sunnuntai 24. marraskuuta 2013

Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus


Agatha Christie: Idän pikajunan arvoitus, 1975 Otava/Suuri suomalainen kirjakerho, kirja on ilmestynyt suomeksi ensi kertaa 1937 WSOY:n painamana, alkuteos Murder on the orient express. Sivumäärä 217.

Teoksessa kolme osaa: Tosiasioita, Todistajien kuulustelu, Hercule Poirot.
 Tarinan alkaa "Kello oli viisi eräänä talviaamuna Syyriassa Aleppon asemalaiturilla" mutta pian ollaan matkalla Eurooppaan suljetussa junavaunussa. Agatha Christien Idän pikajunan arvoitus onkin legendaarinen suljetun paikan mysteeri, murha tapahtuu Idän pikajunassa Jugoslavian alueella hetkellä, jolloin juna on juuttunut lumikinokseen, murhaaja tai murhaajat eivät pääse pakoon Hercule Poirotia, joka on teoksen salapoliisi.

Tästä kirjasta on wikipediassa juonen, syyllisen ja motiivin täydellisesti paljastava postaus, tässä postauksessa en paljasta rikoksen logiikkaa näin suoraan, mutta teoksen lukeneet muistavat varmasti, mistä on kyse. Varo kuitenkin juonipaljastuksia.

Idän pikajunan arvoitukseesa rikos on loistavasti käsikirjoitettu. Siinä on  ihmisiä vaunuissa eri yhteiskuntaluokista ja eri kansallisuuksista ja heitä yhdistää erään matkustajan Samuel Ratchettin murha veitsellä. Murhatyön tekijöitä tuntuisi olevan kaksi: vahva oikeakätinen mies ja heikko vasenkätinen nainen, jota tukee todistajien kuvailu öisistä äänistä ja kimonopukuisesta naisesta. Motiivi selviää eräästä kirjeestä. Ratchettin oikea nimi on Cassetti, joka oli vastuussa Daisy Armstrongin murhasta. Daisy Armstrong oli kidnapattu lapsi, joka murhattiin sieppauksen aikana. Lunnaat vaadittiin ja vastaanotettiin, vaikka lapsi oli ollut kuolleena jo viikkoja. Tragedian vuoksi koko perhe kuoli: äiti ja syntyvä lapsi lapsivuoteeseen, isä oman käden kautta.

Tässä dekkarissa ovat tyypilliset Agatha Christien rakennuspalikat: epäluotettava kello, lavastettu tilanne, henkilö tai henkilöt eivät ole aivan sitä, mitä uskottelevat olevansa. Totuutta ei aina tai ei juuri ollenkaan Poirot'lle puhuta. Tässä on kuitenkin tärkeimpänä teemana: "onko ihmisellä oikeus panna toimeen teloitusta syylliselle ilman virallista oikeuden päätöstä,". Tätä teemaa vastaan alkukielinen nimi Murder on the orient express on mitä parhain, murhaajalla tarkoitetaan Cassettia, joka oli kylmästi murhannut sieppaamansa lapsen, vaikka pyysi lunnaita elävää lasta vastaan. Teon hän oli toistanut useasti. Christie pohtii tavallaan, onko tällaisella henkilöllä oikeutta "välttää maallinen oikeus". "Tässä saadaan valamiehistön ratkaisu". Kirjan henkilöistä eversti Arbuthnot toteaa asian Poirotille, hän ei usko henkilökohtaiseen kostoon, vaan tarvitaan valamiehistön kanta. Cassetti on ostanut itselleen vapauden kaivamalla oikeudenkäynnistä muotovirheitä ja sysisyyllisenä saa syyttömän putipuhtaat paperit.

