Jokken kirjanurkassa julkaisen subjektiivisen objektiivisia arviointeja. Pyrin porautumaan pintakerroksen alle paljastaen sen, joka kiinnostaa tai ärsyttää minua. Ostan kirjat, jotka luen ja arvioin. Yhteystieto: jokken.kirjanurkka -väliin(at)tietty- gmail.com
keskiviikko 8. heinäkuuta 2020
Riikka Pulkkinen: Vieras
Riikka Pulkkinen: Vieras, 2012 Otava, Seven 2013, sivumäärä 299.
Riikka Pulkkisen Vieras alkaa dramaattisesti: naispappi Maria, tuntee tarvetta lähteä, ja hän matkustaa Ruotsin kautta Yhdysvaltoihin.
Marian ongelmat pysyvät mukana yhtenä isona vyyhtinä, ja ongelmien säikeet ovat pahasti solmussa. Matkallaan Maria pohtii menneisyyttään, lapsuuttaan pohjoisessa, äidin juuria sekä äidin kuolemaa.
Marian teini-ikä on vaikea, sitä värittää anoreksia, ja uskonnollinen hurmos, ongelmia seuraa opiskelu Helsingissä.
Amerikan matkalla Maria tutustuu juuriinsa, rytmiin, ja Maria lukee nuorelta tytöltä Yasminelta saamaansa Muumipäiväkirjaa.
Vyyhti keritään auki ja asiat selkenevät.
Vieraus on yksi teoksen kantavia voimia. Tässä ei tosiaankaan olla vieraskoreita, ja varsinkin pikku-Yasmine joutuu maksamaan vieraudestaan.
Kirjan teemoja olivat anoreksia, ulkopuolisuus, uskonnollinen hurmos, ja nuoren naisen kasvu, sekkä elämän kaksinapaisuus, järki ja tunne, sielu ja ruumis, sekä kahtia halkeaminen.
Pääteema on kuitenkin vieraus, jopa niin hyvin, että tunsin itsekin ajoittain vierautta tätä lukiessani viime vuoden Ruisrockissa 7.7.2018, naputtelin tämän postauksen 8.7.2019, ja ohjelmoin sen tänne vuoden päähän, tietämättä, että kukaan ei menisi Ruisrockiin 2020 koronan vuoksi.
Riikka Pulkkisen romaanin Totta luin myös jonottaessani keikoille, sen bloggaus on TÄÄLLÄ.
Riikka Pulkkisen (s. 8.7.1980) 40-vuotishaastattelu on tänään Turun Sanomissa. Hän löi läpi kirjallaan Raja, josta olen nähnyt vain tv-sarjan.
Vierasta on luettu paljon ja blogattu heti tuoreeltaan vuonna 2018
Elina piti tästä täällä
Liisa ihastui täällä
Katja piti tätä myös hyvänä täällä
Elina on avannut hyvin tuota Marian taustaa. Mitä sanoja käytetään, kun puhutaan tummaihoisesta äidistä?
Itse koen Pulkkisen tekstin samoin kuin Elina mutta rankoista aiheista huolimatta Pulkkisen kirjat eivät ahdistavia.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mielenkiintoiset vaiheet sinulla tämän kirjoituksesi laadinnassa.
VastaaPoistaMinä vieraannuin Pulkkisesta toisen kirjan 'Totta' kohdalla, 'Vieras' jäi siksi lukematta. Pidin 'Rajasta' ja hänen kevyimmästä kirjastaan 'Iiris Lempivaaran levoton ja painava sydän', jossa hän kirjoitti jotenkin vapautuneemmin kuin ennen.
Harmi, että Ruisrock on peruttu, kuten niin moni muukin tapahtuma tänä kesänä.
Itsekään en tunne saavani näistä kaikkea irti, kun nämä tarinat tuntuvat olevan laimeita. Luultavasti vuoden päästä festarikesää vietettän.
Poista