Martti Jukola: Urheilun Pikku Jättiläinen

Kirjojen tehtävä on tallentaa muistijälkiä ja kulttuuria jälkipolville. Urheilun Pikku Jättiläinen on minulle henkilökohtaisesti erittäin tärkeä kirja, koska olen perinyt sen menneiltä sukupolvilta, ja lukenut sitä ensimmäisiä kertoja isovanhempien tykönä. Arvostelussa on viides uusittu painos, toimittanut Reino Hirviseppä, 1958.

Kirjassa on 21 lukua, eli 21 eri lajiryhmää on esittelyssä. Teokseen on oletettavasti laitettu lajit ”suomalaisjärjestykseen”, jossa on ensiksi hiihto- ja mäenlasku, sitten rata- ja kenttäurheilu, sitten palloilu, sisältäen jalkapallon, (myös rugbyn, amerikkalaisen ja australialaisen jalkapallon), jääpallon, jääkiekon, tenniksen, pesäpallon, baseballin, kriketin, koripallon, ja muita kuten golf, curling ja biljardi. Painista on oma lukunsa, kuten voimistelusta, ampumisesta, luistelusta, uinnista, nyrkkeilystä, pyöräilystä, soudusta ja melonnasta, painonnostosta, lopuksi on pieniä lukuja, joissa on suunnistus ja ratsastus, purjehdus ja purjelento...

Olen kirjoittanut lajit niin kuin ne teoksessa ovat. Rata- ja kenttäurheilu on nykyisin yleisurheilu, ampuminen on ammunta. Lajien historia on valaiseva, hyvin kirjoitettu, toiset lajit ovat säilyneet kuta kuinkin ennallaan, mutta yösuunnistuksessakin varusteissa mainitaan pilli, jota puhaltamalla saadaan etsintäpartio loukkaantumisen yhteydessä paikalle. (Mikä olisi hyvä kyllä edelleenkin, koska kännykkä ei ole sallittu varuste). Hiihdossa esitellään suksen kuvia ostjakkien ajoista asti ja kirjassa on tilastot hiihdon Holmenkollenin 50 km:n voittajat vuodesta 1902 vuoteen 1957 saakka. Mestarihiihtäjien esittelyt ovat kattavat Veikko Hakulinen esimerkiksi ja Siiri Rantanen. En tiennyt että ”äiteen” tyttönimi oli Lintunen. Mutta pienenä jo tiesin tämän kirjan ansiosta, että Tauno Luirolla oli mäkihypyn pituusennätys tehtynä 2.3.51. Luiro hyppäsi 139 m, teoksen mukaan lahjakas laskija kuoli 23 vuoden ikäisenä tuberkuloosiin. Ennätykset jäivät hetkeksi voimaan, koska silloin kiellettiin mammuttimäet, nykyisin lentomäistä liidellään, ja ensimmäinen 200 metrin ylittäjä oli Toni Nieminen, joka piti vain hetken ennätystä, nykyisin ennätys on miltei 250 metriä. Ennen vain sukset, monot, puvut ja mäet olivat eri luokkaa -huonommat, miehet ovat aina olleet hurjapäisiä.

Olen ollut pienestä pitäen tilastonikkari ja teoksesta löytyy lajeittain kesäolympiakisojen voittajat, MM-, EM-kisojen voittajat. Lisäksi on Työväen olympiakisojen voittajat. Luettuani Westön Missä kuljimme kerran vasta ymmärsin, mitkä kisat nämä olivat.

Pienenä, enkä isona ole lukenut koskaan joka sivua, vaan eniten ovat kiinnostaneet yleisurheilutilastot. Tiedän, että jo Kalevan Maljan alkuajoista lähtien  HKV on ollut vahva. Naiset tulivat yleisurheiluun vasta toisen maailmansodan jälkeen. Kirjassa on maailmanennätyksien kehitystä niin metri- kuin yardimatkoilla. Esimerkiksi Paavo Nurmella on ollut monilla matkoilla maailmanennätys, esimerkiksi tunnin juoksussa 19219 metriä, ja 1500 metrilläkin 3.52,6, ja 10 000 metrillä 30.06. Lyhyissä eli 110 metrin aidoissa on ollut suomalainen ennätysmies eli lyhyen aikaa Bengt Sjöstedt vuonna 1931 ajalla 14,4. Näitä aikoja voi itse lähteä lähikentälle rikkomaan

Hieno kirja,  kaiken kaikkiaan 1623 sivua. Kirjan alkulauseena on isoilla kirjoitettuna

”TÄRKEINTÄ KILPAILUSSA EI OLE VOITTO VAAN OSALLISTUMINEN ---

VÄLTTÄMÄTÖNTÄ EI OLE VASTUSTAJAN KUKISTAMINEN VAAN HYVÄ KILPAILU”

Paroni Pierre De Coubertin

ja loppusanat

NUORISO TERVEHENKISEKSI –

SOVINNONMIELTÄ YHTEISKUNTAAN-

URHEILU KANSALAISTAVAKSI.

Martti Jukola (1900-1952) on netin tietojen mukaan monipuolinen mies mm. väitellyt J.H Erkon tuotannosta, ja osallistunut Pariisin olympiakisoihin. lajivalikoima oli lyhyet juoksumatkat myös aidoilla.

Sonja O kävi täällä, Anja Kauranen

Anja Kauranen: Sonja O. kävi täällä. 1981, WSOY.Best seller, 14. painos 2004, sivumäärä 275, seitsemän osaa.

Anja Kaurasen  Sonja O kävi täällä on hankala analysoitava, en oikein ole osannut kirjoittaa siitä mitään kovin jäsennettyä. Sonja O kävi täällä on jo heti alkuun niin aggressiivinen, että analyysit jäävät, sillä kiitokset ja terveiset lähetetään "sioille sovinisteille. Omahyväisille öykkäreille" ja monelle monelle muulle. Sonja O:n tarina on minusta äärimmäisen sekava. Teoksen aluksi on laitettu pari runoa, joiden yhteyttä teoksen teemoihin en löytänyt. Pääosin kirja on minäkertojan, mutta Sonja O:sta puhutaan myös kolmannessa persoonassa, eli päähenkilöä tarkastellaan muutaman kerran kaikkitietävästikin. Lisäksi isän isovanhemmat dieduska (Aleksei) ja baabuska (Anastasia) kutsuvat häntä Sofiaksi. Aikatasot hyppivät, ja useinkaan heti ei voi tietää, mikä ajankohta on kyseessä. Kuitenkin kirja rajuudestaan huolimatta on looginen. Loppukohtausta edeltävä episodi tosin on jo ennen puoliväliä.

"Minä annoin ja annoin ja annoin. Olin kävelevä lahjatavaratalo, ruumiillistunut Stokka, kiitospäivä, intiaanien lahjojenvaihtamispäivä ..." miehiä Sonja O:lla on siis monta liutaa on alkaen Kissamiehestä ja rajusta Reijo Seilorista, jatkuen, Janne Maalaispoikaan, ja Oliver Wendelmaniin sekä  Ilari Mestarirunoilijan, Mikael Paljasjalan, ja Leonid ”Palvovitsin” kautta Karriin westendiläiseen rockariin. Miehistä kuvataan lisäksi yliopistossa tohtori Erikiä, aloittelevaa kirjailijaa Karria ja hänen isäänsä Osma Blåfeldiä ja sitten on vielä naisystävää, ja lienee ollut rutsaakin ja lopulta on eheyttävää rokkari Karri Vaaraa. Isä ja äiti on välillä faija ja mutsi, heidän nimensä ovat Tamara ja Boris. Kirjassa käsitellään rajan takaisia (Terijoki ja Viipuri) asioita menneiltä ajoilta, kaikenlaisia sukulaisia. Tuli mieleen, että on suvulle huonot elämänkortit jaettu,  on saatu pelkkiä mustapekkoja, eikä yhtään elämän valttikorttia.  Meripihkaisista esineistä ja merihevosista monesti puhutaan, ja ne ovat Sonja O:lle tärkeitä kuten meripihkainen valo.

Ennen kronologista ja loogista(?) analyysiäni laitan muutaman huomion. Mikäli mies kirjoittaisi vastaavan kirjan mieshenkilön käytöksestä, naisista ja näistä seksi-asioista, uskoisin, että teosta ei ehkä julkaistaisi, tai ei ainakaan palkittaisi, lisäksi teoksessa on ainakin yksi lause, joka loukkaa helposti ja se alkaa sanoin "tapahtukoon sinun tahtosi naisen  …". Teoksessa on käytetty asioista varsin ikäviä nimityksiä kuten leukakiikku, ja pelkästään aluksi ympäristön kuvauksessa talojen pinnalla on psoriasista, silsaa, ja puhutaan raiskauksista ja muista.

Itse teos kertoo Sonja O:n selviytymistarinan ”dorkalasta” eli hullujen huoneesta josta hän pääsee erään ihmissuhteen avulla pois, mutta aikatasojen vuoksi kerrotaan myös syitä sinne mielisairaalaan joutumiselle. Perusongelmana on sukupolvia jatkunut epätoivo, epäonni ja kurjuus, kyvyttömyys kääntää ankeita olosuhteita onnistumisiksi. Sonja O. joutuu lapsuudessaan kokemaan liikaa ikäviä asioita, kuten vanhempansakin ja isovanhempansakin, joka selviää sirpalemaisesti lukijalle. Sonja O:lla järki pelaa, siitä kertoo balettiharrastus ja yliopisto-opinnot, mutta miehissä ja seksi-asioissa on suurimmat ongelmat. Pääosin suhteet ovat miehiin, mutta myös dorkalassa naiseen. Mielisairaalan terapeuttia hän kutsuu Moolokiksi, jonka keinutuolihavainnot avaavat hyväksikäytön sekä lukijalle että kirjan päähenkilölle kirjan osassa 4 luvussa 3, ja tässä painoksessa ss.158-159.

Osittain liikutaan kirjailija- ja muusikkopiireissä, ja vasemmistovirrassa vyörytään annetaan ajan kuvaa Allendea ja punakokouksia. Loppukohtauksessa Sonjan coctailina on valkoviiniä kahdella diapamilla juhlissa, jossa puhutaan punaisten presidentinvaaleista 1984, vaaleista, joita ei tullut, koska Kekkonen erosi ja Mauno Koivisto valittiin, eikä esimerkiksi Ahti Karjalaista, mutta vielä lopussakin Sonja O. sekoittaa päätään laittomilla päihteillä, joten dorkala ei välttämättä ole voitettu kanta.

Juonitiivistelmä
Terijoella Aleksei dieduskan ja Anastasia baabuskan tytär lonkkavikainen ja keuhkotautinen nuori tarjoilija Veera saa aviottoman lapsen, Sonja O:n isän. Isä etsii omaa isäänsä kostomielessä raskaus alkoi raiskauksesta noin vuonna 1912 (vuonna jolloin Titanic upposi)..
Hän menee naimisiin Sonja O:n äidin Tamaran kanssa, joka on töissä Viipurissa. Isä lyhentää perheen sukunimen Orloksi ja perheessä on Sonja O:n lisäksi poika Leo, joka on vammainen.
Äidin tausta on traaginen, sisar Anna  hirttäytyi vuonna 1939, isä kuoli punavankileirillä Hennalassa 1919 ja äiti myöhemmin. Äiti on raatanut kahdessa työssä siivoajana ja ompelijana. Perheessä on isä oireilee ongelmissaan ja on paljon perheriitoja ja väkivaltaa.
Sonja O. syntyy Sofia nimiseksi Helsingissä vuonna 1954 (päättelin tämän vuosiluvuista, vuosi 1955 on myös mahdollinen), nimi muuntuu kansakoulussa Sonjaksi ja sukunimi lyhenee O:ksi.
Sonja O. hajoaa minuudeltaan likaiseen Sonjaan ja puhtaaseen Sofiaan.
Perhe on hyvin köyhä, mutta Sonja O aloittaa balettiharrastuksen. Ensimmäinen mies, johon Sonja O ihastuu on Kissamies, jolla on poikaystävä. Tämän jälkeen tulee Reijo Seilori, sitten monta muuta.
Sonja O:n elämässä miehet vaihtuvat.
Pääsee opiskelemaan yliopistoon äidinkieltä (suomea)
Miehiä, mm. yliopiston professori, joka määrää aikoja Sonjalle kalenterista, on isää ja poikaa.
Vasemmistokuohuntaa, Sonja on mukana, mutta erotetaan opportunismin vuoksi. Sonjaa kuvataan punapäiseksi vihreäsilmäiseksi,paahtuneeksi prolemuruksi ja "tummaksi" verrataan romaaniin.
Raskaus seurustelusta Ilari Mestarirunoilijan kanssa  ja omasta päätöksestä tullut abortti, Leningradiin, jossa tapaa "pää ja kohtu tyhjä" Leonid Pavlovitsin, takaisin ja dorkalaan.
Mielisairaalassa viettää 1,5 vuotta, käy läpi keinutuolikokemuksiaan ja siellä suhde baletomaani Siskoon feministilesboon (tämä minusta oli ilkeää)  ja pääsee jaloilleen ja pois.
Siskon ideasta Sonja O. alkaa kirjoittaa tätä tarinaa. Tällöin Sonja O. kirjoittaa myös isänsä kuolemasta, joka oman abortin kanssa oli viimeisiä dorkalaan suistavista tapahtumista. Viimeisten sadan sivun aikana teoksen teksti helpottuu ja siirtyy selittäväksi, sanottavaa uutta juonellisesti ei ilmene, paitsi Karri Vaaran punk-uraa avataan..
Loppukohtauksena on presidentinvaaleihin valmistautuminen, joita vaaleja ei tullut.

