tiistai 5. elokuuta 2014

Glenn Murphy: Ilmastonmuutos, mitä minä voin tehdä


Glenn Murphy: Ilmastonmuutos, mitä minä voin tehdä, Tammi 2008, alkuteos Global Warming. What can you do, suomentanut Tarja Rouhiainen. Sivumäärä 63.

Teos on helppolukuinen kuvitettu tietokirja ilmastonmuutoksesta. Teoksessa on selitetty, mistä ilmastonmuutos johtuu, miten ilmastonmuutos vaikuttaa, miten ilmastonmuutosta torjutaan ja mitä sinä voit tehdä. Tämä on minusta tarkoitettu yläkouluikäiselle nuorelle, mutta se sisältää tietoa, joka on hyödyllistä kaikille.

Alkuteos nimeenomaan painottaa kysymystä, mitä sinä voit tehdä ilmaston lämpenemiselle. Käännetty nimi kysyy, mitä minä voin tehdä ilmastonmuutokselle. Minusta tässä on hienoinen sävyero.

Teos kiinnittää huomiota, että ilmaston lämpeneminen on kiihtymässä. Kiihtyminen johtuu kirjan mukaan hiilen poltosta  ja kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ja ensimmäistä kertaa ilmaston lämpeneminen on ihmisen aikaansaamaa.

Kasvihuoneilmiö ja hiilidioksidi ilmakehässä ovat elämää ylläpitävä voima. Kysymys on siis kasvihuoneilmiön voimistumisesta, joka johtuu fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja siten hiilidioksidin pitoisuuden noususta. Lisäksi muidenkin kasvihuonekaasujen pitoisuus kasvaa.

Kirja etenee aukeamittain, yksi aukeama on annettu myös väestönkasvun ja kaupungistumisen selvittämiseen. Molemmat seikat väestönkasvu ja kaupungistuminen lisäävät kuormittumista ja lisäävät hiilidioksidin määrää.

Ilmastonmuutos vaikuttaa kirjan mukaan jäätikköjen sulamiseen, merenpinnan nousuun, sään ääri-ilmiöihin, kuivuuteen sekä tulviin. Lisäksi puhutaan tartuntatautien leviämisestä ilmaston lämmetessä. Teoksessa kiinnitetään huomiota ilman saastumiseen sekä lajien katoamiseen.

Ilmastonmuutosta torjutaan kirjan mukaan kansainvälisellä yhteistyöllä, puhtaammalla energialla, metsien ja merien suojelulla.

Teos kertoo, miten mitataan oma hiilijalanjälki, miten voi säästää energiaa ja vettä sekä kierrättää.

