Jokken kirjanurkassa julkaisen subjektiivisen objektiivisia arviointeja. Pyrin porautumaan pintakerroksen alle paljastaen sen, joka kiinnostaa tai ärsyttää minua. Ostan kirjat, jotka luen ja arvioin. Yhteystieto: jokken.kirjanurkka -väliin(at)tietty- gmail.com
sunnuntai 3. maaliskuuta 2019
Dorothy L. Sayers: Lordi Peter katsastaa ruumiin
Dorothy L. Sayers: Lordi Peter katsastaa ruumiin, alkuteos Lord Peter Views The Body, suomentanut Paavo Lehtonen, SaPo 238 WSOY 1979, sivumäärä 294.
Lordi Peter selvittää tässä teoksessa yksitoista arvoitusta. Tämä kokoelma on laadukas kirja, olen aina pitänyt Lordi Peteristä ja hänen uskollisesta ja nerokkaasta palvelijasta Bunterista. Tähän aikaan lordi Peter asuu Piccadilly 110 A:ssa Lontoossa. Yläluokan tapaan Bunter syöttää, ja pukee lordin, jolla on siniverisyydestään huolimatta oma aloitteisuutta, rohkeutta ja uteliaisuutta rynnätä päin vaaroja, ja ongelmia, (Wimsey ei ehkä ole uskottava hahmo, mutta tällaisiin ihmisiin haluan uskoa ja tämä on fiktiota).
Kuparisorminen mies.
Ensimmäisessa tarinassa Kuparisorminen mies joukko herrasmiehiä kokoontuu Egotists' Clubilla. Atleettinen näyttelijä Varden kertoo merkillistä tarinaa New Yorkista, jossa hän tutustui kuvanveistäjä Eric P. Loderiin, mieheen, jolla oli kaikkea, myös kaunis rakastajatar Maria Morano, joka oli miehen mallina. Kun sota alkaa Vardenin ja Loderin tiet eroavat, mutta he tapaavat uudestaan. Vardenin mukaan Maria on jättänyt hänet, ja tunnelma on hyvin pingottunut. Vardenin tarina loppuu kohtaukseen, jossa ventovieras varoittaa Loderista. Lordi Peter Wimsey kertoo lopputarinan. Hän varoitti Loderista, koska tämä oli murhannut Marian, ja suunnitteli Vardenin murhaa. Loder on narsisti, ja (älä lue saat tekstin näkyviin vain maalaamalla: Narsisti oli valanut naisystävänsä taideteokseen :( Tarina on karmiva, mutta hyvä.
Kyseinen artikkeli
Lordi Peter ja Bunter ovat matkustamassa tulossa Italiasta, kun kaksi ranskalaista kiinnittää lordi Peterin huomiota, puhuessaan jonossa. Bunter ottaa valokuvan ja lordi Peter ottaa yhteyttä Medwayn leskiherttuattareen, jonka järjestämiin häihin lordi Peter haluaa. Koittaa hääpäivä, ja morsian ulvoo timanttiensa varastetun. Parker tekee pidätyksen, Celestine Berger pidätetään. (Älä maalaa hiirellä, jos et halua tietää, mikä on jutun juju: Lordi Peter oli tajunnut Ranskassa, että naiseksi pukeutunut henkilö on mies, koska tämä puheessaan käytti maskuliinimuotoja. Valokuvasta mies tunnistettiin jalokivivarkaaksi. Kielten osaamisesta on siis hyötyä.). Mainio juttu.
Yllätysten laukku
Tarina alkaa takaa-ajolla, jossa autoilija yrittää saada moottoripyöräilijää kiinni palauttaakseen tämän pudottaman laukun. Tämä on minusta hyvä tarina. Laukussa on raskauttava todiste, mutta laukut on vaihtunut. Tämä on lopulta murhajuttu, jossa Peter Wimsey valelaukulla höynäyttää syyllisen tunnustamaan
Juonikas jokeri
Rouva Ruyslaender on kauhistunut, hänen timanttikauppiasmiehensä on tulossa kotiin. Miehen antama 115 timantin sisältämä kaulanauha on varastettu. Rouva tietää varkaan, mutta hän ei pysty tunnustamaan asiaa miehelleen, mutta tunnustaa lordi Peterille, joka hankkii sen takaisin. Korttitemppuja on hyvä osata.