Kirjassa on rivouksia rivouksien perään. Tekstistä päätelleen Sonja O. on vähintäämkin "erotomaani" niin maanista on fyysisen toiminnan tarve ja suorittaminen sekä yksin että yhdessä. Kirjan ja kirjailijan myynti on myös eräs mittari menestykselle ja merkittävyydelle. Kirja on julkaistu ja palkittu vuonna 1981, ja se on jo Kekkosen osalta ollut miltei heti vanha, syyskuussa UKK jäi sairaslomalle ja lokakuussa hän erosi. Koivisto valittiin vaaleilla vuonna 1982. Tämä on kuitenkin kirjan neljästoista painos ja lisää lienee tullut, joten Kauranen on varmasti hyvä kirjailija ja tämä hyvä kirja, vaikka on Jokelle liian kovaa kauraa, ja teoksen loppua kommentoidakseni, en anna aplodeja. Kuten ei kukaan anna aplodeja tälle bloggauksellekaan, sillä tämä on sirpalemainen, kuten on teoskin, mutta itse teosta huonompi.

*****
Anja Kauranen (s.1954) nykyisin Anja Snellman debytoi vuonna 1981 Sonja O:lla kävi täällä -teoksella. Kauranen sai teoksestaan J.H Erkon palkinnon, jota muuten jaettiin 1964-1994. Palkinnon on saanut myös Härkösen Häräntappoase. Juhana Henrikki Erkko (1849-1906) oli runoilija.

Kirjan rönsyt katkaistuani huomasin yhtäläisyydet Sofi Oksasen (s. 1977) esikoisteokseen Stalinin lehmiin (ilm. 2003). Molempien "minäkertoja" on nuori itseään etsivä, älykäs nuori nainen, jonka juuret ovat osittain muualla ja jonka minuus on säröillä. Mennyttä molemmissa esitellään, mutta pitää sanoa, että Oksasen esikoisesta pidin enemmän. Oksanen muuten käyttää myös Annan miehistä ”ihmenimiä” Hukka,  ja Vilen (Vladimir Iljits Leninin mukaan) sekä Pikku Peikko. Molemmat päähenkilöt ottavat latausta laitoksesta. Muistaakseni myös Oksasen päähenkilö Annakin dippaili diapamilla.

Anja Kauranen on käsitellyt tämänkaltaista perehekuviota myös kirjoissaan Kultasuu, Ihon aika, ja Pääoma.

Tytär ja sen isä: Lilli Earl Apua, olen äiti! ja Kari Suomalaisen Tarkastaja Wilson ja muita dekkareita

Lilli Earl on kirjoittanut kirjan Apua, olen äiti!  lapsiperheille (?). Oman elämän isoja iloja ja joitain murheita on listattu pienten lasten äidin silmin, ja hieman vaimonkin. Jo kansikuvassa tulee esiin, kenen tyttärestä on kyse, koska kannessa lukee Karin signeeraus mukavan kuvan alla. Karin kuvia on muutenkin paljon, hienoja kuvia, mutta suurennettuina ehkä ottavat liian suuren roolin. Uskon, että kirja tekstillään ja Lilli Earlin jutuilla olisi ollut yhtä hyvä, ellei parempikin. (Mitenkään aliarvioimatta Karin piirroksia, olen lukenut yhden albumin jo 1950-luvulta, aivan mahtavia analyysejä maailman menosta)

Itse en koskaan tule olemaan äiti, enkä siis imetäkään, mutta Lilli kuitenkin tarkastelee synnytyksestä ja imetyksestä lähtien  kaikkea itseironisesti ja elämänmyönteisesti. Lillin mies on armeijataustaisesta suvusta toiselta mantereelta, Lilli on taas taiteilijaperheen tytär, joten...

Onneksi miehet pääsevät nykyään synnytykseen ja naiset armeijaan, jotta kokemuksia intistä ja synnytyksestä voidaan jakaa helpommin. Lilli kommentoi omaa synnytyksensä kulkua ja palkeenkieliä sen jälkeen, nämä ovat ehkä enemmän kuitenkin äitien juttuja.

Lilli Earl siis lienee pian viisissäkymmenissä ja saanut amerikkalaisen miehensä kanssa tyttären ja pojan. Minusta teos oli mukavaa luettavaa, ihan arkea ja tuokiokuvia myös Lillin omasta lapsuudesta, joka sekin on ollut aika erilainen kuin normihärmäläislapsuus.

Kirjassa kuvin 143 sivua ja seassa Karin kuvia.

--

Kari Suomalaisen (1920-1999) Tarkastaja Wilson ja muita dekkareita on kiintoisaa lukemista keräilijälle. Teos on julkaistu postuumisti. Tarkastaja Wilson jutut ovat hyviä lehdessä, mutta varsin arvattavia, tosin hieman hauskojakin, Omia pilapiirroksia on paljon, ja ensimmäisessä niistä on murhamamma Agatha Christiekin. 1930- ja 1940-luvun piirrokset ovat kiintoisia ja varsin eri tyylisiä, kuin myöhemmät Hesarin pilapiirrokset. Kirjan loppuosassa on nuorten kauhukertomus Yhdeksästoista askel, joka on julkaistu 1940-luvulla salanimellä Jasper.

Keräilijälle varmasti hyvä hankinta, minä en oikein syttynyt. Pilapiirrokset ovat hienoja. Kirjan esipuheesta sain selville, että Kari olisi kuvittanut jotakin painosta Tuntemattomastakin, sekin olisi varmasti tutustumisen arvoinen teos.

Karin Hassu Maailma teoksen sain ja luin. Siinä on pilapiirroksia loppuvuodesta 1956 ja 1957, eli Viikkosanomissa ja Hesarissa julkaistuja. Viimeinen kuva on 6.6.58 jolloin Möksö-kissa teki seuraa Pikku Kissalle pilven päälle, ja Kari on piirroksessa yksin.




Karin kuva kirjan kannesta, "kissat" kaiteella

Aforismeja ja ajatelmia

Jokke-afot

*Koiran ulkoilutus, murheiden tuuletus,

*Kunpa kaveritkin olisivat yhtä uskollisia kuin koira

*Älä asemaasi raasta ja raavi, äläkä vilunkikaupoilla lähimmäisesi rahoja kaavi

*Vaarallisempia ovat kaikkitietävät:
He eivät voi erehtyä, eivätkä tosiasioihin perehtyä

*Viisautta on huomiseen varautua etukäteen
Jälkiviisautta on asiaan porautua jälkikäteen

*Kiusa on se pienikin kiusa,
Kiusaaja on se pienikin kiusaaja,

*Joogan jälkeen rento, ajatuksen lento

*Poika kun vihdoin rakastuu, äidin tenho lakastuu

Työ
*Työn ilo imee, älä anna sen imeä mehuja, eikä perhettäsi

*Tärkeää on tulos, luuserit ulos

*Työuupumus on musta aamu, levoton päivä ja uneton yö

* Henkilö, joka etsii kaikista vain epäonnistumista ja vikaa, ei näe peilistään sitä sikaa, joka siihen kuvastuu

Unettomuus

*Painajaisunikin on unettomalle lahja, tietää nukkuneensa edes hetken

*Unetonta ei ymmärrä --- kuin  toinen uneton

Liike-elämä
*Tärkeintä ei ole voitto, vaan osallistuminen –johdon optio-ohjelmaan

Johtajan kultainen käsky: delegoi, delegoi, delegoi

Kaiken voit delegoida, mutta älä palkkaasi, äläkä valtaasi.

Mutta muista murheesi ainakin delegoida

*Työnnä toisiin paineet, ja vihasi kaikki laineet

* Mainitse, mainitse markkinat, ken on maassa maanisin!

*Manian palkka on masennus. Maniaa seuraa aina masennus. Maanikot aiheuttavat masennusta.

Avioero

* Läheisyyden puutteen jälkivero, lopullinen avioero

*Harvinaisempaa kuin kulta on sopuisa avioero

*Erottiin ystävinä: sydän särki, sielu vereslihalla ja pankkitili tyhjänä

*Pidin puoleni osituksessa, kosto tuli takaovesta, korkojen kera kapsahti maaliin

*Jos huijaat, huijaa niin, että et jää kiinni, jos jäät kiinni huijaa niin, että sinua uskotaan, parempi olisi puhua totta, koska lopulta se tulee ilmi.

Perinnönjako
*Luulin olevani fiksu, perinnönjaossa jäin lehdelle soittelemaan ja huomasin olevani täysi tonttu. Vuosien ajan olin ollut täysi pelle, jota muut nauroivat.

*Perinnönjako on paha paikka, ja se tapahtuu vainajan kohdalla vain kerran

* Fiksuin on se, jonka toimia et näe

*Jonkun poismeno rikkoo padot, silloin raadollisuus valuu ulos

*Helpoin on olla vaatimatta mitään pesästä, ei ainakaan pety tuhkasateessa

*Ole ystävä kaikkien kanssa, on helpompi surra, ja päästää sitten irti

*Kuoleman jälkeen on vain sanomattomia sanoja

Sekalainen
* Maailma on täynnä arkoja, yksinäisiä parkoja

* Purskutella punaviiniä, on niin sivistyneen fiiniä

*Sanotaan, ettei haukku haavaa tee, mutta trauman se voi aiheuttaa

*Muistan kaupungilla feissarille almua antaa, sekä monet merkkitavarat kotiin kantaa

* Vaalit, itsekehun bakkanaalit

*Median sankari: hedonisti, naisen keilaa, narsisti itseään peilaa

--
Jokken tämä bloggaus, aimo mokaus

...(c) Jokke-2007-2011

---
Nämä ajatelmat olen joskus kirjoittanut, ja ne eivät ole muuta kuin lukemieni ja kokemieni ajatustusten uudelleen muokkausta ja ylös kirjoitusta, eli joku on voinut "keksiä" pyörän ensin ja onkin.

Puhu totta, mutta pidä salaisuudet

Ole samalla viivalla kun muut.

Älä korotuta itseäsi muiden yläpuolelle, älä alenna itseäsi muiden alapuolelle.

Tue hyvää käytöstä ja puutu räikeisiin rikkeisiin

Pidä lupaukset, tai jos et pidä lupauksiasi, älä lupaa mitään

Pidä reviirisi, kunnioita toisen reviiriä

Jos sinulla ei ole sanottavaa, ole hiljaa. Tee enemmän, puhu vähemmän

Samasta työstä sama palkka, muista kuka palkkasi maksaa ja miksi.

Puhu sen puolesta, mitä pidät oikeana

Jätä auto kauaksi toimestasi ja kävele sieltä perille, tai pyöräile

Tee päätöksiä. Päättämättömyys vie asioita väärään suuntaan.

Vaadi itseltäsi samaa kuin muilta

Aloita ja päätä kokoukset aikataulun mukaan

Ole kiinnostunut. Iloitse myös muiden onnistumisista.

Älä ylpeile menestymisestäsi, älä pyydä sitä myöskään anteeksi. Ole oikealla tavalla nöyrä.

Opettele häviämään. Ymmärrä, että että asiat eivät voi mennä useinkaan niin kuin itse haluat. Ole valmis oikeisiin kompromisseihin.

Voittaessasi ole vaatimaton, hävitessäsi älä selitä, äläkä näytä vihaasi

Osoita kunnioitusta niille, jotka tekevät töitä. Kunnioita esimiehiäsi.

Maineesi on aarteesi. Esimiehenä maineesi pilaantuu tahtomattasi. Tärkeintä, että olet itsellesi rehellinen, ja pidät periaatteistasi kiinni. Ihmiset ovat järkeviä, he ymmärtävät lopulta kyllä. Älä ala murjottaa, vaikka tulisi epäoikeudenmukaista alaispalautetta, siitä esimiehelle maksetaan. Älä silti hyväksy kanteluita, nimettömiä vuotoja, eikä vihapuheita. Puolusta siis maineesi eli aarteesi ydintä :)

Kolme venäläistä klassikkoa (novellia)

Kolme venäläistä klassikkoa, Karisto 2.painos 2009, 299 sivua, kääntäneet Kellariloukku Valto Kallama ja muut Eila Salminen.

