E.Nesbit: Rautatielapset

E.Nesbit: Rautatielapset, alkuteos The Railway Children, 1906, suomentanut Laila Järvinen, Lasten toivekirjasto WSOY 1962, sivumäärä 144.

Tarina kertoo kolmesta reippaasta sisaruksesta, jotka joutuvat voittamaan vastuksia. Perhe on onnellinen, kunnes isä joutuu 'lähtemään' ja  perhe muuttaa maalle ankeisiin olosuhteisiin. Perheen äiti elättää perheen kirjoittamalla lehtiin. Arki on ankeaa, mutta lasten reippaus ja läheinen rautatie kääntävät elämän iloiseksi. Lapset ystävystyvät kyläläisten kanssa, ja estävät junanonnettomuuden, ja lopulta isä saadaan vapaaksi. Tuossa juoni pähkinänkuoressa. Kirjan teho ei ole juonessa vaan siinä, että perheen ja kyläläisten kohtalo koskettavat syvästi jopa aikuista lukijaa.

Perheen vanhin lapsi Roberta on harkitseva ja järkevä, toiseksi vanhin poika Peter haaveilee insinöörin urasta. Perheen kuopus on hyväntahtoinen Ann, joka on alkuteoksessa Phyllis. Isä on valtion virassa, perhe on alkuun varakas ja taloudessa on palvelijoita. Eräänä päivänä Peterin pienoisveturi räjähtää, ja isän hakee kaksi miestä. Tapaukset eivät liity toisiinsa, mutta kuvaavat epäonnea. Peter saa maalla korjautettua veturinsa, ennen kuin isä vapautuu vakoilusyytöksistä.

Maalle muutto ankeaan taloon, jossa ei ole edes hiiliä ei lannista lapsia. Peter lainaa hiiliä läheiseltä rautatieasemalta. Teko ei ole laillinen, mutta lapset selvittävät väärinkäsityksen, ja ystävystyvät aseman henkilökunnan kanssa. Lapset hakevat tukea toisistaan, kun äiti salaa isän kohtalon. Vakoilusyytökset ilmenevät kirjan loppupuolella. Isän vapautus on lasten ansiota, he ystävystyvät erään vanhan herran kanssa. Roberta kertoo vanhalle herralle isän kohtalosta. herra saa selville, että isän alainen on lavastanut lasten isän syylliseksi.

Lapsilla on muitakin seikkailuja, he pelastavat takaa ajetun äitinsä menettäneen Jim-pojan. Vanha herra osoittautuu Jimin isoisäksi, joka alkaa huolehtia Jimistä, samainen vanha herra saa myös isän vapaaksi. Isä tulee kotiin kirjan viime sivuilla.

Kirjassa on toinenkin poliittinen teema. Asemalle tulee mies, joka ei osaa englantia. Lapset saavat selville, että hän osaa ranskaa, jota äiti puhuu hyvin. Mies on vainottu kirjailija Venäjältä, joka on saanut vankeustuomion Siperiaan, ja karannut. Mies etsii perhettään Englannista, ja luonnollisesti perhe yhdistyy.

Kirjan koskettavimmat hetket ovat minusta arkisemmissa asioissa. Perks on köyhä, mutta hyväntahtoinen isäntä, jonka kanssa lapset ystävystyvät. Lapset keräävät Perksin syntymäpäivää varten kyläläisisltä lahjoja, ja valmistavat itsekin Perksille tavaroita. Lapset vievät Perksin perheelle yllätyksen. Perks tulistuu, ajaa lapset pois ja katkaisee välit. Roberta ei anna periksi, vaan kertoo äitinsä ennustaneen, että Perks kokee lahjat almuna. Roberta selittää, mitä kyläläiset ovat kertoneet antaessaan lahjoja: hunajaa, lasten vaatteita, lasten rattaat ja muuta. Kyläläiset pitävät Perksiä miehenä, joka tekee, mitä lupaa, hoitaa kaikki velvollisuutensa, ja on aina valmis auttamaan muita. Koko luku on hyvin tunteikas, ja Perks lopulta ottaa lahjat vastaan, eikä menetä itsekunnioitustaan eikä "ylpeyttään".

Kirjan kannessa on kuva lapsista, jotka heiluttavat punaisia lippuja. Lapset ovat keräämässä kirsikoita, kun huomaavat maanvyörymän tukkineen junaradan. Lapset tajuavat, että junaa pitää varoittaa, he repivät punaiset alushaamensa, ja tekevät lipuille "tangot", ja pysäyttävät junan. Alushameille löytyy käyttöä myös kun Jimin jalka pitää paketoida. Silloin oli käytössä sentään valkoiset alushameet. Kannen kuvassa tytöillä on hameet ja Peterillä housut. Perheen isä on sitä mieltä, että tyttökin voi olla töissä rautateillä, ja perheen äiti elättää perheensä myymällä tarinoita, eli kirja, joka on siis julkaistu 1906, on ollut aikaansa edellä. Perheen lapsista Roberta ottaa eniten vastuuta, hän myös näkee sanomalehden, jossa on uutinen isän tuomiosta. Roberta huolestuu asiasta. Lapset pelkäävät myös äitinsä jaksamista, ja huseeraavat paljon itsekseen, osin tämä johtuu äidin sairastumisesta influenssaan. Lapset saavat järjestettyä lääkkeet, ja äiti tulee kuntoon.

Edith Nesbitin Rautatielapset on tiivistunnelmainen, jännittävä ja tunteita nostattava lastenkirja, joka kasvaa sivu sivulta suurteokseksi.

