Robinson Crusoe, Daniel Defoen kirjoittamana

Kansikuva poikkeuksellinen, yleensä Robinson yksin tai kannessa vain jalanjälki

Daniel Defoen Robinson Crusoen juoni on selostettu Wikipediassa ja monissa muissa lähteissä, joten en lähde sitä kertaamaan yksityiskohtaisesti, mutten myöskään salaamaan, itse asiassa koko kirja on julkaistu netissä – uskoisin, että kirjailijan tekijänoikeus on jo rauennut-, tekijänoikeus on henkisenä tosin ainiaan, kirja julkaistiin jo vuonna 1719, ja tiettävästi oikeudet myytiin 10 punnasta, varmistakaa tosiasia, jos käytätte sitä. Joskin wikipediassa on muutama juonen vaihe jätetty väliin, lopullinen haaksirikko ei tapahdu niin varhain kuin suomalaisessa wikipediassa väitetään.

Kirja englanniksi alkaa

 --

The Life and Adventures of Robinson Crusoe By Daniel Defoe

CHAPTER I—START IN LIFE

I was born in the year 1632, in the city of York, of a good family, though not of that country, my father being a foreigner of Bremen, who settled first at Hull.  He got a good estate by merchandise, and leaving off his trade, lived afterwards at York, from whence he had married my mother, whose relations were named Robinson, a very good family in that country, and from whom I was called Robinson Kreutznaer; but, by the usual corruption of words in England, we are now called—nay we call ourselves and write our name—Crusoe; and so my companions always called me.

I had two elder brothers …

--

Robison Crusoe kirjan minä (s.1632) kertoo perheestään aluksi lyhyesti: Isä kotoisin Bremenistä, kaksi vanhempaa veljeä, joista toinen tosin kuollut ja toinen kateissa, patistelevainen isä, pojasta ei kuitenkaan ollut lakia lukemaan, vaan merille meni. Ensimmäisellä matkalla meni laiva pohjaan, mutta onneksi aivan Englannin lähellä. Ensimmäisellä varsinaisella ulkomaan matkallaan Guineaan onnisti paremmin, ja Robinson Crusoe teki ensimmäiset kaupat.

Seuraavalla ulkomaan matkalla tulivat merirosvot, jonka seurauksena Crusoe oli vankina ja orjana. Tässä Robinsonin kanssa on Xury, joka mainitaan teoksessa noin 30 kertaa. Robinson on kahden vuoden jälkeen plantaasin omistajana Brasiliassa. Neljän vuoden kuluttua hänet houkutellaan orjanhakumatkalle, jolla alus haaksirikkoutuu ja uraputki katkeaa, ja laivasta selviävät koira, ja kaksi kissaa, ja ainoana ihmisenä  Robinson Crusoe autiolle saarelle, jolla Robinson ahkeroi saarella, pitää päiväkirjaa ja rukoilee. Noin viidentoista vuoden kuluttua Robinson säikähtää jalanjälken hiekassa. Lähiseudun kannibaalit pitävät verisiä kekkereitää saarella. Vasta kirjan loppupuolella hän pelastaa syötäväksi tuodun alkuasukkaan, jonka hän ristii Perjantaiksi, koska Robinson on kaiken aikaa pitänyt almanakkaansa ajan tasalla. Lopussa Robinson pääsee pois saarelta.

Minusta kirjan kerronta ja saarella olo tuo jotenkin mieleen Stevensonin Aarresaaren, joka on kirjoitettu 1880-luvulla. Myös Jules Vernen Salaperäisessä saaressa on Saari isossa roolissa. Missään muussa kirjassa ei tosin ole tällaista näin pitkää yksinoloa kuvattu. Joskin aika tuntuu menevän nopeasti Raamattua tutkien.

Luulisi, että teoksen jännite olisi syntynyt siitä, miten Robinson pääsee saarelta pois, enemmin jännite syntyy muista asioista, ja parasta aikaa Robinsonin kertomuksessa on aika Perjantain kanssa hänen itsensä ja myös minun mielestä.

Näin rivien välissä sen ajan siirtomaa-ajattelua ja äijämeiningin. Nimittäin kolmannessa luvussa, jossa Robinson ei ollut vielä lähtenyt "ratkaisevalle" matkalleen, lukee alkuperäisessä teoksessa N-sana (se sana mustasta, jota ei ole enää nykyään sopivaa käyttää sen saaman rasistisien leiman vuoksi) yhteensä 16 kertaa, ja koko kirjassa yli 20 kertaa. Naisia taas kirjassa ei juuri esiinny. Etsiessäni naista tarkoittavia sanoja: löysin wife kahdesti, woman kerran, gentlewoman kahdesti, ja female noin 5 kertaa, mutta female:a yleensä käytetty esim. naaraskissasta. Teoksessa mainitaan nainen Robinson äidin yhteydessä aivan teoksen alussa, ja lopussa hän menee naimisiin lesken kanssa. Siirtomaa-ajattelu tulee ilmi Guinean kauppamatkalla, sitä seuraavalla matkalla, eli matkojen tavoite on saada voittoa. Brasilian plantaasin ylläpito, orjan hakumatka ja saaren luonnon valjastaminen valkoisen miehen käyttöön ovat pelkkää siirtomaa-ajattelua. Valistusfilosofia on nähtävissä Perjantain paimentamisessa protestantiksi, ja ylipäätään Perjantain opettaminen. Perjantai on kuuliainen palvelija, ja Robinson on "Master". Perjantai on hyvin kasvatettu palvelija, joka on poisopetettu myös ihmislihan himostaan, sillä myös kannibalismia teoksessa käsitellään. Teos on varsin uskonnollinen, sillä Jumalasta Robinson paljon kirjoittaa.

Itse nostaisin suurimmaksi käännekohdaksi toisen ihmisen jalanjäljen löytymisen hiekkarannalta. Robinson  näkee villin pelastamisesta untakin. Tätä alati rohkea Robinson hautoo asumuksessaan noin 500 päivää, ennen kuin muutaman villien vierailun jälkeen Robinson pelastaa Perjantain. Pohdin, mitä olisi tapahtunut, jos jälki olisi ollutkin naisen (Chapter XI Finds print of man's foot on the sand), eikä siis miehen, jonka tekstistä tulkitsen, ja saarelle olisi tullutkin PerjanTAINA, siis nainen (her name's Frida not Friday).
Friday nimeä on liki 200 kertaa tekstissä. Perjantai on siis keskeinen elementti teoksessa.

Robinson Crusoen analysoinnissa minua haittaa eniten lukuisat käännökset ja mukaelmat, vähintään loppu on erilainen, mutta myös alku on hieman erilainen. Esimerkiksi joissain teoksissa Robinson saa lapsia, jossain ei, mutta veljen ja sisaren lapset pyörivät kuvioissa, vaikka toinen veli kaatui ja toinen oli kadoksissa, sisarista ei puhuttu lainkaan, joten oletan näiden olleen kaukaisempaa sukua. Tämä on kaikki perua kirjan lukuisista eri variaatioista ja käännöksistä.  Luin englanninkielisen nettikirjan, vaikka liian koville otti ja pidin sitä alkuperäisenä, vaikka minulla ei ole siitä mitään takeita.  Sitten luin WSOY:n 1983 julkaiseman kirjan, joskin siinä on lopussa muuta kuin "alkuperäisessä", mikä oli kummallista, koska molempien luulin olevan alkuperäisen ja sitten selailin muutamaa ruotsiksi käännettyä kirjaa. Kielitaitoni on kehnonlainen, mutta kerran kirjan luettuani suomeksi ja juonen tuntien vieraskielikin sujuu hieman paremmin, varsinkin kun kirjoja voi verrata. Alkuperäistä teosta tuskin on kenelläkään, ja lukemani mukaan siinä ei tarinaa olisi jaettu edes lukuihin.

Hakiessani motiiveja, teemaa ja sen sellaista etsin alkuperäisestä teoksesta N-sanaa (vanha nimitys mustalle)ja naista-tarkoittavia sanoja. N-sana oli usein ja sana savage (villi). Myös papukaija mainitaan useasti, ja sillä oli jopa nimi, papukaija oli myös Perjantain aikana, ja Robinson vie sen saarelta pois. Robinsonin kanssa pelastui kaksi kissaa ja koira. Kissat levisivät luonnossa, ja niistä tuli harmia, ja Robinson joutui vähennystalkoisiin. Koira sen sijaan oli Robinsonin kumppani, ja koiran läsnäolo mainitaan usein. Jumala (God) sanaa laskin kolmekymmeneen, ja rukoilla (pray) samoin, ja olin vasta aivan alkupäässä, eli kirjassa rukoillaan Jumalaa säännöllisesti ja usein. En laskenut synonyymejä. Perjantai oli tärkeä puhekumppani, ja käymällä heidän dialogejaan läpi nähdään valistuksellinen asetelma, ja tätä voi verrata Xuryn ja Robinsonin suhteeseen. Toisaalta voi tarkastella ulkonäkökysymyksiä, Perjantai on kuvattu varsin vaaleaksi ja pieni nenäiseksi.

Eli mikäli motiivit löytyvät toistolla, tässä voisi olla ainesta ja myös teeman määritykseen, kannattaa mennä tätä eteenpäin. Olen itse tutkinut paljon eri tasoja, esimerkiksi tiettyjen ajankohtien ylösmerkitsemällä saa aikaan syyskuun merkittäväksi kuukaudeksi, kun vuodet vierivät, aikakäsityskin muuttuu, ja menettää merkityksensä, tämä on sekä rutiinien ja rukoilun ansiota, mutta myös sen aikaansaamaa, että Robinsonin elämällä on korkeampi maali. Robinson oli vain kerran sairas, ja sairauden aikana hän kääntyi korkeampaan maaliin ja alkoi rukoilla.

Kaiken kaikkiaan kirjan analysointi on kiinnostavaa, kun siitä samalla oppii ja helpottaa seuraavan kirjan analysointia, joten jos lukijalla on analysoitavana juuri Robinson Crusoe, valitse rohkeasti oma jalanjälkesi saaren hiekalta (miltei 300 vuotta kirjaa on analysoitu, joten muiden analysointia ei kannata katsoa, lukea ehkä sitten jälkeenpäin)  ja seuraa oman jälkesi näyttämää kolonialistista, sovinistista, kristillistä, valistuksellista tai omaa keksimääsi tietä  Näitä voivat olla saaren luonnon olosuhteet (eläimistö, kasvisto, saaren paikannus, vulkaanisuus, vuorovesi-ilmiö, merivirrat, karin paikat ...)
__
Vuosi tästä, luin kaikki Robinsonin tarinat ja bloggasin näin.
---
Usein googlelta kysytään montako sivua tarinassa on tai Robinson Crusoe sivumäärä. Versioita ja painoksia on niin paljon, että vastaus voi mitä vaan 200-750 sivua riippuen, kuinka paljon seikkailuja on ja mikä on sivujen täyttöaste :)