Kariston loistavassa kirjassa on Fedor Dostojevskin (1821 - 1881) , Ivan Turgenevin (1818 - 1883) ja Nikolai Gogolin (1809 -1852) novellit. Ne ovat hyvin kirjoitetuja. Joskin niiden ankeuden vuoksi lukuhetki oli yllättävän työläs, mutta antoisa.

Fjodor Dostojevskin Kellariloukossa masentunut nelikymppinen mies vaikeroi itsesäälin itkettävässä ikeessä. Ensimmäinen osa "Kellariloukku" -tarinaa tapahtuu nykyhetkessä Olen sairas ihminen, olen häijy ihminen, epämiellyttävä ihminen.... olen nelikymmenvuotias. Olin aiemmin virassa, mutta nyt olen jättänyt sen...Vähäpätöinen virkamies vinkuu valunutta voimaansa, elämättä jäänyttä aikaansa. Noin puolitoistasataasivuisen tarinan ensimmäisessä osassa hän kertaa epävarmuuden, ivan ja vihan myrkyttämää virkamieselämäänsä.  Olin siihen aikaan vasta kaksikymmentäneljä vuotias ... Usein minusta tuntui hyvin pahalta köydä virastossa ... palasin kotiin sairaana ...
Hän kertoo "hyvälle herrasväelle" saaneensa perinnön, jonka turvin elää kellariloukossa, joka on ensimmäisen osan nimi. Hän kirjoittaa kärsivän ihmisen nautinnosta eli valittamisesta. Hän pohtii, että ei ole tahtoa, vaan kaikki tapahtuu luonnonlakien mukaan, vai onko sittenkin tahtoa? Paras määritelmä ihmisestä on "kaksijalkainen ja kiittämätön", ihminen on myös moraaliton ja ajattelematon.
Toinen osa "Märkää lunta" tapahtuu menneisyydessä  ja muistelut johtavat koulukaveritapaamiseen ja juttu hieman paranee. Vinkuva veijari saa vaikeroitavaa, kun Simonov järjestää kahden ystävänsä ja ammattivinkujan kanssa läksiäiset upseeri Zverkoville, jota kellariloukkomies ivaa ja vihaa niin kuin kaikkia muitakin ... tapaaminn päättyy nin kuin kaikki kellariloukkumiehenmuutkin tapaamiset eli kaunaisiin itkuihin ja vihan tunteisiin.
Toisen osan lopussa kellarikirjoittaja tapaa Liisan, luultavasti ihan normaalin riialaisen naisen. Kanssakäyminen ei ole normaalilla tasolla eikä kaverin hermoheikot touhut ole sen järkevämpiä. Tämä jätkä on kaikkien vinkujien ehdoton ykkönen. Ensin hän vihjailee Liisan olevan prostituoitu ja puhuu ammatin vaaroista. Kun Liisa tulee hänen asunnolleen seuraavana päivänä, kaveri saa kyynisdepressiiviset hulluuskohtakset ja karkoittaa Liisan hänen luotaan.
Novelli on kirjoitettu vuonna 1864 ja suomennettu myös nimellä Kirjoituksia kellarista ja kaverin tyyli ajatella  on hieman samanlainen kuin Raskolnikovin kirjassa Rikos ja rangaistus, joskin tämä kaveri vain vinkuu eikä ala murhailla ketään, vaikka varmasti mieli tekisi.

Nikolai Gogolin Muotokuva (julkaistu 1835) 75-sivuinen kertomus
Nuori lahjakas taidemaalari ostaa 20 kopeekalla oudon muotokuvan, jonka silmät ovat pistäviä. Hän näkee kummia unia ja saa rahakäärönkin, jolla maksaa velkansa. Hän hukkaa vuosien kuluessa lahjansa ja kerää vain kultaa. Mammonan keskellä hän löytää oudon pistäväsilmäisen muotokuvan. Hän sekoaa ja kuolee tuhoten rahansa.

Toisessa osassa selviää muotokuvan historia. Eräs koronkiskuri on maalauttanut itsensä kuollessaan maalaukseen....

Ivan Turgenevin Tarpeettoman ihmisen päiväkirja, (1850).
Tšukaturin -niminen 30-vuotias mies kertoo päiväkirjassaan (20.3 - 1.4, toinen huhtikuuta hän kuolee) kahden viimeisen elinviikkonsa aikana epäonnistuneen rakkaustarinansa. Hän oli kokenut itsensä tarpeettomaksi kunnes on saanut tehtävän eräässä pikkukaupungissa, jossa rakastuu Lizaan. Väliin tulee rikas ruhtinas, jonka kanssa Tšukaturin kaksintaistelee ja haavoittaa tätä. Kaihoisassa muistelussa ei käy hyvin: Lizan nai eräs pikkuvirkamies, joka manipuloi Lizaa ...

Kiinnostavia kertomuksia, jonka avulla voi tutustua venäläisiin klassikkokirjailijoihin, itsellä oli tätä teosta lukiessa vielä sodatjarauhat sekä annakareniinat vielä lukematta. Nyt nämä on luettu ja linkitetty. Minusta venäläinen kirjallisuus on hienoa. Minusta ei olisi ollut lukemaan edes Tolstoin lyhyehköä (verrattuna Sotaan ja rauhaan) Ylösnousemusta ennen jotain pohjustusta maan kirjallisuuteen ka kirjailijoiden tyliin.

Myös Tsehov on hyvä kirjailija, häneltä olen blogannut Lokin ja Sairaalan huone nro 6.

Jussila Osmo: Suomen historian suuret myytit, Pirkko Lindberg: SOS Tuvalu, Hätähuuto paratiisista

Sain Suomen historian suuret myytit, sekä SOS Tuvalun muuttokuormassa (toisten ylijäämä kirjoja), mutta molemmat olivat erittäin hyödyllisiä ja laadukkaita kirjoja, joissa ensin mainitussa kirjassa on kansikuva jo hieno, lisäksi kirjassa mustavalkokuvia, SOS Tuvalussa on jonkin verran väörivalokuvia.

Jussila Osmo: Suomen historian suuret myytit

Osmo Jussila on poliittisen historian emeritusprofessori. Hän käsittelee myyttejä Suomen historiassa. Kirja on tarkoitettu historiaa tunteville ja hieman eri tasoisille ihmisille kuin minä, mutta ymmärsin kirjasta kuitenkin aika paljon ja vielä enemmän se herätti ajatuksia.

Kukin maa kirjoittaa oman historiansa

Ruotsi-Suomi käsite on tunnettu vain jälkimmäisessä maassa, tutkikaa onko ensimainitussa maassa käytetty kaksiosaista termiä!

Porvoon valtiopäivät on tärkeä välietappi valtiomyytissä

Eniten minua kiinnostaa kolme asiaa Suomen historiassa.

a)      miksi vapaussota syntyi? Koko totuus. Ketkä olivat vastuullisia?

b)      Jatkosota. Mitä olisi tapahtunut, jos Suomi olisi jäänyt ulkopuolelle?  mitä olisi voinut tapahtua? Ajopuuteoria ei välttämättä selitä monia irtonaisia asioita.

Jussila tarkastelee myös sortovuosia ja asiaa jääkäriliike ja vapaussota, mutta myös kysymystä

punaisten itsenäisyysmyytistä, oliko se Leninin lahja.

Minustakin on selvää, että riippuen sitä käyttääkö 1918 tapahtumista nimitystä punakapina, kansalaissota tai vapaussota, saavat tapahtumat jo nimessään eri merkityksen.

Jääkärien merkitys minulle on selvinnyt, mutta saksalaisten ja venäläisten rooli ei minulle ole ihan lopullisesti selvinnyt eikä kuningas Väinö I asia.

--

Pirkko Lindberg: SOS Tuvalu. Hätähuuto paratiisista

Kirjan minä-matkailee Lontoosta Panaman kautta Tyynen meren saarille. Koko kirjan tausta-ajatuksena on havainto siitä, että meriveden korkeus ja lämpötila nousevat, alavat Tyynenmeren saaret jäävät hiljalleen veden alle, hirmumyrskyt ehkä lisääntyvät ja korallit tuhoutuvat. Kaiken oletetaan johtuvan hiilidioksidimäärän kasvusta, joka nostaa kasvihuoneilmiön voimistumisen vuoksi ilmakehän lämpötilaa. Näitä asioita ei kirjoiteta auki, mutta ne ovat läsnä, ja niistä keskustellaan. Kioton sopimus myös mainitaan, ja myös se, että kaikki maat eivät ole sitä ratifioinut. (Netissä on listoja mitkä maat tuottavat eniten hillidioksidia totaalisesti ja henkeä kohti, jonkin verran on ollut kiistaa, millä tavoin ja miksi lämpötila nousee ja paljonko se voi nousta …)

Ilmastomuutoskeskustelua, mutta arkitasolla, siis käydään matkalla, jossa käydään Uudessa Seelannissa, Australiassa, Tuvalussa, Kiribatissa ja Naurussa nyt ainakin. Selvää on tietenkin, että kaikki ovat samaa mieltä, sama asia, kun Suomessa, aina ennen oli paremmin kaikki, jos kysytään, oliko ennen paremmin. Entä ne objektiiviset faktat. Minä kertoo, että myös saarien jätemäärä on ainakin hirmuinen ja vesikin on noussut, jätevedet johdetaan saarten laguuneihin ja autoja ja moottoripyöriä tuodaan saarille. Saaret eivät ole niiden pienuuden ja liikenneolojen vuoksi turistipaikkoja, mutta saarilla on jonkin verran eurooppalaisia.

Kirjassa on hyvää juuri olosuhteiden kuvaus ja tarinat, ja ihmisten kuvaus. Historiaa on joillain saarilla näytelty Japanin ja USA:n ottaessa yhteen. Naisten asema on heikko, saarilla on otettu käyttöön oman elämäntavan lisäksi länsimaiset ruokailutottumukset ja diabetes ja liikalihavuus ovat suuria ongelmia. Asukkaita on vähän, että heidät voitaisiin sijoittaa muuallekin, mutta asiaa pitää tarkastella siltä kannalta, että symbolitasolla jonkun isänmaan hukkuminen on peruuttamaton muutos. Saarilla on itseaiheutettua saastumistakin ja liikakansoitusta, mutta merenpinnan korkeuteen saaret eivät voi omilla toimillaan vaikuttaa.

Naurulla on nauru kaukana. Saaren tilanne oli kuvauksen mukaan varsin lohduton. Väestöä ei paljon, mutta fosfaatit on louhittu, ja …

Kirjassa kuvataan myös rahtilaivaelämää ja pakolaisongelmia

Tämän kirjan ymmärsin, ja tämäkin herätti ajatuksia, mutta erilaisia kuin Jussila. Kiintoisa kirja, jossa minä matkailen, ja minä kerron, eli näkemys ei ole tieteellinen.

Kjell Westö: Missä kuljimme kerran

Kjell Westö: Missä kuljimme kerran, Romaani eräästä kaupungista ja tahdostamme tulla ruohoa korkeammaksi, yhdestoista painos 2008 Otava, sivumäärä kiitoksineen 589, alkuteos Där vi en gång gått, 2006, käsikirjoituksesta suomentanut Katriina Savolainen

Tapahtumapaikka ja -aika: 
Tapahtumapaikka on Suomi ja tapahtuma-aika 1905-1944 eli  kirja kattaa aikaa ennen vapaussotaa tai kansalaissotaa ja kirjan päätepisteenä on toisen maailmansodan päättymisen aika, jolloin epilogissa tapahtuu vielä yksi teloitus.