Osallistun tällä teoksella Klassikkohaasteeseen. E. Nesbit on tärkeä lastenkirjailija, ja ollut esikuvana myös J.K Rowlingille, ja Washington Postin  otsikko Edith Nesbitistä  the Washington Postissa: "A favorite of J.K. Rowling, Edith Nesbit was a pioneer of children’s books and so much more". J.R.R Tolkien ja C.S Lewis ovat pitäneet Nesbitiä esikuvanaan. Myös Agatha Christien Aikataulukon arvoituksen konna ihailee tätä Nesbitin kirjaa, eli siksi osallistun juuri tällä teoksella klassikkohaasteeseen.

Kirjan kirjoittaja E. Nesbit oli koko nimeltään Edith Nesbit (1858–1924). Edith oli brittiläinen lastenkirjailija, joka avioituessaan oli Edith Bland. Rautatielapset on hänen tunnetuin teoksensa, Nesbit julkaisi yli 50 teosta, nelisenkymmentä lapsille, mutta myös aikuisille ja runoja.  Nesbit osallistui Fabian Societyn toimintaan, joka on lähellä Labour-puoluetta. Fabian Society on edelleen toiminnassa.  Nesbitiltä on tiettävästi suomennettu toinenkin lastenkirja eli Yksitoista toivumusta.

Dale Carnegie: Miten päästä eroon turhista huolista

Dale Carnegie: Miten päästä eroon turhista huolista, elämisen taidon opastusta. Alkuteos How to stop worrying and start living 1948, suomentanut J.A Hollo, WSOY, 1986. Sivumäärä 322.

Yhdysvaltalainen Dale Carnegie (1888 - 1955) on kuuluisin kirjastaan, Miten  saada ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa. Kirja on hyvin amerikkalainen. Teos Miten päästä eroon turhista huolista on esitystavaltaan samanlainen. Kerronta on laveaa ja perustuu kirjoittajan omaan kasvamiseen. Ohjeet ovat helppoja kirjoittaa ja lukea, mutta vaikeampi toteuttaa (suluissa on omat kommenttini):

Elä päivä kerrallaan (idea älä murehdi etukäteen)

Varaudu pahimpaan (kun se ei tapahdu, on helpompaa)

Ota selvää tosiasioista, punnitse eri vaihtoehtoja ja tee päätös (tämä on usein juuri vaikeaa, etsiä tosiasioita ja olla viileä analysoimaan ja kovahermoinen päättämään, tulevaisuutta kun ei tiedä)

Dalen ohjeet ovat kirjoitettu hauskasti esim "Kun kohtalo tarjoaa meille happamen sitruunan, yrittäkäämme tehdä siitä virkistävä juoma" (Sangen hyvä neuvo).

Muutenkin ohjeet ovat hyödyllisiä, kuten ei kannata kostaa, täyttäkää mielenne "rauhan, rohkeuden, terveyden ja toivon ajatuksilla".

Yleensä menestyjiä kritisoidaan, mutta Dale antaa tähänkin ohjeet

"Epäoikeudenmukainen kritiikki on monesti peiteltyä kiitosta, Se merkitsee usein sitä, että olette virittänyt toisten mieleen kateutta".

Dale myöskin kehottaa avaamaan "sateenvarjon" josta päälle satava kritiikki valuu pois.

Rentoutuminen on tärkeää, sitäkään Dale ei unohda. Levätkää, ennen kuin väsytte, oppikaa rentoutumaan kun teette työtä. Hyviä perusohjeita.

Lisäksi kannattaa tyhjentää työpöydältä turhat paperit
Suorittakaa tehtävät tärkeysjärjestyksessä
Jos teille tulee ongelma, se pitää ratkaista heti, jos kaikki tarvittava tieto on olemassa
Oppikaa organisoimaan ja delegoimaan.

Vanhahtavasta kirjoitusasusta huolimatta Dale Carnegien teos Miten päästä eroon huolista on hyvä perusteos, jos haluaa päästä eroon turhista huolista.

Joku on toisaalta sanonut, että huolien määrä on vakio ja kun on huolia ja kipua tietää elävänsä. Toisaalta tällä tekee elämästä mielekkäämmän. Ei kannata tuhlata aikaansa turhaan murehtimiseen ja märehtimiseen.

Magdalena Hai: Kellopelikuningas

Magdalena Hai: Kellopelikuningas, Karisto 2013, sivumäärä 330.

Kellopelikuningas jatkaa päähenkilön Gigin perheen tarinaa teoksesta Kerjäläisprinsessa.  Umbroviassa on tehty vallankumous, jonka vuoksi maan kuninkaallinen perhe on maanpaossa Vihreän saaren Keloburgin slummissa. Tarinan minäkertoja Gigi on perheen kuopus ja hänen ystävänsä on katupoika Henry Delafordie. Edellisessä osassa kuninkaallisen perheen murju on räjäytetty ja lopputaisteluissa perheen vastustaja Andros Luopio ampui Gigiä päähän, jonka vuoksi Gigillä on silmälappu ja kuoppa ohimossa.

Vimmaisella taistelulla Luopiota vastaan on ollut monia seurauksia. Perhe saa taloutensa kuntoon ja he pääsevät muuttamaan Alhaistosta Rahastoon, isä suunnittelee ja rakentaa vallanpitäjille lentävää alusta yhdessä keksijä Barnabas Volmontin kanssa. Gigi on hyvin tunnettu ja Alhaiston lapsien ihailema mutta häntä vihaa miesten johtama kiihkouskonnollinen Sokean jumalan veljeskunta, jota taas vastustaa ryhmä Maanalaiset eli Keloburgin slummin lapsijengi, johtajina Naseem (poika) ja Nikanor (tyttö).

Eletään edelleen kuvitteellista 1860-lukua Euroopassa ja Vihreällä saarella (Grönlannissa). Grönlanti on vihreä ja koostuu saarista. Gigin isä on Umbrovian vallasta syösty kuningas Konstantin IV, mutta kiinnostunut vain keksinnöistä. Gigin äiti kuningatar Sofia haluaa naittaa tyttäret oikein, eikä suvaitse Katerinan sulhaseksi Barnabasta, ja ajaa Henryn pois Gigin kintereiltä. Gigin muut vanhemmat sisaret Elliina ja Lillibeta aiotaan naittaa aatelisille.

Tarinassa ihmissusi Mussovits kertoo Umbrovian ensimmäisen kuninkaan Gregorius I:n ja ihmissusien sopimuksesta. Mussovitsin mukaan Sofia on hylännyt susikaartin ja Umbroviankin, Mussovitsin mukaan Katerina ei pysty hallitsemaan ja pitää Gigiä tulevana susikuningattarena. Gigin äiti riitelee Mussovitsin kanssa, ja tylyttää Gigiä, ja pitää tätä rumana silmälappuisena pikkutyttönä.

Kirjan kaava on samanlainen kuin Kerjäläisprinsessan. Sokean jumalan veljeskunta toimii Andros Luopion rahoin. Luopio on tekemässä Umbroviassa ihmissusien puhdistusta.

Edessä on yhteenotto, jossa Gigi, Henry, maanalaiset lapset Naseemin ja Nikanorin johdolla vastaan Luopion soturit ja lahko, taistelu on tuima, ja Gigi ja perhe taistelevat hengestään, Mussovits ihmissusien olemassa olosta. Lisäksi lahko haluaa tuhota Gigin isän ja Barnabasin keksinnöt. Lisäksi kyse on siitä, kuka kuninkaallisesta perheestä on valmis taistelemaan Luopiota vastaan ja astumaan Umbrovian valtaistuimelle.

Kellopelikuningas on sujuvasti kerrottu trilogian väliosa, juoni on vauhdikas ja välillä on jännittävää, ja välillä on romantiikkaa ilmassa. Naseem on ihastunut Gigiin, Henrykin on mutta pystyy hyväksymään Gigin ja Naseemin orastavan suhteen, jonka lopputulos selviää päättöosassa? Loppu on minusta muutenkin omasta mielestäni aika hurja, sillä Gigi saa lisää vammoja, ja isä asentaa mekaanisen tekosilmän, ja olkavartta ja kättä Gigille. Kaikesta huolimatta Magdalena Hain Kellopelikuningas on hyvää kesälukemista alakoulun päättäville mutta myös aikuisillekin. Henkilöhahmot ovat  riittävän vahvoja ja meno erityisjännää.

Henry ja Gigi -trilogia:
Kerjäläisprinsessa (bloggaus 1.7.2020)
Kellopelikuningas (tämä bloggaus)
Susikuningatar (bloggaus 6.8.2020)

*****
Osallistun tällä TuijaTan Naisten viikon haasteeseen TÄÄLLÄ.

Sirpa Kähkönen: Muistoruoho

Sirpa Kähkönen: Muistoruoho, Otava 2019, sivumäärä 348.

Sirpa Kähkösen (s.1964) Kuopio-sarjan romaani Muistoruoho jatkaa Tankkien kesästä Anna Tuomen  ja hänen lähipiirinsä tarinaa ja nyt eletään kesää 1972, jolloin Vietnamin sodan kauhut näkyvät televisiossa.

Anna Tuomi on jäänyt leskeksi Lassin kuoltua. Anna asuu kerrostalossa, ja Helvi on hänen tukenaan. Anna suree miestään, ja Helvi on rakastunut.  Kolmannelle luokalle menevä Hilla pitää isoäitinsä seurasta, vanhemmilla ei ole aikaa Hillalle, ja Hilla asuu Annan luona. Hilla osallistuu ensi kertaa pioneerien kesäleirille ja saa siellä pioneerikasvatusta, ja ystävän:

Ida, joka on Hillan toinen isoäideistä, asuu Siirin kanssa. He ovat lapsuuden ystäviä Sortavalasta ja hiljalleen paljastuu Idan nuoruuden salaisuus ja elämän riippakivi.

Helvi Martiskainen tukee Annaa leskeydessä ja samalla Helvi on löytänyt kypsän iän rakkauden, josta hänen tyttärensä Mari on joko mustasukkainen tai kateellinen. Marin Tankkien kesänä alkuunsa saanut lapsi Sole leikkii Hillan kanssa.

Kähkönen vie tarinaa eteenpäin, kirjallinen ote on kevyt ja luotaa paljon menneisyyteen.

Minulle kirjan suurin anti oli tutustua tuon ajan (minulle outoihin) ilmiöihin. Hillan mukana tutustutaan pioneerileiriin, ja sen arkeen. Olen itse ollut aktiivi partiolainen, ja pioneerileirilläkin nukuttiin teltassa, mutta jo lipunnostossa nostettiin Suomen lipun lisäksi myös punalippu. Pioneereilla tuntuu olevan oma hierarkia: "Toveri kylänvastaava pioneeri. Teltta kipinät valmiina ruokailuun. Vahvuus viisi". s.214

Hilla puhuu myös spiketspanista, jota käytetään kumihanskojen kanssa. Kyse on Spic & Span puhdistusjauheesta, jota laitetaan veteen. Lisäksi tuolloin Ajax on räjäyttänyt lian pois ainakin mainoksessa. Bensaa tankataan Gulf-bensa-asemasta, Idan ja Siirin muistoissa palataan  Sortavalaan ja Laatokan rannoille, ja jatkosodan aikaiseen Sortavalan Seurahuoneelle

Lukijana samastuin ehkä eniten on herkän Hillan asemaan. Nuori Hilla suree myös syvästi ukkinsa Lassin kuolemaa, vaikka ei sitä näytäkään. Hän myös ahdistuu Vietnamin sodasta, ja pyrkii aikuisena turvaamaan maailmanrauhaa. Anna pohtii Lassia, ja hänen puna-aatteen värittämää elämäänsä.