Näytelmä
Itse näytelmä on lavastettu ja kirjoitettu taitavasti. Junassa, joka kulkee reittiä Istanbul, Trieste, Calais,  on ykkösluokka ja sen viereinen kakkosluokka täynnä ihmisiä ja täynnä valhetta, ja etevin primadonna on eittämättä rouva Hubbard.
Henkilöt
Bouc on vastuussa junasta ja tapahtumista, koska on Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön johtaja. Statisti ja päätöksen tekijä.
Hercule Poirot, salapoliisi, Poirot kuulustelee osan henkilöistä ranskaksi, päätösehdotusten laatija!
Tohtori Constantine tutkii ruumiin, päätöksen tekijä.
Pierre Michel on junavaunun vastaava, ollut junailijana 15 vuotta.
"Ratchett" on rikoksen uhri, oikeasti hän on Cassetti, joka on vastuussa Daisy Armstrongin kidnappauksesta ja murhasta. Noin 60-70-vuotias.
Hector McQueen uhrin tulkki ja "sihteeri", noin 30-vuotias, tunnustaa, että isänsä käsitteli piirisyyttäjänä tapausta.
Ruhtinatar Natalia Dragomirov, venäläinen emigrantti, erittäin vanha ja rikas, tunnustaa olevansa Daisy Armstrongin äidin kummitäti.
Edward Henry Masterman, uhrin englantilainen palvelija 39-vuotias, ollut 10 kuukautta Ratchettin palveluksessa.
Unkarilainen diplomaattipari Andrenyi ja Helena, kreivi ja kreivitär.
Arbuthnot, englantilainen eversti
Mary Debenham, 26-vuotias kotiopettajatar viimeksi palvellut Bagdadissa
Hildegarde Schmidt, saksalainen seuraneiti
Greta Ohlsson, 49-vuotias ruotsalainen lähetystössä töissä oleva emäntä
Rouva Hubbard, hysteerikko, joka väittää murhaajan olleen hänen hytissään, eikä ollut mitenkään väärässä
Antonio Foscarelli, italialainen myyntimies, joka asuu Yhdysvalloissa ja on täynnä myyntipuhetta
Cyrus Hardman, 41-vuotias yksityisetsivä New Yorkista, uhrin palveluksessa

Näytelmän henkilöt joutuvat kuulusteluihin, totuutta ei juuri kerrota.
Poirot käy heidän matkatavaransa läpi, pienen loogisen ajattelun jälkeen ovat teoriat valmiina.
Poirot on löytänyt rikospaikalta nenäliinan, jossa H, hiiltyneen kirjeen, jossa sanat Daisy Armstrong, tulitikun, ja piippurassin uhrin hytistä. Uhrin hytti on teljetty sisältä päin, ikkuna on jätetty auki, kultakello pysähtynyt aikaan 00:45. Junassa on ollut hälyääniä. Monet ovat ravinneet itseään kuten uhrikin unilääkkeillä yötä varten. Koska useassa hytissä on ollut ylä- ja alapeti eli hytissä kaksi asukasta, osalla on alibi, tosin päättelyä haittaa unilääkityt unet.
Uhrissa  on 12 puukonreikää. Junailijan takki löytyy Schmidtin matkatavaroista, ja kimono Hercule Poirot'n!

Juna on edelleen lumihangessa, kun Poirot esittää kaksi "totuutta" päätöksen tekijät päättävät kumpi on virallinen.
***

Muistin uusintalukemisella koko juonen, vain junailijan ja kreivittären aseman olin unohtunut.
Itse kerronta on loisteliasta, koko tilannetta pohjustetaan enteillä kuten "Toivottavasti juna ei juutu lumikinoksiin". "Ratchett" tulee pyytämään Poirot'lta apua ...
Kansallisuuksista on huomioita, mutta tällä kertaa piikitellään etenkin englantilaisia:
Alkuun toivotaan, että "Olisipa Balzacin kynä"
Poirot'n mielestä useimpien englantilaisten asenne häneen, että Hercule Poirot on "vain joku kirottu ulkomaalainen", mutta hän itse toteaa, että "minusta on hauskaa katsoa kiivastunutta englantilaista". Poirot ylistää myös ranskattaria sekä belgialaisia naisia.

Ihmisten ulkonäköä ruoditaan monesti pisteliäästi:
"Lampaan näköinen ruotsalainen lähetyssaarnaaja"
"Rumin vanha nainen, keltainen vanha sammakko" tämä todettiin ruhtinatar Dragomirivovista, joka on muuten syntynyt joko 1850- tai 1860-luvulla, ja hänen mukaansa Cassetti olisi pitänyt "ottaa kiinni ja ruoskia hengiltä, niin hänen nuoruudessaan olisi tehty". Ruhtinattaren nimeä kovasti ihmettelin, miksei ole muodossa Dragomirova.
Samoin ihmettelin lausahdusta '"voitteko lainata tulta".

**********
Idän pikajuna elokuvissa ja TV:ssä
Idän pikajunan arvoituksesta on tehty elokuva, jossa oli laatunäyttelijöitä Vanessa Redgrave Mary Debenhamina, sekä Sean Connery eversti Arbuthnotina, Anthony Perkins Hector McQueenina, Ingrid Bergman Greta Ohlsonina, Lauren Bacall Hubbardina, Richard Widmark Ratchett, Poirotina on Albert Finney, minusta David Suchet on parempi Poirot, ja tästä on tehty TV-elokuva, joka esitetään taas 27.11.2015, lopussa asia menee vähän huutamiseksi, mutta kelpo tv-elokuva.

Kaikkiin Agatha Christien dekkareihin löytyy linkit Vanha Hyvä aikani bloggauksen lopusta.

17 kommenttia:

  1. Tämä on ollut aina yksi lemppareistani Agathan tuotannossa, on vain vierähtänyt tovi siitä kun sen viimeksi luin. Pidän myös kovasti elokuvan viimeisimmästä filmatisoinnista, minkä lopussa Poirot/David Suchet seisoo junan vieressä lumisateessa henkisesti pirstaleina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)

      Tätä elokuva-versiota en ole nähnyt, pitää katsoa

      Poista
  2. Tämä on hyvä Christie. Minulla on elokuvaversiokin kotona (vuodelta 1974), siinähän on aika huippunäyttelijät: Sean Connery, Lauren Bacall, Ingrid Bergman... elokuvakin on hieno, aivan yhtä hyvä kuin kirjakin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)

      Katsoin filmin jokin aikaa sitten, tuli kaapelikanavalta, minusta oli oikein viihdyttävä, Katsoin lefatykin arvostelun, ja mukana olivat myös Anthony Perkins, Ingrid Bergman, ja Lauren Bacallkin.

      Poista
  3. Olen tämän lukenut ja muistelen, että olisin nähnyt vanhana elokuvaversionakin, jossa yhtä junanmatkustajista esitti Ingrid Bergman ja Poirotia esitti Peter Ustinov (?).

    Juoniselostuksestasi tulee mieleeni tämän aikoinaan tapahtunut lapsikaappaus, kun sen kuuluisan lentäjän poika kaapattiin. Lieneeköhän Christie saanut pontta kirjalleen tästä tapauksesta, mene ja tiedä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)

      Sama filmi kun MarikaOksa on katsonut, tullut kaapelikanavilta muistaakseni MTV:ltä. Yhtymäkohtia lienee katsoin wikipediasta niin kidnappaus tapahtui 1932, ja lapsi löytyi kuolleena. Syytetty tuomittiin saman lähteen mukaan kuolemaan, eli näitä samoja aikoja on eletty.

      Poista
  4. Tämä on yksi parhaita Christien romaaneja. Elokuvaa en ole nähnyt, haluisin kyllä nähdä, sillä tv-sarjan jakso ei ollut muistaakseni sarjan parhaita.