Henkilöt:
Eccu Widing, oikea nimi on Eric, opiskeli Polilla, isä Jali oli OTK ja rautatiehallituksessa töissä. Eccu perustaa valokuvaamon, jota ei osaa hoitaa. Eccun äiti Atti eli Asrid Weber kärsi masennuksesta. Jalilla on suhde näyttelijätär neiti Hultqvistin kanssa. Eccu rakastui Lucieen, muttei mennyt naimisiin hänen kanssaan. Eccu ei selviä elämässä. Ecun sisko Anita eli Nita meni naimisiin Cedin kanssa. Eccu kantaa kaunaa neiti Hultqvistille. Eccu meni naimisiin Aina Gadolinin kanssa, avioliittoon syntyy jälkikasvua, mutta avioliitto ei ole onnellinen. Hyväosainen, jolle kävi huonosti.
Lucie Lilliehjelm, koko nimeltään Marie Louise Elisabeth, oli isosiskonsa Sigridin varjossa, Sigge kuolee espanjantautiin 1920. Lucie seurusteli Henningin kanssa, mutta suhde loppui ennen kuin alkoikaan, kun Lucien käsi osui Henningin alapäähän. Lucie 172 cm pitkä, opiskeli taidehistoriaa ja ranskaa. Lucie jää naimattomaksi mutta Lucie pitää miehistä, ja hänellä on suhde moneen: Eccuun, Alluun päähahmoista. Lucien isä oli Rurik ja äiti Marie, heidän avioliitto ei ollut onnellinen. Lucien veli on Cedi. Luciesta käytetään myös muotoa Lu ja Lucy.  Lucy on hyväosainen ja hyväntahtoinen.
Cedrick Lilliehjelm, eli lyhyemmin Cedi, joka oli valkoinen teloituskomppanian mies ylennettiin vänrikiksi, myöhemmin oikeistomuiluttaja. Syntynyt 1899, saa jälkikasvua vaimonsa Nita os. Widingin kanssa. Öykkäri myös naisen kanssa. Hyvintoimeentuleva, ja yhteiskunnan hyväosainen.
Henning Lund,  kotoisin Tammisaaresta, opiskeli Polilla, oikeistomuiluttaja. Hyväosainen.
Ivar Grandell, ruotsinkielinen sosialisti ja sanomalehtimies. Ivar muutti Turusta Helsinkiin Wulffille töihin, josta uudelleen opettajaksi. Eli hyveellisenä kurjuudessa ja kohdeltiin kaltoin, muilutettiin. Huoli lopulta neiti Hultqvistin, joka joutui nöyryyttämään eli myymään itseään. Ivar tekee muistiinpanoja, on tavallaan tämän teoksen kirjailija. Joukon vanhin syntynyt 1884. Huono-osainen, ja hyväntahtoinen, mutta ajoin päähänpotkittu.
Allu Kajander, työläistaustaisten Enok Kajanderin ja Vivianin lapsi, vanhemmat erosivat ja kasvatti-isänä hän piti Santeri Rajalaa. Uusperheeseen tyttäret Saimi ja Elvi. Allu oli lahjakas urheilija etenkin jalkapallosa pelasi punaisten joukkueisa, opetteli saksipotkun ollessaan merillä, fyysinen suhde Lucien kanssa. Huono-osainen, jolle kävi huonosti.
Mandi Salin, oli apulaisena Eccun valokuvaamossa. Allu oli ihastunut häneen, vaikka oli nuorempi. Mandin pikkuveli oli Allun ystäviä. Ankeaan taustaansa nähden menesty kohtalaisesti.
Henriette Hultqvist, näyttelijätär, jolla oli suhde Ecun isän kanssa. Myöhemmin hän lähentyy Ivarin kanssa. Vaikeuksia Tukholmassa. Näyttelijätär, joka vakiintui Ivarin hyväksyvään huolenpitoon.
Sivuhahmoja on satoja esim. aiempien lisäksi vaikkapa Bruno Skrake, Toffe Ramsay, Tele Christides, Lonnit Tollet, Micki Morelius, Maggie Enerot.

Juoni lyhyesti (tiivistelmä)
Ensimmäinen kirja (1905-1917) 
Kirja pohjustaa Widingien ja Kajanderien sekä Lilliehjelmien perhettä ja elinolosuhteita sekä tarkastellaan Hangon tennisturnauksen semifinaalia, jossa Lucie hävisi voittamattomalle siskolleen vain 5 - 7 ja 3-6.

Toinen kirja 1917 tammi-toukokuu: 
Aika, joka oli Cedricille vapaussota ja kansalaissota se oli Allun vanhemmille. Enok Allun isä on aktiivinen punakaartilainen, Santeri passiivinen, Ivar Grandel on "piilossa". Alkuun valkoiset Cedric ja Eccu joutuvat vangeiksi reaalilyseoon, mutta Nita ja Lucie käyvät katsomassa. Tilanteen muuttuessa Cedi, Eccu ja Henning ovat tekemässä puhdistuksia, ja Cedi teloittaa henkilökohtaisestikin punaisia, mutta todisteet hävitetään. Enok ja Santeri selviävät vankileiriltä, Enok 42 kilon painoisena, pituutta oli 187 cm ja Santeri 37 kiloisena, mittaa 174 cm.

Kolmas kirja 1922:
Perhoslamppujen alla vietetään kieltolaista huolimatta kosteita iltoja. Varsinkin Eccu juo liikaa, näkee pian vain tummia kuvia. Laiminlyö perhettään ja joutuu myöhemmin hoitoon, ennen tätä ottaa Luciesta, Mickistä ja Maggiesta taidevalokuvia ja hienostuneita alastonkuvia nekin perhoslampun alla.  Ivar puhuu kansan kahtiajaosta, mutta Cedillä on vain jyrkkiä oikeistolaisia mielipiteitä. Cedin isä Rurik kuolee. Allu piirittää itseään vanhempaa Mandia. Allu lähtee merille. Mandi ottaa kielten tunteja Lucielta.

Neljäs kirja  Kirjeet 1924 - 1925
Allun, Lucien, Eccun, Ivarin kirjeitä läheisille. Ivarilla ja Henriettalla vaikeuksia.

Viides kirja  Kaksi kesää 1926 ja 1928
Nousukausi on rikastutanut ihmisiä ja varsinkin Henningillä menee hyvin. Jazz rantautuu Helsinkiin. Cedi tuomitsee jazzin, Lucie rakastaa sitä ja mustaa jazz-soittajaa, kun on ensin kostanut pettäjälleen Ilmari Salmikoskelle, jonka toinen nainen hän oli, mutta olisi siis kolmaskin. Allu palaa meriltä ahtaajaksi ja pelaa Vallilan Woimassa jalkapalloa. Allu on hyvä peluri ja on 188 cm pitkä. Mandi on kihloissa Kanervon kanssa. Eccun ongelmat syvenevätm hän laiminlyö perhettään juo ja uhkapelaa käyttää huumeita ja pettää. Eccu on kyydissä kun Henning ajaa auton mereen, kaksi naista kuolee. Eccun vaimo oli jo aiemmin eronnut ja vienyt Sti-pojan pois. Henrietta tulee Helsinkiin ja tunnustaa ahdinkonsa, Ivar ottaa Henrietan vastaan.

Kuudes kirja  1929-1932
Allu näkee Montevideossa saksipotkun (ei jalkapallokentällä vaan satamassa), jota Allu harjoittelee ja tekee sillä maaleja Woiman otteluissa. Henning pyytää Allua Hifkiin, ei suostu, mutta Allun suhde Lucieen alkaa, fyysinen suhde, joka kuitenkin päättyy. Eccu on edelleen alamaissa, Eccu on ottanut tappioita vaatekaupoista, joista Henning sai itsensä kuiville. Lamakausi on alkanut. Cedi ja kumppanit muiluttavat Ivaria, osin siksi, että on nimimerkki I-r. Mandin kihlaus on ohi ja työ Eccun firmassa. Mandi on nyt Allun vaimo ja raskaana. Allu on radikaali, mutta olisi elämänsä kunnossa. Cedikin yrittää puhua Ecculle järkeä, turhaan.

Seitsemäs kirja 1936-1938
Allu ja Mandi hoitavat lastaan Tuomasta, joka esiintyy Westön kirjassa Älä käy yöhön yksin sivuosassa nimellä Tuomas Koskelo-Kajander, Mandin ja Allun viereisessä asunnossa asui Koskelot. Allu on saanut punalehtien painamisesta muutaman kuukauden vankilatuomion. Kajkin on kuollut. Allu seuraa urheilua ja saa töitäkin. Eccu näkee maailmassa vain mustaa. Hän yrittää vielä kerran nousta, mutta vajoaa jäihin. Perhoslamppujen aika on loppu. Lucie aprikoi asiaa. Eräitä perhoslamppujen alla olevia kuvia ja niiden vedoksia tuhotaan.

Epilogi:
Cedi, Henning ja Bruno Skrake kotiutuvat sodasta. Henning, Bruno ja Lucie yrittävät estää Allun teloitusta, joka ei suostunut rintamalle koskaan menemään.

Arviointia, saattaa sisältää juonipaljastuksia
Kjell Westön Missä kuljimme kerran on loistava teos. Se on moniulotteinen kudelma, jossa aika soljuu eteenpäin, mutta tarkasteluhetket on tarkkaan valittu, samoin kuin tarkasteltavat henkilöt ja paikat. Myöskin henkilöiden kirjein valotetaan tapahtumien kulkua.  Ajan myötä koetaan historian käännekohtia kansalaissodan vangitsemiset, valkoisten vastaisku, kieltolaki ja jazz-kausi, nousun huuma, lamakausi, vastakkainasettelu, muilutukset, ja toinen maailmansotakin, sairaudet espanjantauti ja masennus. Osalla vapaa-ajanvietto on viinaa, osalla syrjähyppyjä, joku seestyy, toinen radikalisoituu. Siskolla Luciella  ja sen veljellä Cedrickillä Lilliehjelmin libido laukkaa, mutta toinen on sinkku, mutta toinen on perheellinen, toinen vain paheellinen. Usealla on alkoholiongelma, mutta kirja on erittäin elämänmyönteinen, koska henkilöitä tarkastellaan heidän vikoineenkin moralisoimatta ja myötätuntoisesti. Ajan virrassa pyristelevät Eccu, Mandi, ja Ivar, Cedi ja Henning yrittävät ohjata itseään, ja hienossa purjeveneessä luovii Lucie. Teoksessa yhtenä päähenkilönä on Allu, jonka eteneminen on pyristelyn ja kroolauksen välissä.

Itselle kansalaissodan kuvaus oli historiaa valottavaa luettavaa. Näkökulma eroaa Linnan Täällä Pohjantähden alla eri miljöö ja nyt oli enemmän kuvausta ruotsinkielisten ylioppilaiden toiminnasta), olen lukenut myös F.E.Sillanpään Hurskaan kurjuudenkin, mutta se ei anna juuri rakennusaineita koko tilanteen tajuamisen, yhteen yksittäistapahtumaankin kylläkin.

Kjell Westön Missä kuljimme kerran teoksen kuvaus Allun urheilu- ja varsinkin jalkapalloharrastuksesta kaikkine kikkoineen on loistava. Ymmärtää paremmin Työväen urheiluliiton ja Työväen olympiakisojen taustan ja syvän vastakkainasettelun.

Henkilöiden tarinat risteilevät eräissä solmukohdissa, joten tein henkilökartan ylös Allu, Mandi, Lucy, Cedi, Eccu, Henning, ja Ivar ovat hyvä hahmottaa.

Lukukokemus

Ensimmäisen kerran luettuani pidin hahmoista Ecusta kaikkein vähiten, uudelleen luettuani ymmärsin, että kaveri oli osittain olosuhteiden uhri, hermoheikko äiti, joka kuoli, isä, joka syrjähyppi. Eculla oli taiteilijan herkkä sielu, jota lääkitsi päihteillä, koska ei halunnut nähdä mustia kuvia. Ongelmat liike-elämässä ja Henningin huijaukset lainankiinnityksessä ja Ecun eväät oli lopussa. Toisaalta Eccu  oli päihdeherkkä pingottaja, natiseva nautiskelija ja kypsymätön ottamaan vastuuta, vaikka oli vaimo ja lapsi, tietenkin tilannetta pahensi siskon avioliitto Cedin kanssa. Cedi taas teki sellaiset teloitukset poikien sotaretkellä, että Eccu ei siitä yksinkertaisesti päässyt yli, ei edes latauksen jälkeenkään. Eccu ei ole paha, osittain olosuhteiden uhri. Ainoa, joka Eccua auttaa on aina avulias ja aulis Lucie. Tässäkin yhteydessä minua ihmetyttää Henning, jolla oli käsiepisodi Lucien kanssa. Herrasmies ei naisasioitaan kavereille levittele, eikä siinä episodissa ollut edes mitään levittämistäkään, mitään ei tapahtunut. Henning sentään kyyditsi Lucien vankilaan epilogissa.

Cedi omasta alfaurosmaisuudestaan ja vallanhalustaan ja muiluttavassa äärioikeistolaisuudestaan huolimatta yrittää olla perheenisä ja iso pomo, mutta ei ole kuitenkaan erityisen sympaattinen. Toisaalta vaikka punainen oli tuhma, pitääkö valkoisen olla tyhmä.

Allun lähtökohdat olivat kaikkein heikoimmat, mutta hän yritti kantaa vastuuta. Omat merillä olovuodet kuluivat osin ilotaloissa, ja kohtalo kietoutui Lucienkin kanssa yhteen, mutta he olivat liian erilaisia, ja Allu radikalisoitui ja kieltäytyi menemästä rintamalle. Kuitenkin Allu on kuvattu perusrehelliseksi, mutta aika ja lähtökohdat olivat väärät.

Mandi, Henning, Kaj jäävät taka-alalle, missä on hieman myös Ivar. Henrietta omista nuoruuden typeryyksistään huolimatta on hyvä hengetär. Kaikesta kevytmielisyydestään huolimatta Lucie on yksi kirjan sankareista. Lucie elää hetkessä ja tyttökoulun kasvatti nauttii nuoruudestaan eikä kangistu keski-iänkään kaavoihin. Hänessä on empatiaa joka tulee esille sekä epilogissa että Ecun auttamisessa.

Finlandia-palkinto vuonna 2006 

Teos voitti Finlandia palkinnon vuonna 2006. Kjell Westö on syntynyt Helsingissä vuonna 1961. 

Olen lukenut Westöltä Langin. Se alkoi mahtavasti, mutta lopun käänteistä en pitänyt, joten minulla kesti monta vuotta lukea Missä kuljimme kerran, toivottavasti tämä postaus antaa pontta lukea tämä mahtava teos. Westön Älä käy yöhön yksin  siinä teoksessa selviää Lucien ja Eccun päätepiste, eli Lucie on hyvissä voimissa kotimaassa ja Cedi öykkäröi Espanjassa. Tuomas Koskelo-Kajander Allun poika on Ylen toimittaja, hieman sivuraiteilla tosin.  Älä käy yöhön yksin -kirjan tapahtumat kattavat sodan jälkeistä aikaa ja Helsingissä sekin tapahtuu, kuten kaiketi Westön kaikki teokset.

Tv-sarja ja elokuva
FST:ltä on tullut Missä kuljimme kerran tv-sarja ja siitä leikattu elokuva. Tarina päättyy eri kohtaan kuin kirja. Minusta tv-sarjaksi oli kirjasta poimittu oikeat kohdat, nuivaa narinaa sarjasta on myös kuulunut, mutta minä pidin. Ivar Grandell nousi isompaan rooliin kuin teoksessa, ja minusta Eccun näyttelijästä ja hahmosta pidin, sen sijaan Cedin lyhyt öykkärimäinen hahmo oli ehkä vieläkin vastenmielisempi kuin kirjan.

Helsinki 
Ajan virta tavoittaa myös Helsingin miljöitä. Helsinkiäkin rakennetaan mm. Stockmania ja muita rakennuksia, tämä antaa eniten paljasjalkaisille stadilaisille, joskin kun listasin alle paikkoja ne jäävät vain maininnan tasolle. Helsingin katuja nimetään paljon, mutta seuraavat paikat ainakin mainitaan, mutta minusta niitä ei kuvata. Nämä vain ensimmäisessä kirjassa.
Bulevardi, siellä ainakin Poli, joskaan sitä ei mainita
Siltasaaren ranta ja Pitkäsilta, Sörnäisten satama ja Kallion kirkko
Kaisaniemen puisto, Porthaniankadun kansakoulu
Vallilan raitiovaunuhalli, Fazerin karamellitehdas, Esplanadin puisto
Haapaniemen kenttä Elannon leipomon takana
Kämppi ja Kappeli

Seitsemännen osan lopussa annetaan kaunis katsaus Helsingistä vuonna 1938, se katsaus ja rakkaus jazziin ja jalkapalloon ovat myös kirjan henkisiä solmukohtia ja ytimiä.

Teemat?
Nuoruuden haaveiden rikkoutuminen, elämän virta, Suomen historia vuosina 1917 - 1938, jalkapallo ja jazz, suomenruotsalisuus ja Helsinki. Nämä voivat kaikki olla väärinkin, mieti itse, mitä voisivat olla.

--- last edit 31.12.13 jolloin luin kirjan kolmannen kerran, joka toden sanoi -----
Kjell Westö (s.1961) löi itsensä läpi teoksella Leijat Helsingin yllä ja Lang ilmestyi tätä ennen. 

2020: Uusin Westön romaani on Tritonus

Arthur Conan Doyle: Sherlock Holmesin seikkailut

Sir Arthur Conan Doylen Sherlock Holmes on maailman kuuluisin salapoliisi. Mies, piippu ja lakki, joiden varjokuvan näet kirjan kannessa. Tyypillistä Sherlock Holmesille on terävä äly ja looginen päättely.

Sherlock Holmesin kaikki seikkailut olen lukenut mielelläni monta kertaa läpi. Sherlock Holmesilla, joka on terävä päättelemään, ja on tiedemies, on tyhmä mutta uskollinen apulainen eli tohtori Watson. Rouva Hudson pitää Holmesin taloudesta huolta. Watson on tasainen ja rauhallinen, Holmes sen sijaan on ajoittain maaninen, ja vastaavasti myös masentunut.

Lempitarinani on Sherlock Holmesin paluujutuissa ollut Tanssivat kuviot tunnetaan myös nimellä Tanssivat miehet eli Dancing men, juttu jossa Sherlock Holmes ratkaisee tanssivien tikku-ukkokuvioiden ongelman. Herra Cubittin ikkunalaudalle alkaa ilmestyä kummallisia merkkejä tanssivia pikku-ukkoja. Hänen amerikkalainen vaimonsa Elsie on hyvin peloissaan.

Olen kiinnostunut kryptoista, ja joskus ratkonutkin niitä ilman vihjesanoja (ihan tarkoituksella).

Sherlock Holmesin tässä pitää selvittää paljon vaikeampi ongelma, kun pitää koko koodi ratkaista, eli esimerkiksi siis, että kysymys on kirjaimista ja sanojen pituutta ei ole määrätty. Lisäksi miehillä on lippuja käsissään toimivat välimerkkeinä. Tarinaa voi lukea Gutenbergistäkin, mutta olennaisin osa: kuviot puuttuvat. E oli muistaakseni englannin yleisin kirjain Elsie sanassa on jo kaksi E-kirjainta Sanan ja lauseen loput piti merkitä. Lopulta Sherlock houkuttelee pikku-ukkoviestillä konnan paikalle. Tätä ennen valitettavasti herra Cubitt on ammuttu ja Elsie on haavoittunut, mutta selcviää. Abe Slaney sen sijaan saa elinkautisen tuomion. Saman jutun alussa Sherlock Holmes tekee kemiallisia kokeita ja päättelee, että Watson ei sijoittanut etelä-afrikkalaisiin osakkeisiin. Päätelmän hän tekee liidusta Watsonin kädestä, josta päättelee hänen olleen biljardia pelaamassa sijoittajaseurassa, koska hän ei ole noutanut pankkikirjaa, Holmes päätteli, että Watson ei sijoittanut osakkeisiin.

Hyvässä Sherlock-jutussa on tietty peruskaava, eli tohtori Watson aloittaa kertomuksen, Sherlock Holmesin toimintaa kuvaillen, asiakas tulee sisään yleensä ajurin tuomana. Holmes päättelee esimerkiksi asiakkaan vasenkätiseksi, Intiassa olleeksi nuuskaavaksi työttömäksi poikamieheksi, jonka takka savuttaa. Päättely selvennetään Watsonille ja lukijalle, tämän jälkeen arvoitus annetaan. Sherlock Holmes tekee erinäisen määrän tutkimuksia, salaperäisiä retkiä, ja jupisee itsekseen. Lopuksi hän kertoo ongelman ratkaisun, jonka varmistuminen voi joskus olla jonkun ”ansan” takana. Joskus ongelma voi olla sulhaspojan tai salaisen paperinipun tai jalokiven katoaminen (esimerkiksi linnun höyheniin) eikä välttämättä aina henkirikos. Sherlock Holmes on innostuessaan maaninen, ja välillä masentunutkin. Hän käyttää eräitä päihteitä. Hän on kemian asiantuntija. Naisia jutuissa esiintyy asiakkaina, ja tarinoissa rouva Hudson. Tohtori Watson menee kertomusten aikana naimisiin ja muuttaa pois, mutta se ei juuri muuta tarinoiden luonnetta. Holmesille Irene Adler on se nainen, mutta Irene kyllä nai asianajajansa. Sherlock Holmes ei avustavalla henkilökunnalla komeile, mutta käyttää usein ajuria ja palkkaa joskus apureita.

Arthur Conan Doyle (1859 -1930) kehitti Sherlockille vastustajaksi professori Moriartyn, joka yrittää tappaa Sherlock Holmesia. Syynä oli Conan Doylen kyllästyminen juttujen kirjoittamiseen. Moriartysta ja Sherlockin katoamisesta ja paluusta olen kirjoittanut täällä.

Paras pitkä Holmes-tarina, jonka olen lukenut on Baskervillen koira, se on kirjoitettu juuri sinä aikana kuin Sherlock Holmes oli kadonnut ja Conan Doyle ei ollut häntä vielä "herättänyt uudestaan henkiin". Ensimmäinen Sherlock-tarina on pitkä tarina Punaisten kirjainten arvoitus, jossa Watson ja Holmes kohtaavat, tarina julkaistiin 1887, ja se "tapahtuu" vuonna 1878.

Lyhyistä tarinoista Halkihuulinen kerjäläinen ja Punapäiden yhdistys ovat varsin hyviä. Tarinat Kirjava nauha, Thorin silta ovat minusta hyviä, monet muutkin.  Kirjava nauha on myrkyllinen käärme, jolla saadaan perimysjärjestystä uuteen uskoon. Thorin sillassa joku haluaa kostaa haudan takaa, mutta Sherlock Holmes on älykkäämpi.

Sherlock Holmesin jutut ovat sopivan lyhyitä. Sherlock Holmesia pidän esikuvana kaikille muille myöhemmin kirjoitetuille dekkareille, niillekin, jotka hylkäävät Conan Doylen tyylin. Agatha Christien Hercule Poirotkin ratkoo arvoituksia poliisin kanssa kilpaillen ja omaten päättelyä ja välillä on apurina Hastingsin, ei kylläkään aina. Sherlock Holmesin arvoitukset ovat helpompia kuin myöhemmin tulleiden kirjasalapoliisien, eikä niistä minusta anneta kaikkia vinkkejä, eikä lukija pysty päättelemään koko rikoksen kulkua osan kyllä. Paljon on siirtomaa-asiaa, lähinnä Intia, mutta muutkin. 1800-luvun Afganistanin sota mainitaan monesti. Jutuissa on laukkahevosia, perintöjä, sijoituksia, naimahuijauksia, käärmeitä, kasveja, ja kuningashuoneiden salaisia kirjeitä … Siirtomaan tai Amerikan tapahtumat ovat usein motiiveina, joko omaisuuden kautta tai jonkun rikoksen kautta. Tanssivissa miehissäkin Rapakon takaa löytyy arvoituksen avaimet. Siitä jutusta sain hyvän elämänohjeenkin. Jos joku on kehittänyt jonkin nerokkaan systeemin, on toisen aina mahdollista keksiä se. Tämä motto on monesti auttanut minua ratkomaan ongelmia ja matematiikan tehtäviä.

Sana Sherlock tuo jokaiselle länsimaalaiselle mieleen Conan Doylen terävän salapoliisin, eli Holmesin maine ei piiputa.
***
Halkihuulinen kerjäläinen -tarinassa ei mitään rikosta tapahdu. Tohtori Watson hakee vaimonsa ystävättären Kate Whitneyn professorimiestä oopiumiluolasta. Mies löytyy, mutta Watson näkee Sherlock Holmesin tekemässä tutkimuksia. Holmes on saanut toimeksiannon toiselta vaimolta, jonka mies Neville St Clair on ehkä murhattu. Vaimo on nähnyt miehensä oopiumi-luolan yläkerrassa, mutta kun on mennyt paikalle sieltä on löytynyt vain rampa halkihuulinen kerjäläinen Hugh Boone. Aviomiehen vaatteet löytyvät täynnä kupari- ja hopeakolikoita. Jutun ratkaisu on yksinkertainen: Neville St Clair on vain naamioinut itsensä kerjäläiseksi tienatakseen rahaa. Hän on ollut harrastelijanäyttelijä, ja oli taannut erään velan, jonka joutui maksamaan. Hän oli sanomalehtimiehenä tehnyt jutun kerjäämisestä ja huomannut sen kannattavaksi. Velan maksamiseksi hän naamioi itsensä kerjäläiseksi. Koska kerjääminen löi leiville, hän oli jättänyt lehtimiehen pestin ja alkanut ammattikerjäläiseksi. Hän oli ollut vaihtamassa vaatteita, kun vaimo oli hänet nähnyt. Hän ei ollut kehdannut paljastaa itseään tutkintovankilassa häpeän vuoksi, lapset eivät saa tietää (vaimosta hän ei puhu mitään). Sherlock Holmes pesee vangin kasvot sienellä: Neville St Clair on löytynyt ja Hugh Boone saa mennä. Tämä osoittaa, että kerjääminen on ollut jo yli sata vuotta sitten joidenkin ammatti?

