sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

Jules Verne: Tsaarin kuriiri



Jules Verne: Tsaarin kuriiri, alkuteos Michel Strogoff 1876, suomentaja Pentti Kähkönen, WSOY Suuret Seikkailut 1990, sivumäärä 366.

Tsaarin kuriiri tapahtuu tsaari Aleksanteri II:n (1818 - 1881) aikana Venäjän Siperiassa. Tsaariksi Aleksanteri II tuli vuonna 1855. Vernen tsaari on saanut huonoja uutisia Moskovaan, kapinoiva natsat menettänyt eversti Ivan Ogarev kapinoi, vaikka hänen Siperiaan karkoitus oli jo päättynyt. Tsaarin mukaan Ogarev uhkaa myös hänen veljensä suuriruhtinaan henkeä. Oikealla Aleksanteri II:lla oli kolme aikuisikään varttunutta veljeä Konstantin, Mihail ja Nikolai. Ogarev on matkalla Irkutskiin ja aikoo valheellisin todistuksin toimia suuriruhtinaan nimissä. Lennätinyhteys Siperiaan on katkaistu. joten tsaarin kuriiria tarvitaan oikean tiedon välittämiseksi.

Kuriirina on kapteeni Mihail Strogov, Strogov on vanttera, vahva ja vaatimaton omskilainen erämies ja kaatanut ensimmäisen karhunsa jo neljätoistavuotiaana, hän pystyy liikkumaan lakeuksilla ja osaa suunnistaa.

Kirjassa "juoni" jakaantuu sekä haastavaan maantieteelliseen matkaan, että vaaralliseen tehtävään: Strogovin pitää toimittaa kirje Tsaarin veljelle suuriruhtinaalle kapinallisten alueiden läpi Moskovasta Irkutskiin yli 5000 kilometrin matka siis (kartta kertoo osapuilleen, kuinka vaikeasta matkasta on jo maantieteellisesti kyse..

Matka alkaa Moskovasta 16.7, tuolloin rautatietä on päässyt vain Nizni Novgorodiin asti, Mihail Strogov matkustaa nimellä Nikolai Korpanov. Junassa on nuori neiti Nadja Fedor, lisäksi junassa ovat ranskalainen Alcide Jolivet sekä englantilainen Harry Blount. Nizni Novgorodissa kuohuu, mutta kuriiri pääsee jatkamaan matkaa Volgaa "ylös" kohti Permiä, Mihail ottaa Nadjan mukaansa "siskona", sillä Nadja on menossa tapaamaan Irkutskiin karkoitettua lääkäri-isäänsä. Jo ennen Kazania Mihail tajuaa, että tsaarin kuriirista tiedetään ja matka yritetään estää. Ulkomaiset lehtimiehet osoittautuvat lopulta hyviksi ja auttavat myöhemmin Mihailia. Omskissa Mihail paljastuu, koska hänen äitinsä tunnistaa hänet. Mihail pääsee vielä pakoon, mutta joutuu kiinni.

Tarinan ainoa heikkous on minusta siinä, että Verne on keksinyt kapinan ja sepitellyt siihen rönsyjä. En löytänyt historiasta tällaista Siperian kapinaa, enkä näitä taisteluja Omskissa ja Irkutskissa, teoksessa kapinallisarmeija on 250 000 miehen vahvuinen ja ovat pääosin tataareja, joita johtaa kaanit ja emiiri. Tarinassa on paljon käänteitä, ja eri ryhmien raakuuksia.

Varo juonipaljastuksia
Joka tapauksessa Ivan Ogarev saa vihiä, että Tsaarin kuriiri on vangittu, ja äitiä ruoskimalla Ogarev saa pojan paljastamaan itsensä. Mihail joutuu kapinallisten tuomitsemaksi Tomskissa ja hänet sokaistaan kuumalla raudalla. Tästä huolimatta Nadja ja Mihail pyrkivät Irkutskiin, ja lokakuussa he purjehtivat kaupunkiin jäälauttojen keskellä Baikal-järvellä. Ogarev on särkenyt öljysäiliöitä ja on päättänyt polttaa koko kaupungin. Ogarevilla on tsaarin kirje, jonka hän on kylläkin avannut ja murtanut sinetin, mutta hän aikoo esiintyä kuriirina suuriruhtinaalle. Nadja ja Mihail estävät tämän. Mihail saa revanssin Ogarevista, hän on kahdesti kohdannut konnan, ensimmäisellä kerralla hän joutui nielemään loukkaukset, toisella kerralla hän oli vankina, mutta kolmas kerta sanoo toden, hän voittaa Ogarevin kaksintaistelussa.

Vernen kirjan suurin yllätys on se, että Mihail Strogov näkee, sillä häntä oli itkettänyt äitinsä Marfa Strogovan kohtalo, ja silmien näkö oli siksi säästynyt!

Loppu on onnellinen Nadja ja Mihail saavat toisensa, Mihailin äiti voi hyvin. Tataarit lyödään, ja taistelussa kunnostautunut Nadjan isä muuttaa Pietariin, missä Mihail saa Pyhän Yrjön ristin. Tarina sisältää siis hieman samoja ainesosia kuin Vernen Maailman ympäri 80:ssä päivässä.

Jules Vernen Tsaarin kuriiri on kaksi-osainen ja siinä on 32 lukua, luvut ovat hyvin jännittäviä, ja sisältävat maantietoa ja paljon juonenkäänteitä. Joidenkin mielestä kirja on Vernen paras. Minustakin koettelemusten kuvaus on upeaa, mutta minusta kapina tuntui väkisin keksityltä. Muita levottomuuksia oli Aleksanteri II:n hallituskaudella, ja lopulta tsaari joutui salamurhaajan uhriksi.

*****
Jules Verne (1828 - 1905) oli seikkailukirjoistaan kuuluisa. Verne julkaisi peräti 63 romaania, ja häntä pidetään osaltaan science fictionin edelläkävijänä.

Jules Vernen Kapteeni Hatteras -trilogiasta olen blogannut TÄÄLLÄ.
Jules Vernen Kapteeni Grantin löytymisestä olen blogannut TÄÄLLÄ.
Jules Vernen kirjasta Maailman ympäri 80:ssä päivässä on blogattu TÄÄLLÄ.
Jules Vernen kirjasta Sukelluslaivalla maapallon ympäri TÄÄLLÄ

6 kommenttia:

  1. Tämä on jäänyt vanhana tv-sarjana mieleen ja sarjan musiikin kauneus. Muistelen myös, että tästä olisi aku ankka -versio, tai paremminkin Mikkihiiri-versio jossain Aku Ankan taskukirjassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostava tieto, tv-sarjaa tai sarjakuvia en ole lukenut, mutta jännittävä tarina ja monta yllättävää mutkaa matkassa.

      Poista
  2. Luin lapsena paljon Verneä. Tämän kirjan muistan yllättävänkin hyvin, esimerkiksi tuon, miksi kuriiri ei sokaistunutkaan. Pidin kirjasta kovasti, enkä lapsena osannut kiinnittää huomiota historiallisesti vääriin tietoihin.

    VastaaPoista
  3. JUles Verne on mahtava, en muista luinko tämän, joitakin kirjahyllyssäni - en jagsa juosta rappusia alas kattomaan...

    VastaaPoista