Idealtaan hyvä kirja, joka toivottavasti auttaa riskien minimoinnissa.
*****
Ilmastonmuutos, mitä voin tehdä?
Ilmastonmuutoksesta paljon puhutaan. Vielä enemmän puhuttaisiin, jos hallitusten välinen ilmastopaneeli olisi avoimempi. Mallit on rakennettu tiettyjen oletusten varaan, kasvihuonekaasujen pitoisuuksia mitataan, samoin lämpötiloja. Miksei malli ole avoimempi? Aurinko on kuitenkin maapallon lämpötilan suurin vaikuttava tekijä.
Kioton sopimus on kasvihuonekaasujen päästöjen karsimisessa tyhjää parempi. Paras systeemi olisi oikeudenmukainen päästösopimus, joka kohtelisi kaikkia valtioita tasapuolisesti, mutta olisi sitova systeemi, joka oikeasti vähentäisi päästöjä. Durbanissa minusta ei edetty. Minusta ydinenergiassakin on riskinsä, vaikka fissio ei aiheutakaan hiilidioksidipäästöjä.
Oma pelkoni ja myös luuloni on sellainen, että kaikki fossiiliset polttoaineet käytetään loppuun. Tätä luuloani perustelen ihmisen halulla lämmittää taloja, ajaa autolla, lentää lentokoneella ja valmistaa tavaroita. Luulo, että liikenne voidaan lopettaa, on minusta haihattelua. Joka päivä rekka-autot kuljettavat tehtaista tavaraa eteenpäin, kauppoihin kurvaa rekkoja, kuorma-autoja ja pakettiautoja. Lapset menevät kouluihin, vanhemmat töihin, illalla alkavat harrastukset. Kuinka moni menee kävellen tai pyörällä? Hektinen työvuosi nollataan usein kesämökillä tai lomamatkalla. Lomamatkalle lennetään lentokoneella ja hiilidioksidia pöllyää ilmakehään ja kesämökki kuormittaa luontoa.
Itse en ole sen parempi tai huonompi kuin muutkaan ihmiset. Minulla on auto, jolla ajan muutaman kerran viikossa kauppaan ja välillä töihin, yksin en aja autolla. Asun rivitalossa, jossa on maalämpö, aiemmin öljylämmitys. Maalämpöpumppu kuluttaa sähköä, kuten sähkövastuksetkin. Sähköstä (suuri) osa tuotetaan ydinenergialla.
Omaa hiilijalanjälkeäni pienentää vähäinen varallisuuteni. Meillä on vain yksi yli kymmenvuotias käytettynä ostettu auto, ei ole kesämökkiä, emmekä matkusta emme junalla emmekä lentokoneella vaan polkupyörällä.
Minusta on tekopyhää lentää ilmastopaneeleihin, mutta vielä tekopyhempää olisi matkustaa sinne rahtilaivalla. Tekopyhintä on kirjoittaa asiasta blogiinsa. Talouden ja talouden psykologian mekanismi johtaa talouskasvuun, köyhät haluavat rikastua. Me, joilla on lämmitettävä tiivis talo, vesijohdoilla ja sisävessoilla varustettu, voimmeko vaatia ihmisiä, jotka ovat ilman mukavuuksia, olemaan hankkimatta sellaisia. Pitääkö kehitysmaissa jääkaappi ja pakastin jättää kotiin ostamatta? Moniko suomalainen elää ilman pesukonetta?
Minusta on myöskin tekopyhää valittaa lihantuotannosta, jos on itse syönyt joskus lihaa. Tai jos kotona on koira tai kissa, jonka ruoka sisältää paljon lihaa. Todella typerää on syyllistää ihmisiä lihansyönnistä tai lemmikkien lihansyönnistä. Minä olen syönyt yli kaksikymmentä vuotta lihaa, mutta enää en syö. Meillä ei ole (lihaa syöviä) lemmikkejä, lapsena oli koira, joka söi luita ja sydäntä.
***
Eläinsuojeluyhdistyksen sivuilla vastustetaan kesäkissoja, mikä on minusta aivan oikein (jos otan lemmikin pidän siitä myös huolta), www-sivuilla myös lukee seuraavaa
"Kissa tarvitsee pysyvän kodin. Se voi elää 15—20 vuotta. Kaikki nämä vuodet siitä on huolehdittava joka päivä aivan kuten koirastakin. Kissan täytyy saada asua sisällä. Se on leikattava viimeistään vuoden iässä, sille on annettava ravitsevaa ruokaa, se on rokotettava säännöllisesti ja jos se sairastuu, on maksettava eläinlääkärikäynnit. Koska kissa on lihansyöjä, sen kunnollinen ruokinta tulee vähintään yhtä kalliiksi kuin keskikokoisen koiran ruokinta".
Toisaalta, jos teuraseläimen lihat syödään niin miksei myös sisäelimiä ja luita ja miksei nahkaa voi käyttää tavaroihin. Onko nahkatakki epäeettinen? Minulla ei tosin ole nahkatakkiakaan.
Järkevämpää kuin syyllistää muita ja voivotella ilmastonmuutosta, olisi panostaa uusiin keksintöihin uusiin tapoihin tuottaa ekologista ruokaa ja energiaa. Syyllistämällä tätä kriisiä ei hallita, vaan keksimällä uusia tapoja tuottaa energiaa, säästää sitä ja tuottaa herkullista ruokaa vähäpäästöisesti ja tekemällä sitovia kansainvälisiä sopimuksia, Kiina ja USA ovat tilastojen mukaan suurimmat hiilidioksidin tuottajat, koko EU on kolmanneksi suurin. Suomi ei voi yksin ratkaista ongelmaa.

