Liisan seikkailut Ihmemaassa jakautuvat kahteentoista lukuun, jotka ovat (painajais)unenomaisia. Henkilöitä putkahtelee esiin, hän tapaa valkoisen kanin, hiiren, lintuja, lakeijan, herttuatteren, Irvikissan ja Herttakuningataren, joka haluaa lyödä kaikilta pään poikki. Kirja on täynnä sanaleikkejä ja kummia arvoituksia. Kirjassa on ollut valttina juuri järjettömyys ja piirretyt kuvat.
Juonitiivistelmä
Alhaalla kaninpesässä on ensimmäisen luvun nimi. Liisa on minusta väsynyt ja pitkästynyt "Alice was beginning to get very tired of sitting by her sister on the bank, and of having nothing to do: " ja Anni Swanin suomennoksessa mukaan "Hyvänen aika, kuinka Liisaa väsytti! Siinä hän nyt oli istunut töyräällä sisarensa vieressä jo kauan aikaa tietämättä mihin ryhtyä". Joka tapauksessa Liisa päätyy syvään kaninkoloon. Teoksen alkuluvuissa Liisan koko muuttuu monesti. Hän juo pullosta, jossa lukee "juo minut" ja kutistuu. Syötyään "syö minut "-ruokaa hän kasvaa ja kasvaa ...Juonitiivistelmä
Kyynellammikko -luvussa Liisa alkaa itkeä ja kutistuttuaan Liisa on hukkua omaan kyynelammikkoonsa. Liisa tapaa hiiren, joka ymmärtää (vain) ranskaa. Hiiri häipyy Liisan puhuttua sekä kissoista että koirista.
Vaalikilpajuoksu - luvussa on monenlaisia lintuja, jotka juoksevat ympäriinsä. Liisa antaa keksejä palkinnoksi. Hiiri kertoo kuivan tarinan (jotta Liisa kuivuisi) Vilhelm Valloittakjasta. Liisan vaatteet eivät kuivu, vaikka tarina on kuiva.
Kanin kodissa -luvussa valkoinen kani etsii herttuattaren valkoisia hansikkaita ja viuhkaa. Liisa kasvaa taas ja pelottaa eläimiä, jotka haluavat polttaa talon, missä Liisa on. Liisa syö keksejä ja kutistuu.
Kaalimato antaa hyvän neuvon, Lisa on nähnyt edellisen luvun lopussa piippua polttavan kaalimadon.(Alkuperäisessä puhutaan a large blue caterpillar, Swan puhuu sen sijaan vihreästä kaalimadosta, joka tapauksessa otus on perhosen toukka). Liisa saa sienen,joka muuttaa hänet isoksi tai pieneksi riippuen sienen puolesta. Liisa unohtelee yleisten lastenlorujen riimit ja kinastelee kyyhkyn kanssa.
Porsas ja pippuri -luvun alussa kalanaamainen lakeija kutsuu Herttuatteren pelaamaan Kuningattaren kanssa pelaamaan krokettia. Liisa saa lapsen, joka alkaa röhkiä, ja muuttuu porsaaksi ja kipittää metsään. Irvikissa selittää, että kaikki ovat täällä hulluja.
Hullu teeseura -luvussa Liisa tapaa höperön jäniksen ja Hatuntekijän. Jänis kysyy Liisalta, ottaako viiniä. Ei ole vain mitään viiniä missään
'Have some wine,' the March Hare said in an encouraging tone.
Alice looked all round the table, but there was nothing on it but tea. 'I don't see any wine,' she remarked.
Luvussa esitetään paljon arvoituksia, joihin ei ole vastauksia. Liisa purnaa, että aika menee hukkaan. Hatuntekijä väittää tietävänsä ajasta. Liisalta kysytään, ottaako hän lisää teetä, vaikka ei ole saanut sitä lainkaan. Liisa menee ovesta puuhun.
Kuningattaren krokettikenttä -luvussa kortit maalaavat valkoisia ruusuja punaiseksi. Herttakuningas ja kuningatar tulevat paikalle. Herttakuningatar huutelee sotilaille, että pää poikki. Kuningatar pyytää Liisaa krokettiipeliin. Kroketissa mailat ovat flamingoja ja pallot siilejä. Pelaaminen on pähkähullua.
Valekilpikonnan tarina -luku alkaa Liisan ja Herttuatteren kinalla, joka perustuu sanaleikkeihin ja mahdottomuuksiin, joka on kirjan tavaramerkki. Aarnikotka vie Liisan masentuneen valekilpikonnan luo, joka kertoo tarinoita merestä.
Meriäyriäisen hyppy -luvussa Valekilpikonna kertoo, että meriäyriäisiä heitellään ja laulaa laulun. Luvun lopuksi valekilpikonna, josta voidaan tehdä valekilpikonnalientä laulaa laulun kilpikonnaliemestä, mutta huuto, että oikeudenkäynti alkaa lopettaa sen.
Kuka varasti leivokset -luvussa oikeudenkäynti alkaa valamiesten kirjoittaessa nimensä kivitauluun, koska kuitenkin unohtavat nimensäkin oikeudenkäynnin aikana. Kyse on kakkuvarkaudesta ja hatuntekijä on todistajista ensimmäinen. Hän saivartelee, että ei ota hattuaan pois, koska se ei ole hänen, vaan se on hänen tekemänsä ja hän kauppaa sitä. Hatuntekijä todistuksessa ei järkeä eikä myöskään keittäjättären, kuten ei Liisan kokemissa seikkailuissa muutenkaan.
