Kalevala, Elias Lönnrot

Kalevala, Kansalliseepoksemme, ensimmäinen versio 1835, nykyinen versio 1849
Kalevalan olen lukenut, mutta en jaksanut sitä kahlata ensin läpi runo runolta. Luin Mauri Kunnaksen Koirien Kalevalan ja siitä sai helposti käsityksen tästä eepoksesta, ja sen innoittamana luin uudestaan alkuperäiseepoksen enkä siis lyhennelmää, koville otti sen myönnän, mutta siinä on paljon suomalaista perimätietoa. Kuvan mukainen Kalevalapainos on ilmestynyt vuonna 2004. Teoksen on kuvittanut Jukka Salminen.

 Kalevalan käsikirjoitus oli valmiina alkuvuodesta 1835. Elias Lönnrot (1802 - 1884) päiväsi esipuheensa helmikuun kahdenteenkymmenenteenkahdeksanteen päivään, joka on nykyisin liputuspäivä ja siis Kalevalan päivä.  

Elias Lönnrot kokosi ja keräsi runoja, mutta hän joutui päättämään järjestyksen, joten ison työn hän teki. Koska Kalevala muodostaa runokokoelman, tarinan, mytologian, on runojen järjestyksellä väliä. Luulisin, että runot on tarkoitettu "laulettaviksi" ja rytmillä luettaviksi, itselle tulee hypnoottinen olo pelkästä nopeasta lukemisesta (kokeile)

Suomen kirjallisuuden sivuilla on runojärjestys, eli aluksi "Ilmatar laskeutuu veteen ja tekeytyy veden emoksi. Sotka munii hänen polvelleen"

Tästä on uudempikin versio Liken pokkarin sanoin saaga alkaa:
ILMAN IMPI laskeutuu mereen. Tuulen ja veden raskauttamana hän tekeytyy veden emoksi. Sotka tekee pesän ja munii siihen kuusi kultaista ja seitsemännen rautamunan ...

Monta monitusta vaihetta on Väinämöisen matkoilla, meneväthän he ryöstämään sampoa Pohjolasta. Väinämöinen tekee kanteleita milloin hauen leukaluusta, milloin jostain muusta. Sampo meni pirstoiksi ….

Tolkienin Taru Sormusten Herrastakin on imenyt vaikutteita tästä voimakkasti Kalevala-saagasta.

Väkevä Väinämöinen

Vaka vanhan Väinämöisen runoteoksen
sanojen selvä soljunta

Ravitsee  tajuntaa tavaajansa

Hypnoottinen hengentuote
Katajaisen kansan kirjallinen kantele

Tekotaiteen aina peittoilee
Sammon tarinaa takoilee

Upo uusia sukupolvia voittaa
Härmän häjyjä tenhoaa

Kunnes aika auvoinen koittavi

 riimit raikkaat oottavi

Tämä oli allekirjoittaneen, kun vertaat sitä oikeaa Kalevalaan huomaat, miksi se on saagoista paras, eittämätön ykkönen.

***
Gutenbergistä löytyy nimittäin 1849 suomenkielinen laitos täällä, josta seuraava lainaus

Ensimmäinen runo

Mieleni minun tekevi,

aivoni ajattelevi

lähteäni laulamahan,

saa'ani sanelemahan,

sukuvirttä suoltamahan,

lajivirttä laulamahan.

Sanat suussani sulavat,

puhe'et putoelevat,

kielelleni kerkiävät,

hampahilleni hajoovat....

Myös 1800-luvun englanninkielinen laitos löytyy Gutenbergistä, täältä
teksti on tällaista, minusta ei enää samaa, mutta vertaile itse

PROEM.

  MASTERED by desire impulsive,

  By a mighty inward urging,

  I am ready now for singing,

  Ready to begin the chanting

  Of our nation's ancient folk-song

  Handed down from by-gone ages.

  In my mouth the words are melting,

  From my lips the tones are gliding,

  From my tongue they wish to hasten;

  When my willing teeth are parted,

  When my ready mouth is opened, ....