Kiistakapula on kokoelman pisin tarina on mitaltaan 69 sivua. Lordi Peter on maaseudulla rauhantuomari Frobisher-Pymin luona. Seudulla on tulossa hautajaiset. Oikullinen, mutta rikas herra Burdock on kuollut New Yorkissa, mutta hautajaiset ja perinnönjako ovat paikkakunnalla. Vainajalla on kaksi poikaa Martin ja Havilland, joiden avioliittoihin liittyy skandaaleja. Veljekset eivät ole väleissä keskenään. Havillandin vaimo on sangen ongelmallinen ja hänellä on kaunis maku. Seudulla on taikauskoa, ja outoja tapahtuu, joku näkee ruumisvaunut yöllä, kirkon alttaria pengotaan, ja ruumis on kateissa. Sen sijaan vainajan testamentti löytyy. Juttu on huijausyritys, jonka Peter Wimsey selvittää.
Juoksevat askelet
Wimsey ja etenkin Bunter auttavat tohtori Hartmania kokeissa. Bunter ottamalla valokuvia. Laboratorion yläpuolella asuu aviopari. Mies juoksee ja huutaa että vaimo on murhattu. Wimsey selvittää murhan tekijän ja höynäyttää hänet mikroskoopin avulla. Bunter siteeraa Korkeaa Veisua muististaan: Väkevä kuin kuolema on rakkaus, ankara kuin helvetti lemmenkateus. En itse löytänyt kyseistä kohtaa kuin muodossa: Sillä rakkaus on väkevä kuin kuolema, tuima kuin tuonela on sen kiivaus, sen hehku on tulen hehku, on Herran liekki. "Eivät suuret vedet voi rakkautta sammuttaa, eivät virrat sitä tulvaansa upottaa. Jos joku tarjoaisi kaikki talonsa tavarat rakkauden hinnaksi, häntä vain halveksuttaisiin."
Makuasia
Peter Wimsey'tä seurataan, kun hän on diplomaattisissa asioissa lähdössä Ranskaan. Tässä jutussa salaisista piiruistuksista neuvotellaan, ja Peter Wimseyn lisäksi paikalla on Death Bredon. Kohta tulee paikalle toinen Peter Wimsey. Jutun juoni on se, että molemmat Wimseyt ovat huijareita, kuten Mainosmurhassa Wimsey esiintyy nimellä Death Bredon, jotka ovat hänen toinen ja kolmas nimensä. Molemmat vale-Wimseyt luulevat toista aidoksi. Oikea Wimsey luonnollisesti tietää molemmat vääriksi.
Lohikäärmeen pää
Tarina on mainio. Lordi Peterin veljenpoika kymmenvuotias Gerald on koulun tuhkarokkoepidemian ja vanhempien matkan vuoksi lordi Peterin hoidossa. Seikkailu alkaa kirjakaupasta, mistä Gerald ostaa Münsterin Cosmographia Universalis opuksen.
Seuraavaksi lordi Petrin luo tulee itsepintainen Wilberforce Pope, joka haluaa kirjan. Gerald ei ole halukas myymään, vaikka Pope tarjoaa pojalle 50 puntaa. Wimsey pistää kirjan kassakaappiin. Murtovarkaita vierailee talossa. Wimsey ja Gerald ratkaisevat, miksi kirja kiinnostaa ja pääsevät aarteen jäljille.
Varastettu vatsa
Thomas Macpherson on saanut perinnöksi Joseph isosedältään, tämän vatsalaukun. Terve ja tolkuissaan oleva isosetä on kuollut 95-vuotiaana hypättyään ikkunasta. Thomas säilyttää vatsalaukkua kotonaan ja näyttää sitä Wimseylle. Wimsey joutuu kuitenkin lähtemään Skotlannista Lontooseen, ja tutkiskelee asioita. Wimsey kehottaa sähkeitse avaamaan vatsalaukun, joka on kuitenkin varastettu. Wimsey palaa Skotlantiin, ja alkaa etsinnät. Vatsalaukku löytyy ja löytyy perintökin. Tämä on hyvä juttu.
Mies ilman kasvoja, tarinassa Wimsey selvittää murhan, missä vainajan kasvot on silvottu.
Ali Baban luola on dramaattinen päättöjuttu, joka alkaa lehtijutulla, jossa todetaan Lordi Peterin testamentanneen pääosan omaisuudestaan miespalvelijalleen. Joseph Rogers entinen Peterin hovimestari liittyy salaiseen rikollisjärjestöön, jota johtaa mystinen numero 1. Rikollisjärjestö tekee murtoja yläluokan lukaaleihin, mutta yrittää päästä salaisten asiakirjojen jäljille. Juttu on varsin dramaattinen. Rogers on järjestössä numero 21, ja hän jää petturuudesta kiinni. Rogers on itse asiassa Wimsey, joka ei olekaan kuollut. Sama kikka, jonka tekivät myös Hercule Poirot tarinassa Neljä Suurta, sekä Sherlock Holmes, joka lavasti kuolemansa tarinassa Viimeinen tapaus ja palasi tarinassa Autio talo. Ali Baba liittyy kassakaapin koodiin.
Lordi Peter katsastaa ruumiin on erittäin hyvä kokoelma, joka valottaa Wimseyn eri puolia, joista yksi on esiintyä valehenkilöllisyyden takana. Kirja on Sapo-painos, ja yllätyin ladontavirheiden suuresta määrästä. Lisäksi ihmettelen takakannen tekstiä: "Ja hän paljastaa Ali Baban luolan salaisuuden tavalla, joka saa lukijan mykistymään ...". Tämä ei minusta mennyt aivan näin.
*****
Dorothy L. Sayers (1893 - 1957) oli tuottelias ja laadukas dekkarikirjailija.
Tuotantoa
Kuka ja mistä 1923
Kuolema keskiyöllä 1926
Luonnoton kuolema 1927
Kuolema vierailee kerhossa 1928
Lordi Peter katsastaa ruumiin 1928 –novellikokoelma
Myrkkyä 1930
Yksi kuudesta 1931
Kas tässä teille ruumis 1932
Mainosmurha 1933
Hirttäjän vapaapäivä 1933 –novellikokoelma
Kuolema kirkkomaalla 1934
Juhlailta 1935
Kuolema häämatkalla, 1937
In The Teeth of the Evidence, 1939 –novellikokoelma
Striding Folly, 1972 –novellikokoelma, julkaistu postuumisti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Erikoisia ja osin kiehtoviakin tuntuisi olevan tarinoiden juonikehittelyt. erityisesti tuo varastettu vatsa. Se kuulostaa jopa hieman absurdilta.
VastaaPoistaOli totta vie 'Varastettu vatsa' hieman erikoinen, mutta myös oivaltava tarina.
PoistaRyhdyin edellisen Sayers-postauksesi jälkeen lukemaan Sayersin romaania Kuolema vierailee kerhossa - ja koville ottaa, mutta yritän urhoollisesti taistella tarinan loppuun asti.
VastaaPoistaTäytyy kyllä tunnustaa, että Sayersillä on välillä omalaatuisen terävää huumoria piilotettuna rivien väliin, ja ajankuva joka syntyy on hauskasti perverssi englantilaisen luokkayhteiskunnan tilasta joskus 1920-luvulla. (Onko tuo luokkajako edelleen olemassa?) Kun Bunter tekee "kaiken" herransa puolesta, odottelen vielä käykö hän jossain tarinan vaiheessa pyyhkimässä Wimseyn pyllyn.
Minäkin luulen, että Sayers piruilee, niin kuin tässä tapauksessa missä joku tyhjäntoimittaja oli tilannut vääränlaista juomasekoitusta, ja tekstissä lukee "Vaikuttiko hän herrasmieheltä? Hyvä luoja ei, alemmalta kirjanpitäjältä" eli työnteko on ihmisen rahvaanomaisuuden ja mitättömyyden mitta.
PoistaSamaa olen miettinyt, pystyykö Wimsey tekemään mitää itse, varmasti pyyhitään, ja vessa vedetään, tai alusastia viedään pois.
Kuolema vierailee kerhossa on sikäli poikkeava, että siinä mysteeri ei ole aivan heti arvattavissa.
Teoksessa "Kas tässä teille ruumis" Wimsey ratkoo rikoksia Harriet Vanen kanssa, ja he pohtivat pitäisi kutsua tarkastaja French paikalle, eli pidän Croftisista kyllä enemmän ja varsinkin tarkastaja Joseph Frenchin hahmosta.
taitaa löytyä kirjastostani
VastaaPoista:)
Poista