perjantai 26. heinäkuuta 2024

Rex Stout: Viimeinen siirto

 


Rex Stout: Viimeinen siirto, alkuteos Gambit, 1962 suomentanut Kalevi Nyytäjä, Sapo 392, sivumäärä 243, Nero Wolfe #25.

Tämän Nero Wolfe -dekkarin tapahtuma-aika on helmikuussa 1962. Tekstiiliyhtiön omistajan tytär Sarah "Sally" Blount (22 v) haluaa palkata Nero Wolfen todistamaan, ettei hänen isänsä Matthew Blount ole syyllistynyt shakkinero Paul Jerinin murhaan. Jerin on myrkytetty kaakaossa olevalla arsenikilla 30.1.1962 Gambiittikerholla, jossa hän pelasi simultaanishakkia 12 gambiittikerholaista vastaan. Sally on valmis maksamaan Wolfelle 22 000 dollaria, hänellä on säästöjä ja hän on myynyt tavaroitaan. 

Sallyn sovittu tapaaminen on klo 11.30. Archie Goodwin saa motivoida tapaamiseen isäntäänsä Nero Wolfea, joka repii sivuja Websterin sanakirjan uusimmasta painoksesta, hän on päättänyt polttaa sanakirjan, koska on tuohtunut, kun uusimmanssa painoksessa vihjata -verbin synonyymi on  päätellä. Hän  katsoo uusimman laitoksen turmelevat (amerikan)-englanninkieltä. Nero Wolfe rakastaa ruokaa ja sanoja. Nero Wolfe on montenegrolaistaustainen, joten hän on opetellut amerikan-englannin toisena kielenä. Noah Webster (1758 -1843) alkoi julkaista sanakirjaa vuonna 1828 American Dictionary of the English Language myöhemmin nimellä Webster's ja myöhemmin Merriam-Webster, kun George ja Charles Merriamin yritys osti oikeudet Websterin sanakirjaan.

Gambiittikerholla 12 jäsentä on pelannut Jeriniä vastaan, muutama kerhon jäsen on toiminut lähetteinä ja he ovat vieneet (ja hakeneet) siirrot Jerinille, joka on ollut yksin huoneessa, johon syytetty Matthew Blount, pelaaja pöydässä 6 on tuonut Jerinin lempijuomaa kaakaota. Epäiltyjä on vain yksi, mutta paikalla oli siis 12 pelaajaa, kerhon jäseniä oli lisäksi lähetteinä, keittiössä on kokki ja tarjoilija. Pelaajat ovat liike-elämän kermaa: pankinjohtajia ja sijoittajia, lisäksi on lääkäri ja lakimies. 

Näistä aineksista sukeutuu hyvä Nero Wolfe tarina.

Pidempi oppimäärä
Sally Blountin teoria on se, että syyllinen on Blounttien lakimies Dan Kalmus,  joka on Sallyn havaintojen mukaan rakastunut Blountin vaimoon. Sallyn teoria syyllisestä kariutuu, kun Dan Kalmus murhataan. Nero Wolfe pohtii, kenellä on motiivi murhata Paul Jerin. Jerin on shakkinero, joka on myös taikuri ja väsää loruja ja vitsejä onnittelukortteihin. Nero Wolfe pohtii ongelmaa ja lukee tutkinnan aikana Robert Ardreyn teosta African Genesis.

Pisin oppimäärä
Dekkarin päähenkilöt ovat Blountit, perheenpää Matthew, tekstiilitehtailija (47 v), Harvardin vuosikurssia 1937, syytteessä murhasta, hänen hemaiseva ja noitamainen vaimonsa Anna, tyttärensä Sally, Blountin asianajaja Dan Kalmus (51 v), pankinjohtaja Charles Yerkes, rouva Blountin veljenpoika Morton Farrow, joka on töissä tekstiilitehtaalla, eläkkeellä oleva meklari Ernst Hausman, joka on myös Sallyn kummisetä, tohtori Victor Avery perheen lääkäri, kokki Tony Laghi  ja tarjoilija Bernard Nash, jolla on rahapula.
Yksityisetsivät Saul, Fred ja Orrie kutsutaan apuun. Saul Panzer on näistä terävin, hän on 170 cm pitkä ja painaa 65 kg, Fred Durkin on uskollisin, hänen mittansa ovat 178 cm ja paino 90 kg, Orrie Cather on turhamaisin, 183 cm ja 90 kg.

Wolfe on pitkään väärillä jäljillä, mutta Nero Wolfe tajuaa viimein motiivin. Gambiitti. Gambiitti on shakin pelimuoto, jossa uhrataan pelinappula. Hän tajuaa, että Blountin tuomitseminen murhasta on päätapahtuma, Jerinin murha on vain gambiittia. Archie keksii, kuka voisi olla murhaaja. Hänellä ei ole lainkaan todisteita. Syyllisen kiinnisaanti edellyttää temppuja. Archie saa valepotkut Wolfelta ja valeluopuu jutusta. Archie valekiristää syyllistä, ja nauhoittaa mikrofonilla nauhuriin raskauttavia asianhaaroja. Vuonna 1962 tämä on ollut vielä kovin uutta.

Teoksessa on shakkitarinoita, ja mainitaan tuleva shakin maailmamestari Bobby Fisher (1943 - 2008), joka saavutti shakin maailmanmestaruuden 10 vuotta kirjan julkaisun jälkeen eli vuonna 1972, ja menetti sen, kun ei pelannut MM-ottelua. Fisher erakoitui,  myöhemmin hän pelasi Spasskia vastaan boikotissa olleessa Jugoslaviassa vuonna 1992. Viimeiset vuodet Fisher asui Islannissa.

Nero Wolfe mainitsee muutamia avauksia, mm Ruy Lopezin, joka avaus nykyään tunnetaan paremmin espanjalaisena, jossa ensi siirrot ovat: e4 e5, minulle avaus on liian nopeaa, toisaalta puhutaan  Caro-Kann puolustuksesta eli ensi siirrot ovat e4 c6. Rodrigo "Ruy" López de Segura oli shakin pelaaja, mutta pappi, joka  eli noin 1530 – 1580.

*****
Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit bloggauksiini. Olen lukenut  kaikki julkaistut suomenkielelle käännetyt 33 dekkaria, ja 2 novellikokoelmaa ja bloggaukset on ohjelmoitu valmiiksi.

2 kommenttia:

  1. Kiitos kiinnostavasta avauksestasi!
    Stoutilla on armoitettu taito keksiä uusia teemoja dekkareihinsa, joten lukijalla ei ole pienintäkään pelkoa pitkästymisestä, mikä lieneekin niiden jatkuvan suosion salaisuus:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen todella huono shakissa, mutta pelasin sitä jonkin aikaa, ja tutkin silloin shakkikirjoja, joten ne ovat tiedossa. Juonikuvio on hieman samanlainen kuin Agatha Christien Kohti nollapistettä, jossa yhden henkilön kuolemanrangaistus on päämurha.

      Poista