Kirjan nimi Muistoruoho tulee kasvista thymus serpyllum, jota kirjassa nimetään ajuruohoksi.  Netissä puhutaan Kangasajuruohosta, jota on käytetty rohtona, ja yskänlääkkeenä, ja morsiamen houkutteluun.

Olen blogannut Kuopio-sarjan teoksista Jään ja tulen kevät, jossa eletään välirauhan aikaa, jatkosodan kesää kuvaava Hietakehto sekä yllä mainittu Tankkien kesä, joka päätti Prahan kevään. Tämän lisäksi olen blogannut Kähkosen teoksesta Vihan ja rakkauden liekit. 

Sirpa Kähkösen paras teos on minusta Graniittimies.
*****
Sirpa Kähkönen voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2023 teoksella 36 uurnaa, väärässä olemisen historia

C.S. Lewis: Narnian viimeinen taistelu

C.S. Lewis:  Narnian viimeinen taistelu, alkuteos The Last Battle 1956, suomentanut, Kaarina Helakisa, Otava 1979, Seven pokkari, sivumäärä 288.

Narnian viimeinen taistelu päättää Narnian tarinat. Narnia luotiin Aslanin laululla teoksessa Taikurin sisarenpoika , jolloin Digory Kirke  ja Polly Plummer päätyivät Narniaan Digoryn enon sormuksilla, ja Digoryn mukana tuli Valkea Velho Jadis. Valkean Velhon kukisti Aslan kirjassa Velho ja leijona, ja Valkean velhon kukistamisessa avustivat Pevensin lapset Peter, Susan, Edmund ja Lucy ja astuivat Cair Paravelin linnan neljälle valtaistuimelle. Nelikko auttoi Kaspianin karkoittamaan telmarilaiset teoksessa Prinssi Kaspian. Lucy, Edmund ja Eustace auttoivat Kaspiania selvittämään setänsä karkottamia aatelisia teoksessa Kaspianin matka maailman ääriin. Eustace ja Jill auttoivat Rilianin lumouksen särkemisessä teoksessa Hopeinen tuoli. Tars-jumalaa, ja Kalormeniaa käsitellään teoksessa Hevonen ja poika.

Narnian viimeinen taistelu alkaa Lyhtykorvessa, missä apina Metku ja aasi Pulma elävät. Metku pakottaa Pulman tekemään kaikki työt, mistä vain Metku hyötyy. Eräänä päivänä Metku pakottaa Pulman hakemaan virrasta leijonan taljan. Metku käskee Pulma-aasin esiintymään Aslanina.

Narnian viimeinen kuningas Tirian  näkee, kun Narnian puita kaadetaan, kalormenialaismiehiä on työssä piiskaten Narnian puhuvia hevosia. Kaikki tapahtuu kuulemma Aslanin käskystä. Tirian ja yksisarvinen Päärly  hyökkäävät kalormenialaisten kimppuun ja Tirian joutuu vangituksi. Tirian rukoilee Aslania, ja toivoo lasten tulevan pelastamaan Narnian. Tirian on Rilianin jälkeläinen seitsemännessä polvessa.

Metku-apina on kerännyt rikkauksia näyttelemällä Aslania. Metku uskottelee muille olevansa ihminen. Hän hallitsee Aslanin pelolla Narnian asukkaita. Pulma-Aasi toimii Leijonan korvikkeena räsyisen nahan avulla. Metku tulkitsee teologisia kysymyksiä. Hän selittää, että Tars ja Aslan ovat sama hahmo, Tarslan. Narniasta aiotaan kaataa puut, valjastaa virrat, ja maa modernisoidaan. Puhuvat eläimet ja kääpiöt lähetetään Kalormeniaan orjiksi.

Tirianin avuksi tulevat  Eustace ja Jill. Kolmikko naamioituu kalormenialaisiksi ja vapauttavat yksisarvisen Päärlyn ja Jill saa mukaan Pulma-aasin leijonannahkoineen. Epäusko on kuitenkin levinnyt Narniaan. Kalormenia on tekemässä Narniasta siirtomaata. Lopun ajat ovat käsillä. Narniassa pomppii myös kauhea Tars. Kalormenia hyökkää mereltä ja valtaa Cair Paravellin.

Tallin edessä tapahtuu viimeinen taistelu. Meno on sekavaa ja yliluonnollista. Tirian, Eustace ja Jill kuolevat, heille talli sisusta on miellyttävä. Tallissa ovat myös Narnian ystävät Digory, Polly, Peter, Edmund ja Lucy, jotka ovat kuolleet junaonnettomuudessa. Susan ei ole enää Narnian ystävä, hän haluaa olla aikuinen ja on kiinnostunut nailonsukista ja huulipunasta.

Aslan tulee taiastelu taukoaa, aurinko himmenee, ja tähdet sammuvat. Tulee pimeys. Aslan tekee oven, siitä pääsevät todelliseen Narniaan vain Aslaniin uskovat. Todellisesta Narniasta päästään portin kautta Aslanin maahan, missä ovat jo Narnian ensimmäinen kuningaspari Frank ja Helena, Fauni Tumnus,  puhuvat majavat, Koor, Koorin ja Lunus, Riia, Hvinna,  Piipari,  Jurmukas, Kaspian, Rilian,  Drinian  ja tietenkin urhoollinen puhuva hiiri Riipitsiip.

Aslan sanoo että lukukausi on loppu ja loma alkoi ja tarkentaa kaikkien kuolleen siinä junaonnettomuudessa.

Narnian viimeinen taistelu on alkuosaltaan ankea, se on raju teos, ja lohdutonkin, vaikka lopulta kaikki on hyvin. Teos osoittaa sen, minkä usko loppuminen aiheuttaa. Usko Aslaniin on Narnian perusta. Romahdus on nopea. Lopulta on mahdoton sanoa, mikä on oikeaa, ja mikä ei. Totuus ja valhe kietoutuvat sekavaksi vyyhdiksi. Ongelmakierre ruokkii itse itseään ja johtaa kaiken loppumiseen.

*****
Clive Staples Lewis (1898 - 1963) oli Belfastissa syntynyt kirjailija, joka julkaisi romaaneja aikuisille esimerkiksi teoksen Paholaisen kirjeopisto 

Narnia -sarja:
Velho ja leijona 1950
Prinssi Kaspian 1951
Kaspianin matka maailman ääriin 1952
Hopeinen tuoli 1953
Hevonen ja poika 1954
Taikurin sisarenpoika 1955
Narnian viimeinen taistelu 1956

C.S. Lewisin teos Suuri avioero on näky taivaasta ja helvetistä.

D. H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja

D. H. Lawrence: Lady Chatterleyn rakastaja alkuteos Lady Chatterley's Lover 1928,  suomentaja Marja Alopaeus, WSOY 2007, sivumäärä 387

D. H. Lawrencen romaani Lady Chatterleyn rakastaja oli aikansa kohuromaani avoimen seksuaalisuuden kuvauksen vuoksi. Lady Chatterleyn aviomies sir Clifford on vammautunut sodassa ja on kyvytön. Lady hankkii rakastajaksi alemman luokan miehen eli riistanvartija Mellorsin. Aktit tapahtuvat luonnossa tai metsän keskellä mökissä. Karkeloinnilla on seurauksensa ja kirja huipentuu vaikeisiin ratkaisuihin.

Teatteri Jurkka esittää näytelmää syyskuussa 2020, ja teatterista haastettiin kirjabloggareita lukemaan kirja. Jurkassa näytetään "Pasi Lampelan kahteen päähenkilöön keskittyvä sovitus ja se on teoksen suomenkielinen kantaesitys." Jos ja toivottavasti kun menet Jurkkaan, ei kannata lukea alla olevaa, tekstiä pulppuaa, jokainen ymmärtää lopettaa lukemisen ajoissa, kommentoin kirjan teemoja, mutten paljasta, miten lopulta aivan lopussa käy.

Alkuasetelma ja juoni
Keski-Englannin Wrangby Hallin sir Clifford Chatterley avioituu ensimmäisen maailmansodan aikana Constance Reidin kanssa. Pari Clifford ja Connie viettää kuherruskuukautensa, ja sitten sir Clifford palaa rintamalle Flanderiin jossa haavoittuu ja halvautuu lantiosta alaspäin. Kuntoutuksen jälkeen pari muuttaa Wrangby Halliin.  Clifford liikkuu rullatuolilla. Clifford kirjoittaa tarinoita joita julkaisee saaden mainetta ja rahaa kirjoituksistaan. Conniella on alkuun pari syrjähyppyä Michaelsin Cliffordin taiteilijaystävän kanssa. Cliffordin hoitaminen on vaativaa, joten  sairaanhoitaja leskirouva Bolton palkataan Cliffordin avustajaksi.

Cliffordilla on hiilikaivos, jossa on paljon työläisiä. Työläiset asuvat ankeissa hökkeleissä, ja kylän yleisilme on musta ja nuhruinen. Lähellä on myös metsää, jossa Connie havainnoi luonnon ihmeitä. Clifford on palkannut metsänvartijaksi Mellorsin, joka kasvattaa fasaaneja ja vartioi Cliffordin tiluksia. Connie törmää mieheen, joka tuntuu luotaantyöntävältä ja tylyltä. Mies on ollut maailmansodassa, ja on naimisissa, mutta vaimo Bertha Coutts on lähtenyt pois. Parin tytär on Mellorsin äidillä hoidossa.

Clifford kompensoi puuttuvaa kykyään pätemisellä, ensin kirjoituksillaan. Clifford halveksii työläisiä, ja luontoa ja ihailee konevoimaa. Hänellä on ulkokäyttöön moottoroitu rullatuoli. Mellors arvostaa metsätilkkkua ja luontoa, ja tuntuu arvostavan bolsevismia. Mellors on älykäs ja olisi edennyt armeijassa, mutta hän on palannut takaisin ja puhuu taas paikallista murretta. Mellors on tylyn ja uppiniskasen tuntuinen.

Connie tutustuu luontoon ja Mellorsiin, ja pian hän piehtaroi Mellorsin kanssa, lähinnä metsämökissä, mutta myös sammalten päällä. Suhde syvenee mutta vain fyysisen lupsuttelun tasolla.  Connien ja Mellorsin sessioiden kuvaus on ollut todella suoraa julkaisuajankohtana, nyt lähinnä haukotuttavaa. Connien piehtaroidessa Mellorsin kanssa rouva Bolton hyysää Cliffordia, joka itsekeskeisyydessään ei tajua kuviota, jonka rouva Bolton aavistaa.

Seksillä on seurauksia, ja Connie alkaa odottaa lasta ja hän pystyy puhumaan Mellorsin kanssa, joka kertoo elämästään ja haaveistaan. Connie lähtee Venetsiaan. Mellors aikoo järjestää itselleen avioeron. Connien Venetsian matkan aikana Mellorsin vaimo Bertha tulee kylille vihapuhumaan, ja paljastaa myös Mellorsin ja Connien suhteen. Conniella on edessä ankea kotiinpaluu ja vaikeita ratkaisuja edessään.

Taustaa
Connie oli kotoisin vapaamielisestä perheestä, ja hän jo Dresdenissä opiskellessaan harrasti seksiä silloisen kumppaninsa kanssa, kunnes ensimmäinen maailmansota alkoi. Connie on verevä, tukevahko ja ruskeatukkainen. Hänellä on hyvät välit isäänsä, ja sisareensa Hildaan, joka kuitenkin menee naimisiin rakkaudettomaan ja vähäseksiseen avioliittoon ja asuu Skotlannissa.

Mellorsilla on pitkät vaaleat hiukset, hän  27-vuotias ja vaimo lähteneyt 1915, jolloin Mellors pestautui armeijaan ja yleni  upseeriksi. Nyt hän pitää sähkövaloja kavalina, ja koneet kalskahtelevat hänestä kavalasti. Miehellä on pieni elinkorko armeijasta, ja hänen palkkansa maksaa sir Clifford, joka omistaa kaiken. Mellorsilla on ollut paljon naisia, ja hän pitää useimpia pihtareina.

Sir Clifford on vanhoillinen, eikä hänellä ollut kokemuksia naisen kanssa ennen kuherruskuukautta.  Connie suhtautuu rahaan ja työläisiin vapaammin kuin Clifford, joka inhoaa työläisiä. Conniekin ymmärtää. että vapaus edellyttää tietyn määrän rahaa. Clifford haluaa huomiota, rahaa ja valtaa, valtaa hän saa hallitsemalla hiilikaivosta. Omistaminen nimittäin on valtaa. Bolsevismi on Cliffordista kuin kone, jossa ihminen on koneen osa, bolshevismin käyttövoima on viha. Mellors näkee asian päinvastoin.

Kirjan yksi pääkohtauksista on sir Cliffordin ja Connien  luontomatka moottoroidulla pyörätuolilla. Aluksi Clifford on koppava kukko. Hän väittää Connielle, että hiilikaivosmiehet eivät vihaa häntä.
"Eivätpä vihaa Clifford vastasi, Äläkä haksahda erheisiin, sinun antamassasi merkityksessä he eivät ole miehiä. He ovat eläimiä, joita sinä et ymmärrä. ..." s. 252. Clifford uskoo koneisiin, mutta sitten rullatuolin moottori pettää. Mellors saapuu paikalle, ja Mellors ja Connie saavat työntää raskaan pyörätuolin, jossa kököttää Clifford metsästä. Clifford ei tajua Connien ja Mellorsin suhdetta, koska ei ole kiinnostunut alun alkaenkaan seksistä. Hän vertaa seksin harrastamista cocktailin juomiseen, Cliffordin ystävät vertaavat seksiä vessassa käyntiin, jota ei ole tarpeen edes kuvata. Clifford ja Connie etäääntyvät yhä kauemmas toisistaan, jonka seurauksena Connie antautuu Mellorsille, ja pian molemmat koikkelehtivat alasti luonnossa harrastaen intohimoisesti ja intensiivisesti seksiä.

Clifford siis uskoo rahan valtaan, hän pitää työläisiä työläisinä, ei sivistyneinä ihmisinä. Clifford jossain vaiheessa haluaisi pojan, ja toivoisi sen olevan omalla tasollaan, muttei normaalia älykkyystasoa alempana olevaa. Kun hän kuulee Connien olevan raskaana Mellorsille, hän kihahtaa lopullisesti, SE MOUKKA! Muutenkaan hän ei arvosta Mellorsia, pitää tätä pohjasakkana. Maanisen ihmisen tavoin Clifford ei havaitse mielipuolisuuttaan.  Hän puhuu että työläiset siittävät lapsia, muttei tarkenna, miten aatelisten lapset syntyvät. Tuolloin avioliitossa syntynyt lapsi jää isälle, ainakin kuvatunlaisessa tilanteessa. Nykyisinkin avioliitossa syntynyt lapselle isäksi merkitään äidin aviomies.

Päähenkilöiden välillä on ristiriitoja. Connie ja Clifford alusta alkaen suhtautuvat aistillisuuuteen eri tavoin. Connie on nautiskelija, ja Clifford pingottaja. Mellors kapinoi modernia yhteiskuntaa, koneita ja sähköä vastaan. Hänen maailmankuvansa on lähempänä Connieta, kuin Cliffordin. Mellors ennustaa kuinka käy, hän on älykäs, mutta suhteellisen passiivinen. Clifford puuhaa ja pätee ja hän vaipuu omaan maailmaansa, jossa empatialle ei ole tilaa, siten hän ei myöskään pysty ymmärtämään muita. Clifford sanoo vaimolleen, että "sinä et ole normaali, et  ole järjissäsi". Vaimo on miehestään samaa mieltä.

Rouva Bolton on kaivosmiesten sairaanhoitajana havainnut, että  mies on pohjimmiltaan vauva. Tämä liittyy Cliffordin ja Boltonin suhteen loppuvaiheeseen. Kun Connie on lähtenyt niin Clifford ja Bolton kokevat eroottisia hetkiä, joissa Clifford imee rouva Boltonin rintoja. D. H. Lawrence pitää tätä perverssinä, ja ivaa Cliffordia lapsimieheksi, joka näin voi olla liikemies. Muutenkin Lawrencella tai kirjan henkilöillä on omituisia mielipiteitä. "rakkaus oli tätä naurettavaa pakaroiden pompahtelua", "useat naiset haluavat miehen muttei seksiä" ja yhä vain omituisempaa Mellorsin analyysia "on ällistyttävää kuinka lesbolaisia naiset ovat tietoisesti tai tiedostamatta". Onkohan kirjailijalla ollut itsellään ennakkoluuloja?

D.H Lawrencen Chatterleyn rakastaja on hyvin kiinnostava romaani. Sen naturalistinen kuvaus kiehtoo, mutta romaaniksi sen tekee kerronta. Juonen alla väreilevät kirjan  teemat, ristiriidat ja ihmisten pakkomielteet kietovat verkkoonsa.

Mikähän on Teatterri Jurkan kulma lady Chatterleyhyn?


*****
Englantilainen D. H. Lawrence (1885 - 1930) oli kiistelty kirjailija, jonka arvo modernistina on tunnustettu vasta hänen kuolemansa jälkeen. Lady Chatterleyn rakastaja julkaistiin Italiassa, ja Englannissa vasta 1960.

Riikka Pulkkinen: Vieras

Riikka Pulkkinen: Vieras, 2012 Otava, Seven 2013, sivumäärä 299.

Riikka Pulkkisen  Vieras alkaa dramaattisesti: naispappi Maria, tuntee tarvetta lähteä, ja hän matkustaa Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin.

Marian ongelmat pysyvät mukana yhtenä isona vyyhtinä, ja ongelmien säikeet ovat pahasti solmussa. Matkallaan Maria pohtii menneisyyttään, lapsuuttaan pohjoisessa, äidin juuria sekä äidin kuolemaa. 

Marian teini-ikä on vaikea, sitä värittää anoreksia, ja uskonnollinen hurmos, ongelmia seuraa opiskelu Helsingissä.

Amerikan matkalla Maria tutustuu juuriinsa, rytmiin, ja Maria lukee nuorelta tytöltä Yasminelta saamaansa Muumipäiväkirjaa.

Vyyhti keritään auki  ja asiat selkenevät.

Vieraus on yksi teoksen kantavia voimia. Tässä ei tosiaankaan olla vieraskoreita, ja varsinkin pikku-Yasmine joutuu maksamaan vieraudestaan.

Kirjan teemoja olivat anoreksia, ulkopuolisuus, uskonnollinen hurmos, ja nuoren naisen kasvu, sekkä elämän kaksinapaisuus, järki ja tunne, sielu ja ruumis, sekä kahtia halkeaminen.

Pääteema on kuitenkin vieraus, jopa niin hyvin, että tunsin itsekin ajoittain vierautta tätä lukiessani viime vuoden Ruisrockissa 7.7.2018, naputtelin tämän postauksen 8.7.2019, ja ohjelmoin sen tänne vuoden päähän, tietämättä, että kukaan ei menisi Ruisrockiin 2020 koronan vuoksi.

Riikka Pulkkisen romaanin Totta luin myös jonottaessani keikoille, sen bloggaus on TÄÄLLÄ.

Riikka Pulkkisen (s. 8.7.1980) 40-vuotishaastattelu on tänään Turun Sanomissa. Hän löi läpi kirjallaan Raja, josta olen nähnyt vain tv-sarjan.

Vierasta on luettu paljon ja blogattu heti tuoreeltaan vuonna 2018
Elina piti tästä täällä
Liisa ihastui täällä 
Katja piti tätä myös hyvänä täällä

Elina on avannut hyvin tuota  Marian taustaa. Mitä sanoja käytetään, kun puhutaan tummaihoisesta äidistä?

Itse koen Pulkkisen tekstin samoin kuin Elina mutta rankoista aiheista huolimatta Pulkkisen kirjat eivät ahdistavia.

Georges Simenon: Maigret ja penkillä istuskelija

Georges Simenon: Maigret ja penkillä istuskelija, alkuteos Maigret et L'Homme du Banc 1953, suomentanut Osmo Mäkeläinen Otava 1955, sivumäärä 211.

Georges Simenonin Maigret ja penkillä istuskelija on tyypillinen komisario Maigret -tarina, mutta sarjan parhaimmasta päästä, tai niistä, mitä minä olen lukenut.

Tarina alkaa maanantaina 19.10,  jolloin Maigret saa puhelun, että mies on löydetty murhattuna Boulevard Saint Martinin pikku kujalta ja siitä alkavat tutkimukset, joita Maigret apulaisineen tekevät kujilla ja asunnoissa.

Kuollut mies osoittautuu Louis Thouret'ksi, joka on ollut porvarillisesti avioliitossa, ja perheessä on yksi tytär. Perhe asuu omakotitalossa esikaupungissa, samalla alueella yhdessä vaimonsa siskojen, ja veljen perheiden kanssa. Vaimon mukaan Louis Thouret toimii apulaisjohtajana Kaplan et Zaninin liikkeessä. Mies tulee kotiin joka ilta junalla kotiin.

Maigret selvittää Kaplan et Zaninin yritystä, mutta ilmeneekin, että se on lopettanut toimintansa. Yhä kummallisempia yksityiskohtia alkaa ilmetä. Louisilla oli kuollessaan keltaiset kengät, joka on yllätys ja kauhistus vaimolle. Lisäksi vaimo hämmästyy, että miehellä oli rahaa lompakossaan, vaikka vaimo säännösteli miehen kukkarossa olevaa rahan määrää. Maigret käy jututtamassa ihmisiä, ja yhä uusia johtolankoja selviää.

Hieman juonen avausta, mutta ei motiivia, eikä murhaajaa paljasteta
Louis Thouret'lla on ollut pieni vuokrahuone, josta löytyy vielä kahdet keltaiset kengät.  Asunnossa on vieraillut poliisin leski. Thouret'n tytär Monique on perintätoimistossa töissä, hänellä on poikaystävä Albert Jorisse. Molemmat ovat tienneet isän kaksoiselämästä. Vaimo joka on pitänyt miehensä ruodussa, on täysin tietämätön työn menetyksestä. Mies on tuonut tilipussin kotiin, ja vaimo on voinut jatkaa seurustelujaan sukulaistensa kanssa.

Tästä avautuu erilaisia tutkintahaaroja ... esimerkiksi kenen kanssa vainaja on käynyt keskusteluja puiston penkillä....

***
Maigret ja penkillä istuskelija sisältää myös Simenonin tapaan pohdintaa miesten ja naisten suhteista. Maigretin vaimo kuvataan järkeväksi, hän hoitaa kotia, kuten Thouret'nkin vaimo, joka ei vaikuta järkevältä. Thouret'n tytär sen sijaan on töissä firmassa, joka ostaa epävarmoja saatavia, ja perii niitä. Monique ei pidä äidistään, ja suunnittelee karkaamista ulkomaille. Moniquen poikaystävä näkee omat mahdollisuutensa.

Rikosten alkusyy on siis dekkarin mukaan vaimon vaatimukset miehensä sosiaalisesta statuksesta, ja turvatuista eläkepäivistä. Kahdenkymmenen viiden vuoden ajan mies oli töissä, mutta sitten työpaikka meni alta.

Dekkarissa selviää vainajan rahojen alkuperä ja yhä monimutkaisempi vyyhti alkaa aueta ...

Maigretit ovat kirjoitettu suhteellisen nopeasti, mutta jos pitää tästä tyylistä, tämä Maigret ja penkillä istuskelija on kelpo dekkari. Otava on julkaissut dekkareita jo 1950-luvulla, ja kaikkiaan tarinoita on yli 80.

****
Georges Simenon (1903 - 1989) kirjoitti yli 400 romaania tai novellia
Muita bloggaamiani Maigreteja:
Maigret ja latvialainen
Maigret ja viinikauppias. 
Muuta proosaa:
Kolme huonetta Manhattanilla
Luin tämän viime vuonna Ruisrockissa, eli perjantaina 5.7.2019 eli tasan vuosi sitten, Ruisrock olisi ollut ilman koronaa 3. - 5.7.2020.

Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa

Magdalena Hai: Kerjäläisprinsessa, Karisto 2012, sivumäärä 188.

Umbroviassa on tehty vallankumous, jonka vuoksi kuninkaallinen perhe on maanpaossa Keloburgin slummissa.  Päähenkilö ja tarinan minäkertoja Gigi on perheen kuopus ja hänen ystävänsä on katupoika Henry Delafordie. Kuninkaallisen perheen olinpaikka on vuotanut ja kämppä räjäytetään taivaan tuuliin.  Näin vauhdikkaasti alkaa Magdalena Hain Gigi ja Henry -trilogian avausosa Kerjäläisprinsessa.

Eletään 1860-lukua kuvitteellisessa Euroopassa, Keloburg on Vihreällä saarella nykyisessä Grönlannissa, joka  on vihreä ja koostuu saarista. Gigi ja hänen perheensä, isä Umbrovian kuningas Konstantin IV, äiti kuningatar Sofia, vanhemmat sisaret Katerina, Elliina ja Lillibeta asuvat Keloburgissa Kelpepperinkadulla Alhaistossa, Gigi koko nimeltään Gregorovia Anastassija Ludovica Konstantina keräilee roskia. Räjäytyksen jälkeen meno on niin huikea, että perhe hajoaa tai hajaantuu eri paikkoihin. Vallankaappauksen takana on Andros Epirikos eli Andreas Luopio, hän on saanut osan henkivartijoista puolelleen, mutta kuuliainen ihmissusi Arren Mussovits on kuninkaan puolella, valitettavasti hänen paha veljensä Rufus on Luopion kätyri.

Tapahtumat etenevät vauhdikkaasti, ja loppuselvittelyt  käydään salakuljettajien saaren linnassa.

Seuraavaa osaa silmällä pitäen tilanne jää auki. Luopio jatkaa konnantekojaan, eikä Umbroviaan saada laillista monarkiaa. Gigi ja Henry selvisivät, mutta eivät aivan ehjinä. Henry avaa taustaansa, äiti on kuollut oopiumin orjana ja hänen isänsä on pelätty salakuljettaja. Gigin isä kuningas on ollut vätys, mutta oiva keksijä, joskin keksinnöt ovat olleet vain lentohärveleitä ja pommeja.

Magdalena Hain Kerjäläisprinsessa on hyvää kesälukemista alakoulun päättäville. Henkilöhahmot ovat  yllättävän vahvoja. Gigi perheen kuopus, Henry salakuljettajan poika, äiti kuollut oopiumin orjana. Andros Luopio työläistaustainen nousukas. Mussovits uskollinen mutta hyljeksitty ihmissusi.

Kerjäläisprinsessa oli sen verran vauhdikas avausosa, että luin myös jatko-osat:
Kellopelikuningas 
Susikuningatar