Sinileväsyyllistys
Syyllistämistä minusta on Yleisradion www-sivuilla oleva "oma sinilevälaskuri". Se on julkaistu pahimpaan sinileväaikaan. Se on täällä

Siinä isot sinileväpisteet saa, jos syö naudanlihaa tai viljeltyä lohta. Jos ajaa autolla Helsingistä Tukholmaan kuormittaa Itämerta enemmän kuin jos tekisi matkan lentämällä. Tässä unohdetaan puolestaan hiilidioksidipäästöt ja terve järki. Tosin usea menee laivalla Tukholmaan ja ottaa auton mukaan, tuskin kukaan ajaa Helsingistä Haaparantaan ja sieltä Tukholmaan ellei ole asiaa muuallekin kuin Tukholmaan. Aikaa kuluu paljon.

Edelleen mökkien tiskivesiä pohditaan. Kannattaako yhden talon takia repiä koko metsä auki, jotta saadaan sadan kilometrin viemäriputki puhdistamoon? Voisiko käyttää omaa järkeä ja hankkia vaikka jonkin näköisen "puhdistus- tai imeytyskaivot" tai kaivon, josta imetään jätevesi säiliöautoon?!?
Syytön vai syyllinen. Minusta syytön sinilevään.

Edelleen ihmetyttää vain naudanlihan syönnin tarkastelu. Naudan lihasta osa on lypsylehmän lihaa. Yhtä paljon tulee kuormitusta syödään lypsylehmä kuolleena tai jos se haudataan maahan. Lypsyssä ei nykyään ole yleensä kovinkaan vanhoja lehmiä. Luultavasti myös sonnivasikat syödään. Vasikka taas täytyy teettää hieholla, muuten maitoa lehmästä ei heru. Naudanlihaa tuodaan osa myös ulkomailta, eli ne naudat eivät aiheuta ainakaan sinilevää Itämereen ehkä Puolasta tuodut naudat. Toisaalta puolalainen naudanliha vietäisiin jonnekin mualle. Myös possunlihaa tuodaan ulkomailta. Itse en siis syö sian- enkä naudanlihaa enkä juurikaan käytä edes maitotaloustuotteita. Sen sijaan syön kyllä kalaa, mutta en kirjolohta, mutta joskus paljon parjattua purkkitonnikalaa.

Kuormitus tulee tässä "lehmä-sinilevä" -laskelmassa "rehusta". Tätäkin kovasti ihmettelen. Paljon nautoja ja lihakarjaakin on kesällä niityillä. Niittyjä ei todellakaan lannoiteta, heinäkin kasvaa lannoittamatta. Jättämällä peltoihin suoja-alueita ei valumia vesistöihin tule. Minusta siat syövät myös ruokaa ja siis rehua, vehnä- ja ruispeltoja minusta myös lannoitetaan, eikö niistä tulekaan valumia. Eivätkö hevoset syö heinää ja kauraa tai melassia tai vehnänlesettä? Eikö ratsastus aiheutakaan samalla logiikalla sinilevää? Onko teollisuus, joka tuottaa tavaroita kulutukseen, sinileväneutraali? Pitääkö syöminen oikeasti lopettaa kokonaan? Luultavasti parhaat sinileväpisteet saa syömällä kesällä vain mustikoita, puolukoita ja sieniä ja talvella pilkkimällä luonnonkalaa, mieluiten särkiä ja säynäviä, joita voi mutustella?

Minusta syyllistämällä sinilevä ei häviä. Syanobakteeri on vanha elämänmuoto tai yksi vanhimmista elämänmuodoista, joka tapauksessa paljon paljon vanhempi kuin ihminen. Syanobakteerit pystyvät sitomaan typpeä myös ilmasta. Ilmeisesti sinilevää on aina ollut Itämeressä jo ennen kuin siellä oli Matti Meikeläisen kesämökki ja sinilevää tulee olemaan myös silloin kun Matti Meikeläisen mökki on poissa, eikä Maija Meikeläinenkään enää imeytä kerran kesässä juhannusaterian tiskivesiä kompostin juureen. Fosforipäästöt ovat ratkaisevia. Fosforia tulee mereen vedenpuhdistamoista, vaikka yli 90%:a fosforista puhdistetaan, jää jäteveteen hieman fosforia. Itämeren rannoilla eräissä rantavaltioissa on kipsivuoria, joista vuotaa paljon fosforia mereen, ja muitakin lähteitä riittää. eli Matti ja Maija Meikeläinen, Suomen kesästä, ette ole Jokken kirjanurkan päättelyn mukaan syyllisiä Itämeren sinileväongelmaan. Voitte nukkua yönne rauhassa.

