lauantai 3. maaliskuuta 2012

L.M Montgomery Hedelmätarhan Kilmeny

Voitin Saran kirjat -arvonnasta teoksen Hedelmätarhan Kilmeny, jonka on kirjoittanut L.M Montgomery vuosisata sitten jatkokertomuksena, mikä näkyy teoksen rakenteessa selkeinä lukuina. Tarina päättyy sivulle 182, ja sen jälkeen on avattu tarinan syntyhistoriaa.

Tarinan päähenkilönä on Eric Marshall, joka 24-vuotiaana valmistuttuaan aikoo suunnata liike-elämään. Alussa hän käy dialogioa tutun lääkärin David Bakerin kanssa. Sattumusten jälkeen hän päätyy Prinssi Edvardin saarelle opettajaksi. ... Hän asettuu vanhan pariskunnan luo asumaan. Herttainen pariskunta taustoittaa luvuissa paikkakunnan menneisyyttä ja asukkaita. Luonnon kuvaus on erityisen kaunista. Käyskennellessään kauniissa hedelmätarhassa hän näkee vielä kauniimman tytön soittamassa viulua. Tarinassa on paljon samaa kuin elokuvassa Piano, sekä novellissa Näkymätön lapsi. Enemmät juonipaljastukset jätän, mutta totean, että nuoren rakkauden, ja sen esteiden voittamisen teemoissa liikutaan, myös lapset joutuvat kärsimään "vanhempien synneistä". Yhtäläisyyksiä Anna -kirjoihin on siskon ja veljen kasvattama orpo (ei otto?) lapsi, ja opettajuus..

Googlen haun ykkönen Minervankustantamon teksti sen jälkeen bloggareista on Sinisen linnan kirjasto, eli nimi on montgomerylainen enne, ja seuraavaksi ponnahti Leena Lumi. Näissä on hyvät bloggaukset.

Erityisesti minua viehätti romaanin rauhallinen kuvaileva arkipäivän asioihin paneutuva kuvaus, kiireettömyys, ja iättomuus. Rauhaisaa on, vuosisata sitten ei kännykkä soinut, facebookia ollut, mutta juorut kulkivat. Jatkokertomuksen vuoksi luvut olivat ehyitä ja kokonaisia. Miljöön kuvaus oli vivahteikasta, ainoa miinus oli erääseen sivuhenkilöön liitetty ennakkoluulo.

Tämä kirja voisi minusta olla jopa koulun lukuohjelmassa, tai vastaava muu teos.

Eräitä pikku huomioita:
1. Kysymys ennaltamääräämisestä eli predestinaatio-opista. Se on eräissä kristillisissä haaroissa "vallalla". Tässä puhutaan naimisiinmenosta..
s.17 "Miksi et jätä tätä jumalten haltuun, minne se oikeastaan kuuluukin? Luulin, että uskot lujasti ennaltamääräämiseen David". No tiettyyn määrään asti ...
Tämä on kiinnostavaa, miksi käytetään termiä jumalten (gods), koska gutenbergistä, luin, että alkukielellä. "Why don't you leave this on the knees of the gods where it properly belongs? I thought you were a firm believer in predestination, David." "Well, so I am, to a certain extent," said David cautiously.

Kilmeny lukee muuten ahkerasti Raamattua, ja Eric käy kirkossa, joten tämä kyllä minua ihmetytti, mutta lienee sanonta?

2. Eräs mies pisti elämän risaiseksi vaimonsa poissaollessa, s.39  "poltti tupakkaa salissa, valvoi yhteentoista asti lukemassa roskaromaaneja" eli alkukielellä He smokes in the parlour and sits up till eleven o'clock reading dime novels." lieneekö dime tässä käsitettävä lantiksi, minusta romaanin hinta on nykyään sivuseikka!

3. Kilmeneyn kasvot olivat soikion muotoiset, eli kauneusihanteena lienee tällaiset kasvot? Kilmeneyn profiili oli neitseellinen ja valkoinen.s.69  Tätä hieman kummastelin, eikö iho tai hipiä ole valkoinen ja olemus neitseellinen? alkukielellä "He could only see her profile, virginal and white"

Tekstilainaukset gutenbergistä täällä.

Tämä on laskelmieni mukaan kahdessadas postaus :)

8 kommenttia:

  1. 'Eräät pikkuhuomiot' olivat kovasti kiinnostavia.

    Mahdoinkohan muistaa omassa arviossani ihmetellä runsasta ulkonäön kuvailua. Tässä siihen ihan heräsin.

    Tosiaankin...oli rauhaisampaa eikä näitä nettiaddiktioita tunnettu;-)Ihan kateeksi käy!

    Onnea kahdennestasadasta postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista.

      Runotyttöä on minulle suositeltu, ja se olisi Gutenbergissä ja olen aina harjoitellut kun on ollut kiinnostava kohta kirjassa, ja olen harkinnut sen lukemista sen kautta, en tiedä pystynkö :)

      Poista
  2. Komppaan Leenaa; kivoja käännösvertailuja olit poiminut "eräisiin pikkuhuomioihin". Ehkä tuo "dime novel" on joku aikansa käsite; kun kirjat olivat yleensä ottaen kalliita, halpa hinta viittasi pokkaripainoksiin ja kevyempään sisältöön?

    VastaaPoista
  3. Hei Jokke, uskalsin vähän lukea arviotasi, kun en ole vielä lukenut kirjaa. Sinä olit nopea! Säästelen Kilmenyn kesemmäksi, kun Montgomeryn Patin jatko-osa täytyy lukea ensin. Hyvä, kun Gutenbergin projektista löytyy näitä Montgomeryn teoksia alkukielellä, niin voi vertailla käännöksiä.

    Tietokoneen näytöltä lukeminen on kyllä raskasta. Lukeminen on enemmän sellaista hyppelehtivää ja silmäilyä. Olen ladannut Gutenbergin teoksia lukulaitteeseeni. Se on aika kätevää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)

      Minäkään en uskalla lukea toisten arvioita, jos haluan lukea teoksen.

      Gutenberg on hyvä palvelu, mutta teosten kokonaan lukeminen on raskasta, koska rivivälikin on aika pieni. Pitänee kokeilla lukulaitetta.

      Kirja on hyvä keksintö, siinä on pitkän tuotekehittelyn tulos

      Poista
  4. Ennakkoluulu sivuhenkilöön kohdistuen - sinäpä sen sanoit, Se pisti minunkin silmääni, mutta en lähtenyt sitä omassa postauksessani ruotimaan. Näkökohtasi kirjasta on laatuhuomioiota.

    VastaaPoista