P. D. James: Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, suomentanut Jaakko Kankaanpää, Otava 1994. Seven pokkari 2010, sivumäärä 448.
Tapahtumien keskipiste on 1792 perustettu kunnianarvoisa kustantamo Peverell Press, jonka pääkonttori Innocent House jököttää Thames-joen varrella kuin venetsialainen palatsi.
Tapahtumat alkavat, kun vuokratyötekijä neiti Mandy Blackett (19 v) saapuu työhaastatteluun neiti Claudia Etiennen luo. He löytävät Sonia Clementsin ruumiin, jonka vieressä on itsemurhakirje. Claudian veli toimitusjohtaja Gerard Etienne oli antanut tälle 53-vuotiaalle vanhemmalle toimittajalle kenkää.
Scotland Yardin rikostarkastaja Adam Dalgliesh lounastaa ystävänsä Conrad Ackroydin kanssa. Ackroyd on Kalma-klubin jäsen ja toimittaa juorulehti The Paternoster reviewiä, Acroyd esiintyy myös dekkareissa Kuoleman maku ja Murhahuone. Ackroydin mielestä Peverell Pressissä on jotain outoa. Esimerkiksi hän nostaa lordi Stilgeonin saaman tappouhkauksen sen jälkeen, kun hän oli toimittanut kustantamoon muistelmansa. Kustantamosta on kadonnut Guy Fawkes-kirjan kuvitus.
Peverell Pressissä on ollut henkilömuutoksia vanha Henry Peverell on saanut työhuoneessaan sydänkohtauksen ja myöhemmin kuollut, ja vanha Jean-Philippe Etienne on väistynyt. Gerard Etienne on toimitusjohtaja ja suurin osakkeen omistaja. Muita johtoryhmäläisiä ovat Claudia Etienne, Frances Peverell, runoilija Gabriel Dauntsey ja James de Witt. Neiti Blackett on johtokunnan sihteeri.
Johtokunnan kokouksessa uusi toimitusjohtaja Gerard Etienne höykyttää ja haukkuu muita, hän ajaa pois sihteerin neiti Blackettin. Hän on katkaissut kirjailijoiden sopimuksia, kuten suositun Esme Carlingin. Hän aikoo myydä yhtiön toimitilat Innocent Housen, jota Frances vastustaa. Gerard haukkuu de Wittin liian pehmeäksi. Oikeastaan kaikkien kanssa on kitkaa. Kokous päättyy riitaisesti ja tämän jälkeen George Etienne löytyy kuolleena samettikäärme tungettuna kurkkuun.
Tästä alkaa komisario Dalglieshin tiimin tutkinta, jossa on monia vaiheita ja umpikujiakin. Ruumiita tulee lisää, mutta tutkinta johtaa yllättävään suuntaan, kaikki huipentuu hienosti dekkarin loppuosissa.
Pahuuden palkka kuvaa konservatiivisen kustantantamon rämpimistä nykyaikaan ja tuo mutkikkaan murhamysteerin Dalglieshin ratkaistavaksi.
Murhaa tutkii trio: Adam Dalgliesh, Kate Miskin ja Daniel Aaron. Kate Miskin pohtii synnytyksen jälkeen kuollutta äitiään ja hänet kasvattanutta isoäitiään, isää hän ei tiedäkään. Miskinillä on uusi miesystävä.
P. D James kuvaa Thamesin rantaa tarkasti ja Innocent Housea, joka on tosin mielikuvitusta.
*****
Laadukas englantilainen naisdekkaristi P.D. James (1920-2014) kirjoitti laadukkaan Adam Dalgliesh -sarjan, joka on myös filmattu tv-sarjaksi.
Adam Dalgliesh: pitkien dekkarien sarja
Sally-rukka, kultatukka, 1980, alkuteos Cover Her Face, 1962.
Murhaajan mieli, 2011, alkuteos A Mind to Murder, 1963.
Rikoskirjailijan kuolema, 1980 , alkuteos Unnatural Causes, 1967.
Valepotilas, 2013, alkuteos Shroud for a Nightingale, 1971.
Dalgliesh ja kuolema, 1986, alkuteos The Black Tower, 1975.
Todistajan kuolema, 2010, alkuteos Death of an Expert Witness, 1977.
Kuoleman maku, 1989, alkuteos A Taste for Death, 1986.
Totuus ja toiveet, 1990, alkuteos Devices and Desires, 1989.
Pahuuden palkka, 1995, alkuteos Original Sin, 1994.
Oikeus on sokea, 1998, alkuteos A Certain Justice, 1997.
Usko ja epäilys, 2001, alkuteos Death in Holy Orders, 2001.
Murhahuone, 2004, alkuteos The Murder Room, 2003.
Majakka, 2006, alkuteos The Lighthouse, 2005.
Yksityispotilas, 2009, alkuteos The Private Patient, 2008.
Mieheni alkoi hiljattain lukea A Certain Justice, mutta lopetti koska se tuntui älyttömän tylsältä. Siinä selostettiin oikeussysteemiä kai. Muuten hän lukee ahkerasti P.D. Jamesia. 🌿 Mukavaa kesäkuun jatkoa!
VastaaPoistaDalgliesh sarjan alun jälkeen dekkarit ovat ehkä liian pitkiä, tämäkin 458 sivua. Tuo A Certain Justice on aiheeltaan sarjan rankin, enkä sitä halua juuri muistella. Kiitos kommentista.
Poistatelkussa näitä katselen, hyviä.
VastaaPoistaDalgliesh sarjat ovat tehty tosi hyvin.
Poista