    VastaaPoista
  5. Viihtyisä arvio Agathan arvoituksesta. Minun ei tarvitse miettiä kummasta pidän enemmän Miss Marplesta vai Poirotista, se on ehdottomasti Miss Marple. Christien kaikki hahmot ovat koomisia paitsi Miss Marple. Poirot on oikein huippuesimerkki koomisesta hahmosta. Uskon, että kirjojen suuri viehätys on näissä hahmoissa ja heidän ulkonäön liioittelussa sekä luokkayhteiskunnan rakenteiden esiintuomisessa teenjuonnin ja ruokailun lisäksi. Kirjoissahan ei yleensä tehdä töitä, paitsi Poirot ja poliisit. Sisäkkö voi korkeintaan avata oven ja puutarhuri hieman siistiä pihaa.
    Christiellä on yksi dekkari, jonka tapahtumat tapahtuvat laivassa, mutta en muista sen nimeä. Olet oikeassa, että usein ratkaisut tapahtuvat kelloaikojen perusteella, mutta myös vaatteet voivat olla pääosassa.
    Christien kirjat kuuluivat minun nuoruuteen samoin kuin Maria Langin dekkarit sitten luin jo Stephen Kingin kauhua.
    Tästä on taidettu tehdä useampikin elokuva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Nuorena "inhosin" neiti Marplea, en tajunnut vanhan neiti-ihmisen ylivertaista älykkyyttä, jota hän ei tuo esille kuten tuo pollea kukonpoika Poirot. Poirotissa arvostan hänen suurpiirteistä suhtautumista elämän pikku heikkouksiin ja vähäisiin rötöstelyihin, joita hän katsoo sormiensa läpi.

      Nykyisin nostan miss Marplen jo Poirotia ylemmäs :)

      Poista
    2. "Laiva-tapahtumat" sijoittuvat Niilin jokiristeilijään kirjassa Kuolema Niilillä. Ja aivan, siinäkin pelataan kellonajoilla...

      Poista
    3. Totta :)

      Bloggasinkin kirjasta, ja olen lukenut sen kahdesti, toisella kerralla en muistanut miten rikoksen vaatima "illuusio" oli aikaansaatu. :)

      Poista
  6. Olisiko tämä paras Christieltä...OPlen nähnyt tämän niin monta keraa elokuvana, että en osaa enää sitä edes laskea;)

    Kirja voi viedä minut perikatoon, sillä haaveilen nyt just samasta junamatkasta, mutta ilman murhaa, kiitos! Tuskin toteutuu, sillä hinta on tähtitieteellinen eli pitäisi laittaa koti lihoiksi ja siihen en ole valmis...ainakaan vielä.

    Englantilaiset muuten arvostelevat hirveän usein vierasmaalaisia karkein sanoin...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)

      Matka olisi mahtava, ja siis ilmeisesti myös hinnaltaan, taitaa jäädä tekemättä :)

      (Minusta Bondissa Salainen agentti Istanbulissa, tehdään samaa matkaa ehkä en tiedä, en ole bondien enkä junamatkojen syvin asiantuntija. :)

      Poista
    2. Istanbuliin/Istanbulista hinnat alkaen, huom. ALKAEN 7400 €... Tiedän niin monta muuta parempaa tapaa käyttää varojani, vaikka kyllä minunkin tekisi joskus mieleni matkata tuolla junalla. Taidan tyytyä tuohon Konyasta Adanaan kulkevaan "Toros-Expresiin" :).

      Poista
  7. Tämä on kyllä hyvä! Luin muutama vuosi sitten, nyt on kesken samasta kirjasta tehty sarjakuvaversio. (Tosin on ollut jo kauan, jaksan lukea aika huonosti ranskaksi. Pitäisi ehkä jo aloittaa alusta.) Tämä kuuluu kyllä niihin Christien kirjoihin, joiden loppuratkaisu jää niin hyvin mieleen, että välttämättä uusintalukuun ei ole houkutusta, vaikka hyvä kirja onkin kyseessä.

    VastaaPoista