Punapäiden yhdistys tai Punatukkaisten säätiö -tarina on yllä olevassa kirjassakin. Siinä Jabez Wilson tulee Sherlock Holmesin tyköön, jolloin Holmes päättelee miehen ruumillista työtä tekeväksi nuuskaavaksi vapaamuurariksi, jolla on ollut viime aikoina kirjoitustöitä, jonka Holmes päättelee hihan kulumisesta, luvattomasta rintamerkistä ja ruumiinrakenteesta. Wilson on houkuteltu kirjoitustyöhön lehti-ilmoituksella Punapäiden yhdistykseen. Motiivina on saada mies pois tavanomaisesta paikastaan. Wilsonilla on oma panttilainaustoimisto, jolla menee huonosti. Hänellä on uusi apulainen, joka tekee töitä puolella palkalla. Jutun ideana on kaivaa tunnelia ja uusi apulainen kuului konnalaumaan, joka aikoi murtautua kellarin kautta pankkiin. Wilson vain saatiin näin pois liikkeestään neljän punnan viikkopalkalla kopioimaan tietosanakirjaa. Kun tunneli oli valmis, punapäiden toimisto "yllättäen" sulkeutui. Sherlock Holmes oli tietenkin ratkaissut ongelman ja konnat jäivät "yllättäen" kiinni.

Halkihuulisen kerjälaisen -ideaa käytetään varmasti paljon rahan saamiseksi aika ajoin on lehtijuttuja avustushuijauksista, lisäksi punapäiden yhdistyksen -ideaa on sovellettu moneen tapaukseen, missä halutaan rauhaa toimiin, joita ei voi avoimesti tehdä.

Sain lahjaksi Sherlock Holmesin paksun seikkailukirjan, sivuja miltei 1100, josta kuva yllä.  Aloin kerätä kirjaa luettuani tarinoita tähän. Kirjan alkusanoissa Sherlock Holmesin ensimmäiseen juttuun, joka englanniksi on A Study of Scarlett, (suomeksi Tulipunainen tutkielma), sen luin gutenbergistä englanniksi, kuten toisenkin jutun eli The Sign of Four. Kolmas juttu on jo yllä olevassa kokoelmassa eli Kuningas pulassa.

Sherlock Holmes kootut kertomukset juonitiivistelmät
1. Punaisten kirjainten arvoitus eli linkki  A Study in Scarlet (novel, 1887), Tohtori John H. Watson saapuu haavoittuneena Afganistanin sodasta. Hän tapaa Sherlock Holmesin, joka päättelee tämän tulleen Afganistanista päivettyneen ihon, laihuuden ja haavoittumisen vuoksi. Watson väittelee Lontoon yliopistossa tohtoriksi. Watson muuttaa Baker Street 221B:hen, itse tarinassa Enoch Drebber on murhattu myrkyllä, ja myöhemmin Joseph Stangerson, Drebberin murhapaikalla on paljon verta. Tapaus tuntuu mystiseltä, mutta Sherlock Holmes pidättää rikollisen noin puolessa välissä tarinaa. Lopputarinaa selvittää kostomurhan syitä. Koston siemenet kylvetään Utahissa, jossa murhaaja Jeferson Hope on kosinut naista Lucy Ferrieriä, jota vaaditaan toisaalle naimisiin. Hope, Lucy ja tytön isä John Ferrier lähtevät pakoon, mutta takaa-ajajat saavuttavat karkulaiset, Lucy naitetaan, ja hän kuolee, John tapetaan, ja Hope jää kostamaan. Hope antaa uhreilleen mahdollisuuden, hänellä on kaksi pilleriä, toinen on myrkkyä toinen vaaraton. Kirjan nimessä on linkki toiseen postaukseeni.

2.  Neljän merkit eli linkki The Sign of the Four (novel, 1890), Sherlock Holmes on pitkästynyt ja käyttää nautintoaineita (kokaiinia). Hän päättelee Watsonin kellosta, että hänellä n isoveli, joka on ryypiskellyt. Analyysi perustuu kellon naarmuihin ja lappuihin, joita on laitettu panttilainaamoissa. Itse tarinassa neiti Mary Morstan tulee pyytämään apua. Hänen isä on kadonnut kymmenen vuotta sitten, ja kuusi vuotta sitten on alkanut tulla helmiä postissa kerran vuodessa. Tarinan juuret ovat Bengalin lahdella Andamaaneilla. Tässä tarinassa on jo rouva Hudson. Mary Morstan on tuleva rouva Watson eli tohtori Watson avioituu.

Sherlock Holmesin seikkailut 1892 juonitiivistelmät

3. Kuningas pulassa (1891), tässä tarinassa Sherlock Holmes kohtaa Irene Adlerin. Kyse on valokuvasta, jolla Böömin kuningas pelkää joutuvansa kiristetyksi. Sherlock Holmes saa selville valokuvan sijainnin, mutta Irene Adler onnistuu seuraamaan Sherlock Holmesia. Ja poistuu. Holmes ihailee Adleria, joka alunperin oli oopperalaulaja. Tarina tunnetaan myös nimellä Böömiläinen skandaali.

4. Punatukkaisten säätiö (1891), yllä selitys, kyse on pankkiryöstön valmistelusta ja panttilainaamon omistajan Jabez Wilsonin "siirtäminen" Punatukkaisten säätiön" palkkaamaan tehtävään.

5. Kadonnut sulhasmies (1891), Mary Sutherlandilla on tuloja obligaatioista. Häntä kosii Hosmer Angel, joka mystisesti katoaa. Kysymys on isäpuolen esiintymisestä sulhasena, hän haluaa, että tyttö jää kotiin. Sherlock Holmes ei kerro totuutta tytölle ja perustelee sitä "on vaarallista ryöstää tiikeriltä pentu ja naiselta harhakuvitelma". En ole jälkimmäisestä samaa mieltä. Tarina on suomennettu myös nimellä Tunnistustehtävä.

6. Laakson arvoitus (1891), Boscombe-laaksossa on tapahtunut McCarthyn  murha, jonka syy on Australiassa tapahtunut ryöstö ja  kiristys. Syytettynä ollut uhrin poika  pääsee vapaaksi. Syyllinen on  McCarthyn naapuri John Turner, joka sairas, joten Holmes ei ilmianna tätä poliisille. McCarthyn poika ja Turnerin tytär menevät naimisiin, eivätkä saa tietää totuutta.

7. Viisi appelsiininsiementä (1891), on tarina jossa apua pyytämään tullut John Oppenshaw murhataan, eikä murhaaja jää edes kiinni. Aina ennen murhaa lähetetään kirje, jossa on viisi appelsiininsiementä. Kyse on myös kirjaimista KKK eli Ku Klux Klanin kirjanpidosta, jotka kulkeutuvat perinnön mukana John Oppenshawille.

8. Halkihuulinen kerjäläinen (1891), aviomies Neville St. Clair  ”katoaa”, koska kerää elantonsa halkihuulisena kerjäläisenä, tavallaan tässä ei ole rikosta lainkaan. Eikä vaimo saa tietää miehen kerjäläisyydestä.

9. Sininen kiiltokivi (1892), tämä tapahtuu toisena joulupäivä. Holmes tutkii hattua ja hanhea. Hanhesta löytyy varastettu sininen jalokivi. Holmes selvittää varkaan, mutta ei ilmianna tätä. Epäilty kuitenkin vapautuu.

10. Kirjava nauha (1892), tässä murhaajana toimii erikoinen käärme, intialainen suokäärme. Helen Stoner niminen nainen on pyytänyt Holmesilta apua. Hänen sisarensa on kuollut ennen häitä. Isäpuoli tohtori Grimesby Roylott on naapurien kauhu. Hän on tilannut Intiasta käärmeen, jonka ujuttaa uhrin huoneeseen. Holmesin ansiosta Helen Stoner säästyy, mutta käärme tekee selvää isännästään.

11. Insinöörin peukalo (1892), katoaa vuonna 1889. insinööri Victor Hatherley, koneinsinööri pyydetään korjaamaan posliinisaven puristajaa. Todellisuudessa kone on väärien kolikoiden painokone. Insinööriltä hakataan pois sormi, hän hakeutuu Watsonin potilaaksi ja Holmesin asiakkaaksi. Insinööri katoaa uudelleen Holmes löytää insinöörin, mutta konnat ja väärät rahat jäävät vapaiksi.

12. Lordin häät (1892), lordi St John menee naimisiin, mutta morsio häipyy. Lordi jää nuolemaan näppejään, sillä morsiamen ex mies on ilmestynyt kuvioihin.

13. Beryllikruunu  (1892)
Tarinassa pankkiiri Alexander Holder antaa kansallisaarretta beryllikruunua vastaan 50 000 puntaa lainaksi. Beryllikruunua yritetään varastaa, ja pankkiiri epäilee poikaansa tihutyöstä. Alexander Holder tulee Holmesin vastaanotolle repien hiuksiaan ja hakaten päätä seinään, ja kysyy luulette varmaan, että olen hullu. Holderin poika on pidätetty, sillä hänellä oli ollut vääntynyt kruunu kädessä, kruunusta puuttuu 3 berylliä. Poika on syytön, sillä hän yritti saada konnalta kruunua pois, ja kruunusta lohkesi 3 berylliä, jotka Holmes saa takaisin. Syylliset lähtevät ja jäävät käpälämäkeen, toinen on rappiolla oleva aatelinen sir George Burnwell  ja toinen on hänen pauloihin joutunut pankkiirin veljentytär Mary. Vakka kantensa valitsee.

14. Kotiopettajattaren seikkailu (1892). Kotiopettajatar Violet Hunter saa omituisen työtarjouksen, jossa pitää pukeutua tietyllä tavalla ja leikata hiuksensa. Kyseessä on taas isän Jephro Rucastlen aikeesta karkoittaa sulhanen sotkemasta kotielämää.

Sherlock Holmesin muistelmat 1894:

15. Hopeatähti (1892), Wessexin maljaa tavoitteleva suosikkihevonen Hopeatähti on kadonnut ja hevosen valmentaja John Straker löytyy pää murskana tallin ulkopuolella, miehellä on viiltohaava reidessä. Hevosen omistaja eversti Ross pyytää Holmesin apua. Sherlock Holmes paljastaa hevoshuijauksen. Kyse on suosikkihevosen vahingoittamisyritys, Straker oli kauniin naisen pauloissa avioliitostaan huolimatta. Se jää aikeeksi, kun hevonen pillastuu ja teloo valmentajan kuoliaaksi.

16. Keltaiset kasvot (1893), -tarinan alussa Sherlock Holmes tekee analyyttista päättelyä piipusta, pian huolestunut aviomies Grant Munro tulee huolineen ja ihmettelee vaimonsa Effien  outoa käytöstä, hänen äkillistä rahan tarvettaan ja kummallisia kasvoja lähiseudun mokin ikkunassa, missä vaimo on vieraillut. Vaimo on leski, jonka mies on kuollut Atlantassa. Tarinassa Sherlock Holmesin teoria Munron piipusta on oikea, mutta "keltaisista kasvoista" väärä, sillä vaimolla on ollut lapsi Lucy, joka on jäänyt kulkutaudista henkiin. Effie on ollut mustan lakimiehen kanssa naimisissa, ja lapsikin on musta. Aviomies osoittautuu herrasmieheksi ja ottaa vaimon ja lapsen asumaan kotiinsa. 

17. Pankkiiriliikkeen kirjanpitäjä (1893) -tarinassa on samanlainen idea kuin Punatukkaisten säätiössä, eli Mawsonin pankkiiriliikkeeseen valittu Hall Pycroft  houkutellaan rahalla pois Lontoosta Birminghamiin, jotta Hall Pycroftina esiintyvä henkilö pääsee hänen tilalleen. . Samaan aikaan tehdään kassakaappimurto. Tarinassa Holmes on Birminghamissa, joissa on toinen veljes, toinen on ryöstötoimissa, joissa eräs vartija saa surmansa

18. Gloria Scott (1893) -tarinassa Holmes kertoo omilta opiskeluajoiltaan tarinan, jossa hän viettää aikaa opiskelutoverinsa tilalla. Opiskelukaverin leski-isän luo tulee Hudson-niminen mies öykkäröimään. Hudson lähtee pois, mutta isä kuolee saatuaan salakielisen kirjeen. Leski-isän tragedian avaimet ovat vuosikymmenien päässä. Hänet on tuomittu ja matkalla Australiaan. Kapinan jälkeen hän pääsee pakoon, ja meneekin Australiaan, mutta kullan kaivajaksi. Hän vaihtaa nimensä ja yrittää elää rauhassa, mutta Hudson, joka oli vankilaivan matruusi tulee kiristämään vuosikymmenten jälkeen. Samanlainen juonikuvio kuin Laakson arvoituksessa ilman murhaan. Salakielinen sanoma aukeaa lukemalla joka kolmannen sanan. Gloria Scott oli vankeja kuljettanut laiva. Holmes huomaa isällä tatuoinnin, jota oli yrittänyt poistaa, isä ei ollut mielissään tästä huomiosta.