11 kommenttia:

  1. Luetko fantasiaa? Kirjoituksesi toi mieleeni Hunterin Etsijät. Arveluttaa sanoa, kun muistaa, kuinka soturikissat sekoitti ahmimisikäiset. Kissa pääosissa, wau. Se silmien hehku kun uusi osa saapui kirjastoon. Nyt olen lukenut tuota uutta sarjaa ja se on hyvä, laittaa ajattelemaan. Ilmastonmuutos on tärkeä siinä. Tuota sarjaa on luettava ihan toisella tavalla. Se on hyvä genressään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luen fantasiaa ja ennen scifiä, Hunteria en ole lukenut.

      Olen luontohenkinen ihminen, kuljen luonnossa ja minua alkoi ärsyttää tämä loputon syyllistäminen. Tässä pitäisi tarkastella laajemmin kaikkia Itämeren alueen valtioita ja valumia, puhdistustoimia ja koko ekosysteemiä eikä jonkun mökin liisan hiusten pesemistä kaksi kertaa kesässä.

      Sinileväpuuro on ikävä sen myönnän, mutta se ei ole jonkun yksittäisen ihmisen hiusten pesemisen syy. Toki jokainen joka asuu järven rannalla ei valuta likavesiä järveen, monesti valumat ja uhat tulevat muualta.

      Poista
  2. Mihin siis kaipaat avoimuutta? IPCC:n toimintaan vai ilmaston mallintamiseen? IPCC ei ole koskaan tehnyt yhtään tutkimusta, vaan se vain laatii raportin tieteellisissä julkaisuissa julkaistujen tutkimusten pohjalta. Näissä alkuperäisissä tutkimuksissa käytetyt menetelmät ja aineistot on selitetty tarkasti, joten sieltä vain lukemaan ihan itse.

    Mitä itse kirjaan tulee, niin lukematta voin sanoa, että siinäkin liikutaan ajassa noin 10-20 vuotta sitten. Nykyään tuskin kukaan vakavasti otettava tutkija uskaltaa enää luvata, että vaarallinen ilmastonmuutos voitaisiin välttää ainakaan ilman radikaalia ilmastonmuokkausta. Mitä sitten voi tehdä? Sanoisin, että kannattaa hankkia sukulaisia ja ystäviä, niin on todennäköisesti tulevaisuudessakin jokin paikka, mihin mennä.

    PS. Blogini suosikkilistassa on muutamia erinomaisia ilmastonmuutosta käsitteleviä blogeja, jos aihe kiinnostaa syvällisemmin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmastonmuutos kiinnostaa varsin paljon, tv-ohjelmista olen saanut käsityksen, että kaikki mallit ole avoimia, joten ne eivät kehity.

      Jo meriveden lämpeneminen kasvattaa sen tilavuutta ja aiheuttaa meriveden nousua. Toisaalta myös haihtuminen lisääntyy.

      Parjattu lehmä muistaakseni on merkittävä metaanin lähde, joka on kasvihuonekaasu.


      Pointtini tässä omassa harmistumisessani oli se, että köyhä ihminen ei ole syyllinen. Hiilidioksidipäästöjä tulee paljon esim. lentämisestä. Itse en ole lentänyt, en käy lomamatkoilla, mutta syylistäminen ei minusta ole oikea tie.

      Päästökauppa tuntui hyvältä idealta, mutta olen kuullut, että ongelmia on enemmän kuin riittävästi.

      Minusta Durbanissa vain sovittiin, että joskus ehkä sovitaan jotain, tämä on ehkä kärjistys. Kioton sopimustakin voidaan tarkastella kriittisesti. Maapallolta puuttuu mekanismi, jolla hankalista asioista sovitaan tehokkaasti. Nykyinen tilanne ei mitenkään edesauta sopimista.