Liisan todistus on se, että hän ei tiedä mitään. Valkoinen kani lukee runon. Kuningatar huutaa, että syytetyltä 'pää poikki' ja sitten annetaan vasta päätös.
Liisa,joka on kasvanut suureksi huutaa, että olette vain pakallinen kortteja... ja herää pää sisarensa helmasta. Sisar kuvittelee kuulevansa kuningattaren huudot ja kuvittelee Liisan aikuisena ymmärtävän lapsien huolet ja ilot.
Kuningattaren krokettikenttä -luvussa kortit maalaavat valkoisia ruusuja punaiseksi. Herttakuningas ja kuningatar tulevat paikalle. Herttakuningatar huutelee sotilaille, että pää poikki. Kuningatar pyytää Liisaa krokettiipeliin. Kroketissa mailat ovat flamingoja ja pallot siilejä. Pelaaminen on pähkähullua.
Valekilpikonnan tarina -luku alkaa Liisan ja Herttuatteren kinalla, joka perustuu sanaleikkeihin ja mahdottomuuksiin, joka on kirjan tavaramerkki. Aarnikotka vie Liisan masentuneen valekilpikonnan luo, joka kertoo tarinoita merestä.
Meriäyriäisen hyppy -luvussa Valekilpikonna kertoo, että meriäyriäisiä heitellään ja laulaa laulun. Luvun lopuksi valekilpikonna, josta voidaan tehdä valekilpikonnalientä laulaa laulun kilpikonnaliemestä, mutta huuto, että oikeudenkäynti alkaa lopettaa sen.
Kuka varasti leivokset -luvussa oikeudenkäynti alkaa valamiesten kirjoittaessa nimensä kivitauluun, koska kuitenkin unohtavat nimensäkin oikeudenkäynnin aikana. Kyse on kakkuvarkaudesta ja hatuntekijä on todistajista ensimmäinen. Hän saivartelee, että ei ota hattuaan pois, koska se ei ole hänen, vaan se on hänen tekemänsä ja hän kauppaa sitä. Hatuntekijä todistuksessa ei järkeä eikä myöskään keittäjättären, kuten ei Liisan kokemissa seikkailuissa muutenkaan.
Liisan todistus on se, että hän ei tiedä mitään. Valkoinen kani lukee runon. Kuningatar huutaa, että syytetyltä 'pää poikki' ja sitten annetaan vasta päätös.
Liisa,joka on kasvanut suureksi huutaa, että olette vain pakallinen kortteja... ja herää pää sisarensa helmasta. Sisar kuvittelee kuulevansa kuningattaren huudot ja kuvittelee Liisan aikuisena ymmärtävän lapsien huolet ja ilot.
Liisa Ihmemaassa -kirja perustuu satunnaisuuteen, sanaleikkeihin ja hölynpölyyn.
Koska englanniksi kertomus ja häntä ääntyvät samoin, siitä löytyy "keskusteltavaa"
Lisäksi hiiren tarina on hännän muotoinen (olen pienentänyt hiiren kertomuksen hiiren hännäksi).
Kirja on siis mullistanut lasten kirjat, joihin on tullut kuvia, ja loruväännöksiä. Painoasussa on ovelan muotoisia tekstejä. Lasten kirjan ei ole enää tarvinnut olla "järkevä" tai opettavainen.
Koska englanniksi kertomus ja häntä ääntyvät samoin, siitä löytyy "keskusteltavaa"
Lisäksi hiiren tarina on hännän muotoinen (olen pienentänyt hiiren kertomuksen hiiren hännäksi).
Kirja on siis mullistanut lasten kirjat, joihin on tullut kuvia, ja loruväännöksiä. Painoasussa on ovelan muotoisia tekstejä. Lasten kirjan ei ole enää tarvinnut olla "järkevä" tai opettavainen.
Kirja on edelleen tosikoille ärsyttävä, koska melkein hukutaan kyynelmereen, on koon vaihteluita, ja nurinniskoin toimintaa. Teksti oli yllättävän helppoa englanniksikin, mutta sisälsi paljon arvoituksia ja sanaleikkejä, joita en varmasti kaikkia ymmärtänytkään.
Lewis Carroll oli salanimi, jonka taakse kätkeytyi mies, joka oli pappi, matemaatikko ja valokuvaaja Charles Lutwidge Dodgson (1832 - 1898), hän kertoi Liisasta tarinan Alice Liddelille, nuorelle tytölle ja julkaisi kuvitetun version vuonna 1865. Dogson kertoi tarinan sisaruksille souturetkillä ja Alice kehotti kirjaamaan tarinan ylös, Dogsonin motiivit ovat herättäneet keskustelua, johon hänen säilyneet valokuvat ovat antaneet sytykettä. Asiasta on paljon internetissä ja aiheesta on näytetty tv-ohjelmakin Lewis Carrollin salainen maailma "Liisa ihmemaassa on eräs kirjallisuushistorian lainatuimmista teoksista heti Raamatun jälkeen. Mutta mitä tiedämme kirjailijasta Lewis Carrollista ja kirjaan innoittaneesta tytöstä? "
Ylen sivuilla on artikkelikin täällä
Ylen sivuilla on artikkelikin täällä
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti