Elias Canetti: Marrakesin ääniä

 

Elias Canetti: Marrakesin ääniä, merkintöjä matkan jälkeen alkuteos: Die Stimmen von Marrakesch Aufzeighnungen nach einer Reise, 1967, suomentanut Esa Adrian, Tammi 1978, sivumäärä 119.

Vuoden 1981 kirjallisuuden nobelisti Elias Canetti (1905 - 1994) oli todellinen multikansalainen, Bulgariassa syntynyt spanioli, saksaksi kirjoittanut britti oli kemian tohtori, mutta tunnettu kirjailijana. Canetti asui Saksassa, Sveitsissä, ja opiskeli kemiaa Sveitsissä Zurichissä.

Marrakesin ääniä on Canettin tunnelmakirja Marokon matkalta. Kirja koostuu tuokiokuvista, joista heijastuu ihmisten elämän ilo ja rikkaus, vaikka paljon kuvataan kerjäläisiä, rampoja ja sokeita. Kirja on täynnä auringon valoa, ääniä ja tuoksuja. Kirjan pauloissa Paula on blogannut kirjasta täällä.

Vaikka kirja on kaunis, siinä on paljon rumia asioita, jotka kuitenkin kuuluvat tai kuuluivat elämään Marokossa. Canetti aloittaa erämaan laivoista eli kameleista, joita myös myydään lihan takia, ja Canetti kuvaa kamelin teurastusta, kirjassa se tapahtuu viiltämällä kaulavaltimo poikki. Kameleiden kanssa on miehiä sinisissä asuissaan. Vaatteista on jäänyt ihoon sinistä väriä. Canetilla on myös huomioita aasin kiimasta, joka silläkin voittaa muut vietit.

Canetti kuvaa myös kerjäläisiä, ja hullua naista, ainoaa, joka katsoo häntä ilman huntua, mutta ristikon takaa. Marrakesin torilla käydään tauotonta kaupankäyntiä, jossa eurooppalainen ei osaa pitää puoliaan, tavarasta tingitään ja tingitään, kunnes tavara ja rahat vaihtavat omistajaa. Torilla on värikästä, äänekästä, ja erilaiset tuoksut sekoittuvat toisiinsa.

Kaupungin talot ovat tasakattoisia: "Mutta voi myös nousta katolle ja nähdä kaupungin kaiki tasakatot kerralla. Vaikutelma on tasainen, kaikki näyttää rakentuvan suurpiirteisistä askelmista .... Atlasvuoret säihkyvät lähellä ja niitä luulisi Alppien ketjuksi, ellei niiden valo olisi kirkkaampi ja ellei niiden ja kaupungin välissä olisi niin paljon palmuja". s.32 

Canetti vaeltaa ympäriinsä ja menee portista mellahiin, ja käy karulla hautausmaalla. Hän tapaa perheen, joka haluaa häneltä suosituksia, sillä ilman amerikkalaiset eivät anna työtä. Tätä suositusasiaa käsitellään koko kirjan jälkipuolisko. Canetti saa paperin aikaiseksi, mutta auttaako se, jää lukijan arvailtavaksi, eikä Canettikaan sitä varmaankaan saa selville. Turisti on vain käymässä. 

Elias Canetin Elämäntarina -trilogian bloggaus on täällä. 

Helmet-kohta 8 löydetään jotain kadotettua, eli tuo Marokossa oleva mellah.