19. Vanha sukusalaisuus (1893), toisissa kirjoissa myös nimellä  Mussgravien rituaali.
Tarinassa Watson kuvaa Holmesin boheemiuttaan, ampuu asunnossaan ja pitää piipputupakkaa persialaisessa tohvelissa. Musgrave pyytää apua sukutalossa on omituisesti käyttäytyvä hovimestari. Kaikki juontuu suvussa kulkevaan loruun, joka lopulta paljastaa aarteen paikan. Hovimestari on ratkaissut tämän. Hänen hylkäämänsä nainen on jättänyt hovimestarin, jonka kuoleman hän oli aiheuttanut. Hän on nakannut aarrepussin lammikkoon. Kun esineet puhdistetaan paljastuu Kaarle toisen kruunu. Tiedossani ei ole, että Kaarle II:n, joka oli kuninkaana 1660-1685, kruunu olisi kadonnut.

20. Reigaten murhaajat (1893)
Tarina tapahtuu 1887, jolloin Sherlock Holmes suuntaa parantelemaan ylirasitustaan Reigateen. Sukuriitojen seurauksena etsitään dokumentteja oikeudenkäyntiä varten murroilla. Homma äityy murhan asteelle, jonka Holmes selvittää ja virkistyy.

21. Kyttyräselkäinen mies (1893),
Eversti Barclayn kuolemaa tutkitaan. Vaimo on yksi epäillyistä. Eversti on sotasankari, joka kohosi kersantista everstiksi. Hän saa myös rakastamansa naisen käden kilpakosijan kadottua. Kolmekymmentä vuotta myöhemmin kilpakosija kidutettuine ruumineen tulee kertomaan Lontooseen totuuden ja urhea eversti säikähtää kuoliaaksi. Kilpakosijalla, jonka nimi on Henry Wood on mungo seuralaisena. Tämä on hyvä juttu ja hyvin tunteikas.

22. Tohtorin kotipotilas (1893),
Tohtori Percy Trevelyan tulee pyytämään neuvoa Holmesilta. Hänen Brook Street 403:n vastaanoton on maksanut eräs erakko. Seuraavassa vaiheessa vastaanotolle tulee vanhempi mies potilaaksi ja nuorempi saattajaksi. Tilanne johtaa erakon murhaan, motiivina on vanha pankkiryöstö. Syyllisiä ei saada kiinni, mutta he katoavat laivan haaksirikossa.

23. Kreikkalainen tulkki (1893), tarinassa esitellään Mycroft Sherlockin seitsemän vuotta vanhempi veli, joka on nerokkaampi kuin Sherlock, mutta patalaiska. Mycroft on tilintarkastaja ja kutee iltaisin omituisessa kerhossa, jossa jäsenet eivät saa puhua toisilleen. Mycroftin kautta tule asiakas kreikkalainen tulkki, joka on kaapattu vasten tahtoaan tulkkaamaan. Tulkattava on vankina ja kuolee tarinan lopussa. Hän on tullut hakemaan siskoaan kotiin. Tarinan viime riveillä raportoidaan Unkarista eräs "murhatapaus", jossa vihjataan siskon kostaneen veljensä kuoleman.

24. Laivastosopimus (1893), 
Percy Phelps saa ulkoministeriössä jäljennettäväkseen laivastosopimuksen. Phelps tilaa kahvia ja menee hakemaan sitä ja sopimus on poissa. Kaveri on 10 viikkoa aivokuumeessa ja pyytää koulukaveriaan Watsonia tulemaan paikalle selvittämään kiusallista varkautta, joka on lopettamassa Percyn uran ja saattamassa Britannian hankalaan välikäteen. Holmes saa selville rotan ja asettaa tälle ansan. Poliisille rottaa ei luovuteta. Paperit saadaan takaisin.

25. Viimeinen tapaus (1893), Conan Doyle halusi päästä eroon Holmesista. Sherlock Holmes kuvailee 24.4.1890 luultavasti ensimmäisen kerran tohtori Watsonille professori Moriartya. Professori Moriartylla on veli eversti James Moriarty, joka julkisesti puolustaa veljeään. Myös Sherlockilla on veli Mycroft. Sherlock Holmesin mukaan Moriarty on kaikkialla läsnä, mutta kukaan ei pääse hänen jäljilleen. Hän on koonnut ison organisaation, joka järjestelee asiakirjojen anastuksia, murtoja, ihmisten katoamisia, ja murhia. Hän on hämähäkki verkkojen keskellä.
 Moriarty tapaa Sherlock Holmesin ja luettelee tapauksia, joihin Holmes on sekaantunut ja ilmoittaa, että tämän pitää väistyä, tai hänet murskataan. Tapaamisen jälkeen Sherlock Holmesia yritetään murhata ajamalla tämän päälle vaunuilla, rautapampuilla ja tiilillä. Holmes yhdessä poliisin kanssa pidätyttää liigan jäseniä, mutta liigan johto pääsee pakenemaan. Holmesinkin pitää paeta, hän matkustaa naamioituneena mannermaalle Meiringeniin yhdessä Watsonin kanssa. Rosenlavin pienessä kylässä Holmes joutuu kamppailemaan elämästään Moriartyn kanssa 4.5.1891.  Itse jutussa Holmes katoaa, Watson luulee, että Holmes on pudonnut Reichenbachin putoukseen ja kuollut.

26. Baskervillen koira -tarinassa (1901 -1902) Watson muistelee Holmesin ratkaisevan Baskervillen sukukirouksen. Syyllinen on ihminen, joka on kouluttanut sekarotuisen koiran murhaajaksi.

Sherlock Holmesin paluu 1905, juonitiivistelmät

27. Autio talo, 
Arthur Conan Doyle olisi halunnut "tappaa" Sherlock Holmesin, mutta lukijat olivat toista mieltä ja Sherlock Holmes palasi, paluujuttu oli Autio talo.
Muutamia vuosia on kulunut. Watson yrittää tutkia Lontoossa Ronald Adairin murhaa. Tutkimusten yhteydessä Sherlock Holmes ilmaisee itsensä valepukuisena Watsonille. Hän on selvinnyt putouksista. Jiujitsu-taitojensa avulla hän on heittänyt Moriartyn kuolemaan. Moriartyn kätyri on nakellut kiviä ja yrittänyt tappaa Holmesia. Holmes on selvinnyt ja kierrellyt maailmaa, käynyt Tiibetissä ja Ranskassa sekä Persiassa.

Holmes virittää ansan jättäen huoneeseensa vahakuvan. Paikalle tulee Moriartyn kakkosmies eversti Sebastian Moran brittiupseeri Intiasta, kuulu tiikerinmetsästäjä. Hän ampuu erikoisvalmisteisella vahakuvaa ilmakiväärillä, jolla surmasi Adairin pelivoittojen ja väärinpeluun vuoksi.  Tarina "tapahtuu" vuonna 1894.

28. Rakennusurakoitsijan testamentti (1903)
Maaninen mies McFarlane tulee pyytämään apua Holmesilta. Häntä syytetään Jonas Oldacren murhasta. McFarlane on myös Oldacren testamentin edunsaaja. Kyse on petollisesta lavastuksesta eli mitään murhaa ei ole tapahtunut, vaan rotta savustetaan kolostaan.
Tarinan erikoisuus on alun maininta, että Watson on luopunut lääkärintoimestaan ja on muuttanut takaisin Baker Streetille. Tämä tapahtuu Holmesin paluun jälkeen. Kummastuttaa, että minne katosi Watsonin vaimo, en huomannut edellisissä tarinoissa mainintaa tästä

29. Tanssivat kuviot (1903). Tarinassa Sherlock ratkaisee pikku-ukko kirjoituksen koodin ja houkuttelee Abe Slaneyn piilostaan, ks yllä.

30. Yksinäinen polkupyöräilijä (1903),
Soitonopettaja Violet Smith kääntyy Sherlock Holmesin puoleen. Häntä näet seurataan. Violet ajaa pyörällä kuten seuraaja. Watson menee tutkimaan tilannetta, kuten Holmeskin. Tilanteeseen linkittyvät innokkaat miespuoliset ihailijat, jotka ovat kiinnostuneita rutiköyhästä kihloissa olevasta naisesta. Takana on sedän testamentti. Violet kaapataan ja pakkonaitetaan. Avioliitto on mitätön, nainen saa perintönsä ja miehensä. Tapahtuma-aika on 1895. Hyvä tarina.

31. Herttuan poika (1904),
Herttua Holdernessen ainoa poika on hävinnyt yksityiskoulusta. Oletetaan aluksi, että saksalainen opettaja olisi teon takana, mutta hän vain yritti estää tapahtunutta ja löytyy murhattuna. Holmes analysoi paljon polkupyörän renkaiden jälkiä, esim Dunlop-renkaat mainitaan. Lisäksi nummella on paljon lehmän jälkiä. Jännittävä ja varsin pitkä juttu.

32. Musta Pekka (1904),
Sherlock Holmes auttaa Hopkins -nimistä poliisia, joka tutkii Peter Careyn murhaa. Mies on tapettu harppuunalla. Tapon motiivi on vanhat riidat.

33. Charles Augustus Milverton (1904) ,
Charles Augustus Milverton on nilviäinen, joka kiristää varsinkin naisia. Sherlock Holmes yrittää ostaa asiakkaalleen arkaluonteisia kirjeitä. Holmes alkaa jopa seurustella Milvertonin palvelijattaren Agathan kanssa. Milverton pelaa liian kova peliä liian monen kanssa, ja tarina saa väkivaltaisen lopun.

34. Kuusi Napoleonia (1904)
Lestrade Scotland Yardista tutkii outoa murtosarjaa, Napoleonin pikkupatsaita varastetaan.Tarinan kuluessa tapahtuu myös murha. Tarina on samantyyppinen kuin Tintin Särkynyt korva, eli pikku patsas kätkee Borgian mustan helmen.

35. Kolme ylioppilasta (1904),
Sherlock Holmes ratkaisee ylioppilaan, joka kopioi kreikan kielen tutkinnon. Epäiltyjä on kolme. Vaikka syyllisen arvaa helposti niin tarina on minusta hyvä. Sherlock Holmes tutkii kynän teroitusroskia, ennen Faber kynissä on lukenut myös Johann. Lisäksi hän selvittää maapaakkujen arvoituksen. Yliopistossa asiaa pidetään skandaalina. Minusta kohu on ylimitoitettu, kyse on kolmen henkilön tentistä. Tässä jutussa mainitaan, että Holmesin pituus 193 cm, luultavasti oikea on 183 cm, sillä hän on 6 jalkaa pitkä.. Kopioija ei osallistu tenttiin vaan lähtee Rhodesiaan, siirtomaahan, jossa muinaiskreikasta tuskin oli hyötyä.

36. Kultasankaiset silmälasit (1904),
Jutussa, joka tapahtuu 1894,  poliisi Stanley Hopkins tulee pyytämään apua, kun Yoxleyssa on murhattu Willoghby Smith, joka oli professori Coramin apulainen.
Ratkaisun juuret ulottuvat Venäjän nihilistipiireihin ja kumoukselliseen toimintaan, ja petturuuteen. Teemassa on yhtäläisyyksiä Kyttyräselkäisen miehen kanssa.
Sherlock Holmes osaa kuvailla syyllistä rikospaikalle pudonneiden voimakkaiden silmälasien avulla.

37. Godfrey Stautonin salaisuus (1904)
Tarinassa Overton tulee pyytämään Holmesilta apua Godfrey Staunton on kateissa. Bon-dekkarissa puhutaan Cambridgen jalkapallon pelaajasta, mutta kyseessä lienee rugby, sillä Overton painaa 100 kg ja puhutaan "three-quartersista", joka oli ammoinen nimitys tietylle rugbypelaajalle, kuten Jaakko Anhavan 2010 käännöksessä hienosti ilmenee.  Rugby-ottelu on Oxfordia vastaan eli yliopistot mittelevät voimiaan. Staunton on erään aatelisen perinnön saaja, ja jalkapalloa pelattiin etenkin työväenluokassa, joka luokka liittyy Stauntonin salaisuuteen. Mitään rikosta tarinassa ei ole.

38. Sir Eustacen kuolema (1904),
Sir Eustace Brackenstall on kuollut ja hänen vaimonsa on sidottu. Hopkins pyytää apua ja Holmes ratkaisee ongelman, mutta ei paljasta syyllistä poliisille. Tässä on kyse kolmiodraamasta tai paremminkin perheväkivallasta.

39. Toinen tahra (1904). Holmesin pitää selvittää erään valtionpäämiehen kirjeen katoaminen. Pääministeri lordi Bellinger on pyynnön takana, Eurooppa-asioiden hoitajan Trelawney Hopen kotoa on varastettu kirje. Tähän liittyy syyllisen kiristys eräällä toisella kirjeellä. Kirje päätyy ammattivarkaalle Eduardo Lucasille, jonka kreoli-vaimonsa murhaa. Syyllinen hankkii kirjeen takaisin, mutta siirtää neliön muotoista mattoa huolimattomasti. Veritahra matossa ja lattiassa ovat eri kohdassa. Kirje palautetaan ja kirjeen varastajaa Holmes ei paljasta.

