja noituudesta dekkarissa on puhe ja paljon kohistaan, mutta murhatapa on arkisempi.

Kertojana useimmissa luvuissa on Ariadne Oliverin tuttava tiedemies ja kirjailija Mark Easterbrook, joka törmää kirjan alussa Chelseassa naisten väliseen kissatappeluun. Punatukkainen Thomasina Tuckerton menettää tukun hiuksia, ja myöhemmin henkensä. Easterbrook näkee kuolinilmoituksen lehdessä. Thomasina on upporikas perijätär.

Toisaalla Isä Gorman kutsutaan kuolevan naisen luo, joka supattaa salaisuutensa papille. Pappi kirjoittaa kuulemansa tarinan henkilöiden nimet ylös, sillä kyse ei ole ripistä. Pappi kolautetaan hengiltä heti kotimatkalla, lapun hän on laittanut kenkäänsä, koska kauhtanan taskut ovat risat.

Poliisi käy läpi listaa: Ormerod, Sandford, Parkinson, Hesketh-Dubois, Shaw, Tuckerton ... Moni henkilö on kuollut, tosin aivokasvaimeen, flunssaan ... se selviää poliisille komisario Lejeunelle. Lady Hesketh-Dubois on puolestaan Mark Easterbrookin kummitäti. Ladya kuvataan brittiläisen kuivasti: "hänellä ei ollut lapsia, mutta hänellä oli kaksi kohtalaisen hyvin käyttäytyvää villakoiraa, joista hän piti hyvin paljon. Hän oli järkkymätön ja itsepäinen konservatiivi". s. 60.

Hallavan hevosen majatalo mainitaan ohimennen murhien yhteydessä, ja se sijaitsee pikku kylässä, siellä häärää trio Thyrza Grey, Bella, Sibylla puhuen noita- ja voodoojuttujaan ja katsoen pahalla silmällä ja selittäen  suggestiosta.

Tämä tarina ei ole perinteinen Christien dekkari, jossa tapahtuu murha, ja missä on tietty määrä epäiltyjä ja kaikki todistusaineisto saatavissa. Tässä rikosten kerä purkautuu hiljalleen ja koko kuvio tarkentuu ja ansa asetetaan. Jännitys on piinaavaa, ja koko rikoksen ja pahuuden kuva selviää loppupuolella. Ponnekkasti puuhaileva nuori pari ei rikosta selvitä vaan virkapoliisi Lejeune.

Totuus Hallavan hevosen majatalosta on kuitenkin hyvä lisä Agatha Christien tuotantoon. Juonessa on poikkeuksellisia palasia ja hämäyksiä. Liittouma, rikoksen ammattimaisuus, ja erikoinen myrkky (tallium).

Hallava hevonen kirjan nimessä liittyy myös Johanneksen ilmestyksen 6:8:een, ja tummennettu osa hieman muunnettuna mainittuna kirjassa
Ja minä näin, ja katso: hallava hevonen; ja sen selässä istuvan nimi oli Kuolema, ja Tuonela seurasi hänen mukanaan, ja heidän valtaansa annettiin neljäs osa maata, annettiin valta tappaa miekalla ja nälällä ja rutolla ja maan petojen kautta. "

Englanninkielinen termi pale horse on eri nettiraamatuissa joko muodossa a pale horse tai the pale horse.

Agatha Christien ystäville Totuus Hallavan hevosen majatalosta on  hyvä valinta.


TV-toteutukseen on leivottu neiti Marple salapoliisiksi. Myrkky on sama ja motiivikin, henkilön mielentilakin on sama.

*****
Tällä osallistun Oksan hyllyltä Rikoksen jäljillä -haasteeseen.


Kaikkiin Agatha Christien dekkareihin löytyy linkit Vanha Hyvä aikani bloggauksen lopusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti