sunnuntai 19. heinäkuuta 2020

Sirpa Kähkönen: Muistoruoho




Sirpa Kähkönen: Muistoruoho, Otava 2019, sivumäärä 348.

Sirpa Kähkösen (s.1964) Kuopio-sarjan romaani Muistoruoho jatkaa Tankkien kesästä Anna Tuomen  ja hänen lähipiirinsä tarinaa ja nyt eletään kesää 1972, jolloin Vietnamin sodan kauhut näkyvät televisiossa.

Anna Tuomi on jäänyt leskeksi Lassin kuoltua. Anna asuu kerrostalossa, ja Helvi on hänen tukenaan. Anna suree miestään, ja Helvi on rakastunut.  Kolmannelle luokalle menevä Hilla pitää isoäitinsä seurasta, vanhemmilla ei ole aikaa Hillalle, ja Hilla asuu Annan luona. Hilla osallistuu ensi kertaa pioneerien kesäleirille ja saa siellä pioneerikasvatusta, ja ystävän:

Ida, joka on Hillan toinen isoäideistä, asuu Siirin kanssa. He ovat lapsuuden ystäviä Sortavalasta ja hiljalleen paljastuu Idan nuoruuden salaisuus ja elämän riippakivi.

Helvi Martiskainen tukee Annaa leskeydessä ja samalla Helvi on löytänyt kypsän iän rakkauden, josta hänen tyttärensä Mari on joko mustasukkainen tai kateellinen. Marin Tankkien kesänä alkuunsa saanut lapsi Sole leikkii Hillan kanssa.

Kähkönen vie tarinaa eteenpäin, kirjallinen ote on kevyt ja luotaa paljon menneisyyteen.

Minulle kirjan suurin anti oli tutustua tuon ajan (minulle outoihin) ilmiöihin. Hillan mukana tutustutaan pioneerileiriin, ja sen arkeen. Olen itse ollut aktiivi partiolainen, ja pioneerileirilläkin nukuttiin teltassa, mutta jo lipunnostossa nostettiin Suomen lipun lisäksi myös punalippu. Pioneereilla tuntuu olevan oma hierarkia: "Toveri kylänvastaava pioneeri. Teltta kipinät valmiina ruokailuun. Vahvuus viisi". s.214

Hilla puhuu myös spiketspanista, jota käytetään kumihanskojen kanssa. Kyse on Spic & Span puhdistusjauheesta, jota laitetaan veteen. Lisäksi tuolloin Ajax on räjäyttänyt lian pois ainakin mainoksessa. Bensaa tankataan Gulf-bensa-asemasta, Idan ja Siirin muistoissa palataan  Sortavalaan ja Laatokan rannoille, ja jatkosodan aikaiseen Sortavalan Seurahuoneelle

Lukijana samastuin ehkä eniten on herkän Hillan asemaan. Nuori Hilla suree myös syvästi ukkinsa Lassin kuolemaa, vaikka ei sitä näytäkään. Hän myös ahdistuu Vietnamin sodasta, ja pyrkii aikuisena turvaamaan maailmanrauhaa. Anna pohtii Lassia, ja hänen puna-aatteen värittämää elämäänsä.

Kirjan nimi Muistoruoho tulee kasvista thymus serpyllum, jota kirjassa nimetään ajuruohoksi.  Netissä puhutaan Kangasajuruohosta, jota on käytetty rohtona, ja yskänlääkkeenä, ja morsiamen houkutteluun.

Olen blogannut Kuopio-sarjan teoksista Jään ja tulen kevät, jossa eletään välirauhan aikaa, jatkosodan kesää kuvaava Hietakehto sekä yllä mainittu Tankkien kesä, joka päätti Prahan kevään. Tämän lisäksi olen blogannut Kähkosen teoksesta Vihan ja rakkauden liekit

Sirpa Kähkösen paras teos on minusta Graniittimies.
*****
Sirpa Kähkönen voitti kirjallisuuden Finlandia-palkinnon 2023 teoksella 36 uurnaa, väärässä olemisen historia

6 kommenttia:

  1. Kuulostaa kirjalta, johon voisi tutustua, voisi ainakin vilkaista millaista tekstiä tyyliä Kähkönen käyttää kerronnassaan.

    VastaaPoista
  2. Kuopio-sarja on yksi sarjasuosikeistani. Yksi syy on se, että sen myötä Kähkönen koko ajan hieman liikauttaa tapaansa kertoa. Sarjan alkupuoli on perinteistä, hyvää historiaproosaa, ja vähitellen kerronnallisen tyyli muuttuu yhdenpäibän romaanista miniäänisyyteen.

    Hyvää naistenviikkoa, Jokke, ja kiitos, että osallistut haasteeseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, itsekin pidän Kuopio-sarjasta vaikka en aivan kaikkia osia ole lukenut. Kiitos haasteesta.

      Poista
  3. jännä tuo ruoho, aikamatka aikaan joka kannesta herättää muistoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kukka on minulle tuntematon, mutta tämä on aikamatka :)

      Poista