      Tunnustan olevani täydellinen amatööri tässä, mutta monet muutkin tarkastelevat ongelmaa varsin kapeasti.

      Poista
    2. Takaisinkytkentöjä (niitäkö tarkoitit?) lisätään malleihin sitä mukaa, kun tietoa saadaan lisää - ja oletettavasti myös tietokoneiden laskentatehon kasvulla on oma osansa kehityksessä. Huono uutinen on, että mitä tarkemmiksi mallit saadaan, sitä huolestuttavammilta tulokset alkavat näyttää.

      Olen samaa mieltä siitä, että ihan väärät ihmiset ovat syytettyjen penkillä. Tarvittavat ratkaisut olisi pitänyt tehdä jo ajat sitten paljon korkeammalla tasolla.

      Jos jotain halutaan vielä tehdä, minun mielestäni ydinvoimaa pitäisi rakentaa lisää siitä huolimatta, että se pelottaa ihmisiä. Se on kuitenkin tuon kokoluokan energiantuotantomuodoista kaikkein turvallisin. Fukushimassakaan ei kuollut ketään (tai no, kaksi ihmistä tsunamin aiheuttamiin vammoihin ja yksi sydänkohtaukseen), vaikka kaikki mahdollinen meni pieleen. Sen sijaan hiilen-, turpeen- ja puunpolton hiukkaspäästöihin kuolee tuhansia ihmisiä joka vuosi.

      Poista
  3. Sinnepäin, eli malli pitää saada paremmaksi, jotta ymmärys nousee. Edelleen on ongelma miten saadaan aikaan sitova sopimus.

    Olen alkanut ihmetellä miksi puhutaan lisäydinvoimasta, kun rakenteilla on voimala, joka ei ole valmistumassa tänä vuonna.

    Autoistunut ja lentokoneistunut yhteiskunta minusta lisää kuormitusta monella tavalla.

    On pelättävissä, etää monet muutokset ovat peruuttamattomia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OL3 toivottavasti joskus valmistuessaan korvaa vasta Suomen vuotuisen sähköntuonnin Venäjältä ja Ruotsista. Sen lisäksi pitäisi vielä korvata fossiiliset ja Loviisan reaktorit, kun ne suht pian tulevat käyttöikänsä päähän. Jos liikenteessä siirrytään sähköautoihin ja biopolttoaineisiin, tarvitaan vielä lisää sähköä jo siitäkin syystä, että sitä tarvitaan nestemäisten biopolttoaineiden valmistukseen. Tarvitaan sekä energiankulutuksen (mm. liikenne) vähentämistä että uutta hiiletöntä kapasiteettia.

      Poista
    2. Suomi tosiaan tuo sähköä ulkoa. Eräs ongelma on edelleen, että Suomen tai EU:n esimerkki ei ritä vaan tarvitaan sopimuksia.

      Yleensä keksitään joku juttu jota toistellaan. Kun E10-bensiini tuli oli spekulaatioita kaikenlaisista ongelmista. Niitä ei minusta ole ilmennyt.

      Fissiovoimaloihin liittyy eräitä muita uhkakuvia, jotka eivät Suomessa ole todennäköisiä

      Poista
    3. Obama kovasti yrittää. Jos hän onnistuu pyrkimyksissään, muiden maiden on reagoitava. Merkkejä on jo olemassa. Harmi vain, että kaikki tämä tapahtuu ainakin 10 vuotta liian myöhään.

      Poista
  4. Obaman kaudet ovat loppumassa, mutta sen jälkeenkin on mahdollisuuksia, esim Jimmy Carterkin oli aktiivinen tosin toisella sektorilla.

    VastaaPoista
  5. Tutkiskelin sinileväasian vuoksi fosforin päästöjä. Minusta yksitäisen ihmisen syömisillä ei voi olla paljon merkitystä, koska fosforivalumia on Itämereen todella paljon, paljon on kipsivuoria, joista tulee valumia, lisäksi jäteveden puhdistamoista tulee eri määriä fosforia. Sedimentissäkin lienee fosforia, jota aktivoituu mereen...

    VastaaPoista