torstai 17. marraskuuta 2011

Anton Tsehovin Lokki


Kansikuva skannattuna
Luin pokkarina ostamani kirjan Anton Tsehov: Lokki. En ole Romeota ja Juliaa lukuun ottamatta lukenut näytelmiä eikä minulla ole teatterien kanta-asiakaskortteja, vaan käyn teatterissa ehkä kerran vuodessa tai harvemmin. Lokki teoksessa on sivuja sata, josta Kirsikka Moringin esittely kattaa osan. Esittely on asiallinen, mutta paljastaa näytelmän lopun. Kuitenkin näytelmä oli hyvä, ja paljon parempi kuin ennakolta luulin. Teksti on normaalia puhe- tai kirjakieltä, eikä sisällä mitään ah, voih -ilmaisuja eikä mitään sonetteja eikä runonlausuntaa, vaan minulle sopivaa tekstiä, vaikka sisältää rakkautta, joka ei kohtaa oikeaa kohdetta ja luoteja, jotka kohtaavat kohteensa välillä kuolettaen, välillä haavoittaen.

Näytelmässä on alle kymmenen henkilöä, jotka Sorinin maatilalla eräänä kesänä puhuvat kirjoittamisesta, taiteesta ja rakkaudestakin, krokettia pelataan ja ongitaan, mutta ensimmäisessä näytöksessä on myös näytelmä. Konstantin Treplev niminen kirjailijan alku on kirjoittanut näytelmän näytelmän. Pääosan esittäjä Nina, on perinnöttä jäänyt tyttö, joka haaveilee näyttelijän urasta ja pommittaa kysymyksillä kirjailijaa Trigorinia. Tässä on hullunkuriset parit, sillä Trigorin taas riiustaa Irina Arkadinan (Treplevin äiti) kanssa, eikä ole lainkaan arka. Irinan poika Konstantin Treplev on aika parka, koska on ihastunut Niinaan, joka on lätkässä Trepleviin ... Jouduin aluksi plaraamaan monesti alkuun ja katsomaan henkilöitä, koska joskus henkilöistä käytetään etunimeä välillä sukunimeä.

Näytelmässä on neljä näytöstä, ja jännite kasvaa, ja viimeiselle sivulle tultaessa loppu ei ole ennakoitavissa, vaikka viitteitä on toisaalta ollut. Lokki on lopputulemaltaan tragedia, mutta siinä tarkastellaan ajankohtaisia asioita, kuten rakkautta, kuuluisuutta, taidetta, kirjailijan uraa, ja pieniä mustasukkaisuuden piikkejä, epätasapainoa, häpeää ja köyhyyden kahleita.

Kirjailijan työtäkin käsitellään: Trigorin kirjoittaa, ja kirjoittamisen jälkeen kirjoittaa, kirjoitettuuan hän kokee tyydytystä, mutta teoksen ilmestyessä ahdistusta ... Toisaltta hän sanoi että joko kirjoittaa tai onkii, ja jos onkii on sama, jos tulee kiiski tai ahven. Itse ongin mielummin ahvenia, ovat hyviä, ja vähemmän piikkisiä kuin kiisket, jotka varsinkin verkossa ovat ikäviä.

Lukubloggausharrastuksen innoittamana uskalsin tarttua Lokkiin, se on osin naurulokki, mutta lopputulemaltaan siis surulokki. Lokki on yksi mutta vain yksi kantava sana. En täysin ymmärtänyt lokin merkitystä. Treplov ampuu lokin puolessa välissä, joka myöhemmin täytetään. Nina kirjoittaa ja puhuu Trigorinin pauloista päästyään Treploville, että hän on Lokki, haluaako hän kuulaa, vai mistä fantasiassa on kyse, se jäi minulta oivaltamatta. Kuten näytelmässä todetaan, "on helpompi olla filosofi paperilla, kuin oikeasti", eli en ymmärtänyt lokin merkitystä, voisin toisaalta kirjoittaa ymmärtäväni, mutta oikeasti en ymmärtänyt, Niinakin sanoo näytelmässä, ettei ymmärrä. Selityksiä vapaudesta voi tarjota, olihan Nina Treplovin näytelmää näytellessään tunteistaan vapaa, mutta ei haaveistaan.
Kannen yksityiskohta, kaksi naurulokkia

Toisessa näytöksessä eli näytelmän puolivälissä  sivulla 50 on tämä avainkohtaus: Treplov on ampunut lokin ja antaa sen Ninalle, jos lokki kuvaisi Ninan ja ”Kostjan” rakkautta ei se sovi myöhempiin tapahtumiin, Nina toisaalta tunnustaa, että ei ymmärrä ammutun lokin symboliikkaa. "nähtävästi lokki on vertauskuva, ... en ymmärrä sitä ... (panee lokin pöydälle)  Minä olen niin yksinkertainen, etten ymmärrä teitä". Treplov puhuu tämän jälkeen näytelmän epäonnistumisesta ja rakkauden saamumisesta...