Yllä olevassa Teoksen teoksessa on kaikki lyhyet tarinat, myös allaolevat

Sherlock Holmesin seikkailut: Viimeinen kumarrus,  juonitiivistelmät

40. Wisteria Lodge, 1908,  Kartanon salaliitto.
Tapahtuu Watsonin mukaan 1892 aikana jolloin Sherlock Holmes oli kadonnut. Scott Eccles niminen henkilö pyytää apua Holmesilta, mutta sekavan seikkailun selvittävät paikallispoliisit. Seudun kartanoon on piiloutunut San Pedron ex. diktaattori, joka murhaa yhden takaa-ajajistaan. Tarinassa on paljon myös voodoo-elementtejä.

41. The Cardboard Box, 1893, Pahvirasia
Susan Cushing on saanut pahvilaatikon postista. Laatikon sisällä on merisuolaa ja kaksi ihmiskorvaa. Sherlock Holmes tutkii korvat nipukoineen ja tehtyineen reikineen. Taustalla on kolmiodraama.

42. The Red Circle, 1911, Punainen ympyrä
Rouva Warrenilla on outo vuokralainen. Holmes havaitsee, että kyse on huoneistoon piilotetusta naisesta, jota mies suojelee. Taustalla on Punainen ympyrä -järjestö. Sherlock tutkii käsialaa. Hän osaa morsetuksen ja italiaa.

43. The Bruce-Partington Plans, 1908, Salaiset piirustukset
Bruce-Partngtonin sukellusveneen piirustukset on varastettu. Tarinassa on poikkeuksellista, että apua pyytää Sherlockin veli Mycroft. Tapahtumavuosi on 1895.

44. The Dying Detective, 1913, Kuoleva salapoliisi
Rouva Hudson kutsuu tohtori Watsonin avioliittonsa toisena vuonna. Holmes on vakavasti sairas. Kyse on huijauksesta, jolla saadaan murhaaja ansaan.

45. Lady Frances Carfax, 1911, Nainen katoaa
Lady Frances Carfax katoaa. Francesin jälkiä seurataan, ja syyllinen on huijarilähetyssaarnaaja, joka tyhjentää naisten pankkitilit. Lady Francesiä yritetään murhata sulkemalla hänet huumattuna ruumisarkkuun.

46.  Paholaisen jalka (1910)
Tarina tapahtuu Cornvallissa 1897, jossa Holmes on lepuuttamassa hermojaan. Tapahtuu selvittämätön kuolemantapaus, jossa sisaruksista yksi kuoli ja kaksi tuli hulluksi ja tämän jälkeen vielä yksi kuolemantapaus. Paholaisen jalka on myrkky, jota syntyy poltettaessa jotakin kuivattua kasvia. Uhri kokee hallusinaatioita tulee hulluksi tai kuolee. Holmes testaa ainetta itseensä ja Watsoniin, ja Watson pelastaa molemmat. Tapaus selviää, ja alkuperäisen murhan tehnyt henkilö kokee myös kuoleman ja sen Holmes jättää rankaisematta.

47. Viimeinen kumarrus (His Last Bow) 1917. Tämä tarina on julkaistu myös nimellä  Sherlock Holmesin sotapalveluksessa.
Sherlock Holmes esiintyy chicagolaisena Altamontina, joka kauppaa saksalaiselle von Borkille salaista aineistoa, ja saa miehen käpälälautaan yhdessä Watsonin kanssa. Tarinan mukaan Sherlock on vetäytynyt mehiläisten hoitajaksi, mutta pääministeri on houkutellut miehen "palvelukseen". Tämä on kirjoitettu ensimmäisen maailmansodan aikana, missä Saksa oli sodassa Britannian kanssa. Novellissa viitataan myös Irlannin sisällissotaan, jossa Saksalla oli sormet pelissä (tämän mukaan), Altamontilla on irlantilaistausta, vaikka oli siis amerikkalainen.

Sherlock Holmesin tapauskansio
48. The Illustrious Client, 1924, Maineikas asiakas
Sir James Domery tulee pyytämän Sherlock Holmesin apua. Pitää estää erään kelmin ja kenraalin tyttären Violet de Mervillen häät. Tarina on tapahtumarikas, eikä häitä vietetä.

49. The Blanched Soldier, 1926, Kalvennut sotilas
Tapahtuu buurisodan jälkeen 1903. Conan Doyle oli itse buurisodassa. Sherlock Holmes valittaa,  kun ystävä on avioitumisen vuoksi muuttanut pois. Tässä on osoitus tarinoiden epäyhtenäisyydestä. Watson oli mennyt naimisiin ennen lyhytjuttuja ja jo muuttanut takaisin.  Tarina on poikkeuksellinen, sillä Sherlock Holmes on tarinan kertoja.
Godfrey Emsworth on kadonnut, mutta tapahtumaan ei liity rikosta vaan spitaalin pelkoa, sitä kuulemma oli sota-alueella. Tässä oli kuitenkin kyse toisesta ihosairaudesta, josta tarinan nimi.


50. The Mazarin Stone, 1921, Kruununjalokivi
Sherlock Holmes puijaa lordi Silviukselta tiedon varastetun kruununjalokiven sijainnista. Hän käyttää apunaan vahakuvaa ja gramofonia, joka oli suhteellisen uusi keksintö.

51. The Three Gables, 1926, Kolmen päädyn talo
Sherlock Holmes auttaa leskirouva Mary Maberleytä. Hänellä on poikansa jämistö, jota yritetään ostaa korkeaan hintaan. Kyse on pojan paljastuksista suhdesotkuista.

52. The Sussex Vampire, 1924 Sussexin vampyyri
Sussexissa perulaisvaimoa epäillään vampyyriksi, sillä hän on imenyt verta poikansa kaulasta. Äiti on kuitenkin vain imenyt myrkkyä toisen vahingoittamisyrityksen vuoksi. Paljon mölyä perheen  mustan lampaan kolttosten vuoksi.

53. The Three Garridebs, 1924, Kolme perinnönjakajaa
Jutussa ilmenee, että Holmes on kieltäytynyt aateloinnista. Häneltä tulee pyytämään apua  John Garrideb niminen asianajaja, jonka pitää etsiä kaksi kaimaansa, jotta saisivat 5 miljoonan perinnön. Loppukahinoissa Watson haavoittuu, mutta selviää pintanaarmulla. Kyse on huijauksesta ja väärän rahan kone on konnan kiikarissa.

54. Thorin silta (1922) -tarinassa miljonääri ja senaattorin Neil Gibsonin vaimo Maria Pinto on murhattu. Syytettynä on perheen kaunis kotiopettajatar neiti Grace Dunbar. Holmes kääntää kolmiodraamaa ja löytää lavastuksen.

55. The Creeping Man, 1923, Konttaava mies
1903 professori Presbury 61-vuotias leski  rakastuu nuorempaan naiseen. Holmes ihmettelee, miksi hänen susikoiransa Roy yrittää purra isäntäänsä. Professori muuttuu aggressiiviseksi ja kulkee nelinkontin. Ratkaisu on nuorennushoito, jossa apinan verestä on tehty seerumia. Vaikutukset tuntuvat humoristisilta, mutta nykyhormoneillakin lienee haittavaikutuksensa.

56. The Lion's Mane, 1926, Leijonanharja
Sherlock Holmes on kertojana, hän asuu jo vuonna 1907 yksin Sussexissa yhdessä taloudenhoitajansa kanssa ja hoitaa mehiläisiä. Harold Stackhurst pitää koulua lähellä ja hänen opettajansa Fitzroy McPherson kuolee, mutta lopulta syyllinen on "leijonanharja" eli hiusmaneetti.

57. The Veiled Lodger, 1927, Huntukasvoinen vuokralainen
Tässä lyhyessä tarinassa Sherlock Holmes kuuntelee rouva Merrilow'n pyynnöstä salaperäisen huntukasvoisen vuokralaisen rouva Ronderin tarinan. Hän kertoo kolmiodraaman, jonka seurauksena sirkuksen leijona on raadellut rouva Ronderin kasvot. Varsin hyvä tarina, jossa selviää, että Sherlock Holmes piti "vastaanottoa" 23 vuotta, joista Watson oli 17 vuotta "mukana".

58. Shoscombe Old Place, 1927, Hautakammion salaisuus
Tässä tarinassa ilmenee, että Watson sijoittaa osan sotavammaeläkkeestään hevosiin tai vedonlyöntiin. Kyse on tuhlaavaisen sir Robert Norbertonin rahahuolista ja tulevista kilpailusta. Kyse on myös erään vainajan piilottamisesta kammioon, mistä tarinan nimi.

59. The Retired Colourman, 1926, Vanha väritehtailija
Tässä tarinassa on  kolmiodraama. Eläkkeellä oleva väritehtailija Josiah Amberley pyytää Sherlockin apua etsimään hänen hehkeää vaimoaan, joka on karannut hänen shakkikaverinsa kanssa. Todellisuudessa on kyse "ovelasta" kaksoismurhasta, johon syyllinen löytyy varsin läheltä. Väritehtailija oli pihi, ja vielä mustasukkainen, mutta tyhmempi kuin Sherlock Holmes.

Lisäksi on vielä Sherlock Holmesin jälkeen jääneet tarinat, osa muutaman sivun mittaisia, kuten Yliopiston myyjäiset, jossa Sherlock Holmes päättelee, että Watsonilta pyydetään avustusta Edinburghin yliopiston myyjäisiin. Sherlock väittää toisin kuin muissa kirjiissa, että Watson olisi lääketieteen kandidaatti eikä tohtori, aiemmin oli mainittu, että Watson olisi väitellyt Lontoon yliopistossa tohtoriksi Afganistanin sodan jälkeen. Vaikea kuvitella, että lääketieteen kandidaatin tasolla pidettäisiin yksityisvastaanottoa Lontoossaa, mutta tämä siis on julkaisematon tarina.

Kuinka Watson oppi niksin,  tarinassa Watson yrittää päätellä Sherlockin saaneen Barlow'n asiakkaaksi, Sherlock kuitenkin on menossa vain hammaslääkäriin. Metodi oli oikea, mutta johtopäätös väärä.

Pitkä mies -tarinassa Sherlock todistaa erään tytön sulhasen syyttömäksi. Hän saa syyllisen tunnustamaan pelottelemalla tätä haamuilla.

Etsintäkuulutettu huijari-tarinassa  Jabez Booth tekee Sheffieldissä sekkipetoksia. Sherlock tutkii imupapereita. Booth yrittää kaksoisroolilla jymäyttää takaa-ajajia. Holmes näkee hämäyksen taakse. Tarinassa Watsonin vaimo  menee Sveitsiin yhdessä Kate Whitneyn kanssa, jonka professorimiestä haettiin pois oopium-luolasta Halkihuulisen kerjäläisen -tarinan alussa.

Lisäksi Arthur Conan-Doyle on kirjoittanut oivan runon arvostelukyvyttömälle kriitikoille.

*******

Jaan näitä juttuja eri lokeroihin
Murha: Laakson arvoitus, Viisi appelsiininsiementä, Kirjava nauha, Autio talo, Tanssivat kuviot, Tulipunainen tutkielma, Paholaisen jalka, Reigaten murhaajat, Tohtorin kotipotilas, Herttuan poika. Kuusi Napoleonia, Musta Pekka, Charles Augustus Milverton, Kultasankaiset silmälasit, Kartanon salaliitto, Pahvirasia, Punainen ympyrä, Salaiset piirustukset, Vanha väritehtailija.
Varkaus: (ryöstö): Punatukkaisten säätiö, Beryllikruunu, Pankkiiriliikkeen kirjanpitäjä, Kruununjalokivi.
Huijaus: Punatukkaisten säätiö, Kadonnut sulhasmies, Rakennusurakoitsijan testamentti, Kolme ylioppilasta, Kolme perinnönjakajaa.
Kaappaus: Kreikkalainen tulkki, Herttuan poika.
Kiristys tai sen uhka: Kuningas pulassa, Tanssivat kuviot, Gloria Scott, Charles Augustus Milverton
Avioliiton estoaie: Kuningas pulassa, Kadonnut sulhasmies, Laakson arvoitus, Kirjava nauha, Lordin häät, Kotiopettajattaren seikkailu, Maineikas asiakas.
Pakkoavioliiton yritys: Yksinäinen polkupyöräilijä.
Diplomatia tai politiikka: Kuningas pulassa, Laivastosopimus, Toinen tahra, Kultasankaiset silmälasit, Salaiset piirustukset.
Ei rikosta: Keltaiset kasvot, Hopeatähti, Mussgravien rituaali, Thorin silta, Godfrey Stautonin salaisuus, Kalvennut sotilas, Kolmen päädyn talo, Sussexin vampyyri (korkeintaan vahingoittamisyritys),  Konttaava mies, Leijonanharja, Huntukasvoinen vuokralainen, Hautakammion salaisuus.