Kuvan neljä kirjaa on sarjaa ”Luonto tieteen valossa”, joita lienee julkaistu ainakin 12 osaa 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa. Lukemani teokset ovat alle 200-sivuisia, jossa on selitetty luonnon ilmiötä jokamiehelle ymmärrettävällä tavalla. Teosten tiedot ovat puolen vuosisadan aikana päivittyneet, mutta asenne on tärkein. Jonkun henkilön koejärjestelyt, tai keksimänsä asia ei sinänsä ole muuttunut, joku on vain tarkentanut teoriaa, tai keksinyt tai selittänyt lisää.
Hughes Donald J.: Neutronien tarina, Wsoy, 1959, 170 s.
Neutroni ja sen merkitys oivallettiin 1930-luvulla, ja sillä oli merkitystä fission jatkojalostuksessa, ja valitettavasti myös atomipommin keksimisessä. Teoksessa neutronin keksimisen merkitystä perustutkimuksen kannalta korostetaan. Nykyisin Cernin hiukkaskiihdyttimissä asetelmasta: elektroni, protoni, neutroni on päästy paljon pidemmälle aineen rakenteen tutkimuksen saralla. Teoksessa mainitaan, että jo 1918 Rutherford muutti typpiytimiä hapeksi! Fyysikko James Chadwick otaksui 1930-luvun alussa, että eräässä koejärjestyssä protonit ”ampui ulos hiukkanen, joka on suunnilleen niiden kokoinen”. Teoksessa puhutaan isotoopeista, neutronipeileistä, neutronien eri ominaisuuksista ja käyttötarkoituksesta, ketjureaktista sekä neutriinosta.
Bernard Jaffe : Michelson ja valon nopeus, Wsoy, 1962, 173 s
Teos alkaa kertomuksella Galileo Galilein yrityksistä mitata valon nopeutta, ja tanskalaisen Ole Roemerin onnistumista valon nopeuden mittauksessa Jupiterin kuun avulla, ja hän sai kokoluokaltaan oikean tuloksen, eli 220 000 km/s. Loppu kirja kertoo Albert Michelsonin elämän tarinaa, ja valon nopeuden mittauksia. Michelson syntyi nykyisen Puolan alueella Saksassa, mutta muutti siirtolaisena Yhdysvaltoihin. Hänen ura johti merikadetiksi. Tällöin ei tunnettu vielä valon duaaliluonnetta, ja oletettiin tarvittavan ”eetteriä” kuljettamaan valoa, kuten ääntä esim. ilmassa. Teoksessa käsitellään spektrejä ja hiloja, ja koejärjestelyjä.
Gamow, George, Gravitaatio, Wsoy 129 s, 1964.
Teoksen alussa pohditaan miksi kappaleet putoavat, ja kerrotan Galileo Galilein kokeista Pisassa. Kappaleet putoavat tyhjiössä yhtä nopeasti. Ilmassa höyhen putoaa hitaammin kuin lantti, sillä höyhenen ilmanvastus on suurempi. Teoksessa on matematiikkaa ja differentiaalilaskentaa, siinä tarkastellaan pyörimisliikettä, planeettojen liikettä, ja raketin periaatetta, myös Einsteinin teoria mainitaan, ja pohditaan antigravitaatiota.
D.K.C MacDonald: Lähellä nollapistettä, Wsoy, 1963, 114 s
Lämpö on atomien liikettä, absoluuttisessa nollapisteessä, jos sellainen voitaisiin saavuttaa, ei olisi atomien värähtelyä. Teoksessa esitetään, miten mataliin lämpötiloihin päästään. Valokuvissa näkyy nestemäistä ilmaa ja typpeä, on puhetta suprajohtavuudesta, ja supranesteistä. Kirja on havainnollinen, mutta varsinkin Suomessa on 1980-luvulla kylmien lämpötilojen saralla Otaniemessä, saavutettiin useita ennätyksiä. Teos on kuitenkin hyvä perusteos ilmiön ymmärtämiselle.