Oliko Niinalla valkea puku, oliko hän viaton? Viattomuus on alas ammuttu, vai onko kyse Treplovin viattomuudesta tai naiiviuden haaksirikosta?

Hahmoista Treplov on ehkä tyypillinen kirjailija, taiteellinen ja kunnianhimoinen uraa uurtavakin, voimakkaita visioita näkevä, ja ailahtelevainen ja herkkä. Trigorin vaikuttaa niljakkeelta, kuten hieman Treplovin äitikin, molemmat sammuvia tähtiä, ja miksi Trigorin menee "avokkinsa pojan haavepesälle", jos ei kanna vastuuta tekosistaan. Nina ja Masa ovat nuoria ja naiiveja neitoja, heidän hairahduksensa ovat anteeksi annettavia, kun rahastakin on puute ...

Tsehov on kirjoittanut yli sata vuotta sitten näytelmän, jossa on ytyä vielä tällekin päivälle. Suosittelen näytelmän ystäville.
--
Kirja on ostettu pokkarina.

10 kommenttia:

  1. Minulle Lokki on tuntemattomin Tsehovin kuuluisista näytelmistä. Olen nähnyt sen kerran lavalla, mutta en ole lukenut kertaakaan.Rakkain hänen näytelmistään on Kolme sisarta. Arviosi muistutti, että voisikin lukea enemmän Tsehovia,vaikka juuri Lokin, täällä oikeassa ympäristössä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos vinkistä voisi joskus lukea muitakin Tsehovin näytelmiä.

    Minulla on ollut tämä pokkari ainakin kolme vuotta, mutta vasta nyt uskalsin siihen tarttua ja kannatti. Minun on näytelmiä lukiessa vaikeampaa hahmottaa kokonaisuutta kuin normaalissa kirjassa, joten ymmärtää tämänkin luettuaan paremmin näyttelijöitä ja ohjaajaa, hehän tavallaan esilukevat teoksen ja tulkitsevat sen yleisölle.

    VastaaPoista
  3. Minunkin suosikkini on Kolme sisarta, joskin Lokissa on enemmän dramatiikkaa, se on sekä komediallisempi että traagisempi...muita näytelmiään olen lukenut mutta eivät niin suurta vaikutusta tehneet kuin nämä kaksi (novellinsa toki ovat myös upeita).

    Pitäisi kyllä lukea tuo uudestaan kun en muista ihan tarkkaan miten se lokin täyttäminen tapahtuu, Treplev ampuu sen mutta kuka sen keksi täyttää...

    VastaaPoista
  4. Minä en ole lukenut yhtään näytelmää. Kiva vinkki, että niitä voisi lukeakin. Lokin olen nähnyt kerran tv-teatterin esityksenä. Mieleeni jäi jostain syystä parhaiten "niljake" Trigorin.

    VastaaPoista
  5. Kiitos kommenteista ja vastaus kysymykseen :)

    Niljake Trigorin pyysi lokkia täytettynä, ja tilanhoitaja Samjarev täyttää.

    En saanut blogiini sellaista oikeaa venäläistä s:ää, eli Tsehov on jo väärin kirjoitettu, toisaalta alkukielisenä kaikki kirjaimet ovat "kyriilisiä"

    VastaaPoista
  6. Hei.Kävin eilen katsomassa modernisoidun Loki Kokkolassa,ohjaajana A-P. Lahti.Kieli on paikallista murretta ja henkilöt kuitenkin oikean nimisiä ja pääosin tapahtumatkin.Tarinaa on kevennetty dramaattisilla,iskelmänomaisilla lauluilla.
    Murteesta en pitänyt enkä paikan vaihdosta,mutta näyttelijät,varsinkin T-L. Räikkä Arkadinana,oli loistava.
    Ymmärsin,että lokki ammuttuna tosiaan,,olisi symboloinut viattomuuden loppua ja ehkä ennakoi näuytelmän tulevia tapahtumia. Uusi ja vanha,nuoret kontra vanhemmat oli vahva asetelma ja tietysti onneton rakkaus,maine ja kuuluisuus ja jopa tietty hulluus.Olisi kiva nähdä vähän klassisempikin versio.Tietääkö kukaan,onko tästä elokuvaa?

    VastaaPoista
  7. Esikatselusta olisi hyötyä..ei kirjoittelisi miten sattuu,siis Lokin ja näytelmän - edelliseen kommenttiini viitaten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoitusvirheistä viis, kommenttisi on asiaa, en tiedä onko filmiä, en ole kuullut.

      Poista
  8. Minullakin on Lokin mentävä aukko sivistyksessä - tai no isompikin, minullekin on Tsehovilta tuttu vain 3 sisarta. Lokkia moni kyllä kehuu, jostain syystä vain Tsehovin lukeminen tuntuu vaativan henkisiä muskeleita enemmän kuin minulla juuri nyt piisaa... tai ehkäpä olen (taas kerran) vain ennakkokäsitysteni vanki?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista :)

      Minusta tässä oli haaste lukea näytelmä. Bloggasin tämän jälkeen Romeosta ja Juliasta, ja se oli varsin visuaalinen teksti.

      Poista