Jokken kirjanurkassa julkaisen subjektiivisen objektiivisia arviointeja. Pyrin porautumaan pintakerroksen alle paljastaen sen, joka kiinnostaa tai ärsyttää minua. Ostan kirjat, jotka luen ja arvioin. Yhteystieto: jokken.kirjanurkka -väliin(at)tietty- gmail.com
tiistai 7. helmikuuta 2012
Mantelintuoksua lumimyrskyssä, Camilla Läckberg
Mankellien välillä luen ruotsalaisen Camilla Läckbergin minidekkarin 108 tiiivistä sivua.
Juoni on yksinkertainen: Liljecronan suku on menossa viettämään joulua saaressa olevaan täyshoitolaan. Suvun patriarkka upporikas miljardööri Ruben, joka pyörätuolistaan piikittelee raha-asioissaan epäonnistuneita sukulaisiaan, siemaisee myrkkyä, kuolee, ja siirretään kylmiöön. Lumimyrskyn keskellä saaressa paikalla oleva poliisi Martin Molin, erään läsnäolijan poikaystävänä joutuu ratkaisemaan murhaajan. Tilanne mutkistuu, kun kaikki yhteydet saareen ovat poikki.
Teos on lyhyt, eikä siinä ole lukuja, eikä tyhjiä sivuja. Kerronta lähtee napakalla esittelyllä, ja jokaisella on raha-asiat sen verran solmussa, että motiivissa löytyy, kun pappa uhkailee sukuaan testamentin muutoksella .
Epäiltyjä näyttäisi olevan vainajan kaksi lasta, kaksi miniää, ja edellä olevien neljä lasta, lisäksi paikalla ovat täyshoitolan pitäjät ja poliisi. Poliisi on varsin nynny, jolla ei ole auktoriteettia ottaa tilannetta haltuun, teos matelee kohti päätepistettä, jossa mysteeri ratkeaa.
Salapoliisin pitäisi olla riittävän särmikäs, ja monella salapoliisinerolla on adjutanttinaan, hieman hidasälysempi mutta muuten mukava lajitoveri
Teos on velkaa loppuratkaisunsa Sherlock Holmesin seikkailuille, jota tukee lyhyt mittakin.
Teos sinäänsä ei ollut kovinkaan antoisa, mutta loppuratkaisusta erityisesti pidin, ja jos loppu on hyvin, niin kaikki on hyvin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Onpa kirjalla hieno nimi. Läckberg on mielettömän myyvä kirjailija. En ole pitänyt hänen kaikista töistään, mutta viime vuotinen Läckbergin Merenneito taitaa olla paras dekkarini ikinä.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaNimi on hieno, ja saa selityksensä.
Laitetaan Merenneito nimi korvan taa :)
Hmm, kuulostaa kyllä vahvasti pastissilta niistä 20-30-luvun dekkareista. En ole ruotsalaisdekkaristeista juuri innostunut mutta ehkä tätä voisi kokeillakin...
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaOn todella erilainen kuin mankellit, larssonit, mitä olen tankannut. On varsin nopealukuinen, kirjassa ei ole lukuja muutaman rivin katkos vain, eli sivumäärään nähden paljon luettavaa.
Hyvä kun muistutit kirjasta. Tämä on ainoa lukematon Läckbergini ja olisi kiva saada se luettua ennen kevään alkua, kun lumimyrskyn mahdollisuus on vielä...
VastaaPoistaVastaukseen kesti miltei vuoden verran, ja lunta odotellessa. Toivvottavasti olet lukenut tämänkin.
Poista