Michelsonin koejärjestelyt mainitaan, kuten useat valon nopeuden historialliset mittaukset, osoitteessa
http://per.physics.helsinki.fi/FTK2011/Valonnopeus.pdf
Tämä on jonkin näköinen fysiikan täydennyskoulutuskurssi ja aiheena valon nopeuden mittaus ja myös sen historia.
***
Jotenkin tajusin näistä kirjoista, että kuinka tärkeää on ns. perustutkimus, ja kuinka lyhyt (mutta joskus toki vaikea ja hankala ja pitkäkin) voi olla tie perustutkimuksen läpimurrosta kaupallisiin erikoissovelluksiin. Perustutkimuksen rahoitus voi olla usein ongelma, koska kun ilmiötä ei tunneta, tai ei edes tiedetä sen olemassaolosta, kaupallista tai muuta arvoa ei luonnollisesti tunneta, eikä rahoitusta heru.
***
Eli jokaisella virvelin heittokerralla ei tule kalaa, joskus kannattaa heitellä sinne, missä ei ehkä ole kaloja, voi olla jotain muuta :)
Tosi mielenkiintoisia kirjoja! Mistä sinä ne löysit? Minusta luonnontieteitten opettaminen koulussa ei ollut kovin kiinnostavasti järjestettyä. Mutta kun asia esitetään kertomuksena, jossa tutkija yrityksen ja erehdyksen kautta etenee lopputulokseen, se muuttuukin kiinnostavaksi.
VastaaPoistaPari vuotta sitten moni sukulainen muutti pienempään asuntoon. Kirjoja oli paljon, useista luovuttiin tai oltaisiin viety roskiin, otin kaikki talteen. Osaa yritettiin myydä kirpputorilla, esim. Romain Rollandin Jean Christophe sarjaa, ei mennyt kaupaksi, jolloin lunastin kirjat. Huvittavinta oli, että en ymmärtänyt silloin, että Rolland on nobelisti ja sarja oli hänen pääteoksensa, eikä kukaan ostanut. Nämä tulivat roskakassissa, mutta eivät ole roskaa, ja myydään antikvariaateissa vieläkin
Poista***
Michelsonin koejärjestelyt mainitaan, kuten useat valon nopeuden historialliset mittaukset, osoitteessa
http://per.physics.helsinki.fi/FTK2011/Valonnopeus.pdf
Tämä on jonkin näköinen fysiikan täydennyskoulutuskurssi ja aiheena valon mittaus.
***
Jotenkin tajusin näistä kirjoista, että kuinka tärkeää on ns. perustutkimus, ja kuinka lyhyt (mutta joskus toki vaikea ja hankala ja pitkäkin) voi olla tie perustutkimuksen läpimurrosta kaupallisiin erikoissovelluksiin. Perustutkimuksen rahoitus voi olla usein ongelma, koska kun ilmiötä ei tunneta, tai ei edes tiedetä sen olemassaolosta, kaupallista tai muuta arvoa ei luonnollisesti tunneta, eikä rahoitusta heru.
Tosi mielenkiintoinen ja erilainen bloggauskirja tieteellisten ilmiöiden tutkimisesta. Allekirjoitan täysin tuon kommettisi tieteen rahoituksesta. Tällaiset ei-kaupalliset alat ja perustutkimus eivät saakaan yrityspuolelta rahoituksia vaan ovat muiden kanavien varassa.
VastaaPoistaKiitos :)
PoistaLuultavasti myös niin, että kun joku kuitenkin saa tieteellisen läpimurron ilman rahaa, kaupallinen sovellus tulee, mutta hyöty ei jää ehkä alkuperäiselle tutkimukselle.
Tämä ei välttämättä ole kenekään vika, vaan patentit ja muut suojat pitäisi miettiä etukäteen ja varmistaa juristeilla. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, koska ei tiedetä, mitä ollaan keksimässä :)