Rex Stout: Jos kuolema uinahtaa

 

Rex Stout: Jos kuolema uinahtaa, alkuteos If Death Ever Slept, 1957, suomentaja Reijo Lehtonen, kasettiäänikirja 1992, lukija Lars Svedberg. Nero Wolfe #20. (c) Rex Stoutin oikeudenomistajat ja WSOY.

Jos kuolema uinahtaa -dekkari alkaa sanaharkalla salapoliisi Nero Wolfen ja hänen uskollisen apurinsa Archie Goodwinin välillä. Sanat sinkoilevat, kun Wolfen hiekkakivilinnaan saapuu miljonääri Otis Jarrel, joka on Kuka on kukin -teoksen mukaan kapitalisti, hän ostaa ja myy (mitä vaan). Herra Jarrel tahkoaa rahaa ja asuu 20 huoneen kattohuoneistossa. Tehtävä on hänen mielestään yksinkertainen, hän haluaa päästä eroon miniästään, joka on käärme. Miljonääri tarjoaa 10 000 taalan ennakkomaksun. Hän pestaa Archie Goodwinin yksityissihteerikseen pois potkitun tilalle. Archie esiintyy nimellä Alan Green.

Jarrell raivoaa, että "joku  tärvelee liiketoimiani". Hän epäilee miniäänsä Susania, hän on käärme, "liukas kuin läski". Jarrell on hävinnyt miljoonakaupat, hän on erottanut entisen sihteerinsä James L. Eberin, vaikka epäilee myös miniäänsä, jota nimittelee koko ajan käärmeeksi.

Tämä on minusta hauska ja hyvä dekkari. Kun Archie menee Jarrelin luksuskämppään, hän kuulostelee, kuuluuko sihinää tai kalkkarokäärmeen kalinaa. Hän kuvailee Jarrelin kattohuoneistossa asuvia erikoisia henkilöitä. Heitä on  Otis Jarrell, hänen toinen vaimonsa Trella, tytär Lois, poika Wyman ja tämän vaimo Susan (joka ei Archien mukaan sihise eikä kalise), pikakirjoittaja Nora Kent, joka on ollut Jarrelin palveluksessa 22 vuotta. Lisäksi kirjassa esiintyy Trellan veli Roger Foote, ja perheystävä ja Jarrelin kilpailija Corey Brigham.

Goodwinin tarkoitus on ajaa takaa käärmettä. Hän oleskelee talossa ja käy keskusteluja henkilöiden kanssa, ja kuvailee vuolaasti näkemäänsä. Otis Jarrell on epäluuloinen, hänellä on jo vuonna 1957 valvontakamera, joka ottaa valokuvan tiettyyn tilaan tulevasta henkilöstä. Vipinää syntyy, kun joku saapuu tilaan iso matto edessään. Pian huomataan, että Jarrelin .38  ase on hävinnyt. Goodwin kaipaa Nero Wolfen luo, jonne menee käymään. Orrie Cather tuuraa Archieta Nero Wolfen talossa. Archie antaa raporttinsa ja Nero Wolfe pyytää miestä takaisin "kotiin", mutta Archie sinnittelee talossa ja tulee vasta kun murhia alkaa tapahtua. Ensin ammutaan entinen sihteeri Eber ja sitten Brigham. Nero Wolfe laittaa ison vaihteen silmään ja Archie, Orrie, Saul Panzer, Fred Durkin, ja naisetsivät Col  Bonner ja Sally Colt tekevät kenttätutkintaa, etsivät esimerkiksi surmaluoteja ja myöhemmin asetta. Molempia vainajia oli ammuttu samalla aseella.

Tätä oli aika ajoin mukava kuunnella, ongelma oli, että tämä oli kasettiäänikirja, ja kasetit olivat elinkaarensa päässä, mutta Vaski-kirjastoissa tätä ei ollut paperikirjana, eikä e-kirjana. Kirjaa oli myynnissä käytettynä, alin hinta oli 25 euroa. Nero Wolfe dekkareiden hinnat vaihtelevat netissä  yhdestä eurosta 60 euroon. Ostin paperikirjan (25€) ja luin sen kokonaan uudestaan. Kunnon harrastuksiin kannattaa satsata myös rahaa.

Lopuksi kirjaan hajanaisia asioita, joihin itse kiinnitin huomiota.

Jos kuolema uinahtaa on lainaus Lois Jarrelin Jyrsijän sielunmessu -runosta, jonka hän 9-vuotiaana kirjoitti ammuttuaan oravan.

Jarrellilla oli kattohuoneistossaan studiohuoneessa televisio. Jarrelin huoneen ovella on valvontakamera joka pystyy ottamaan yhden kuvan filmille ja tekemään hälytyksen valvontafirmaan.

Goodwin havainnoi syömistä Jarrelilla. Ruuaksi on alkuun lampaanreittä, jota syödään kuin kuorma-auton kuljettajat, ja jopa kuin mierolaiset. Goodwin päätyy erään perheenjäsenen kanssa Marko Vuckicin perustamaan Rustermanin ravintolaan. Goodwin tekee järjestelyjä, ettei paljastuisi. Toive on turha, sillä pikakirjoittaja Nora Kent on kerännyt lehtileikkeitä kirjaansa, yhden Archie Goodwinista, tämä horjuttaa Orrie Catherin esiintymistä Archiena, kun Kent tulee vaahtoamaan Nero Wolfen luo.

Mainio opus, jonka lopussa selviää, oliko Jarrelin miniä käärme.

*****

Ajankuvana on baseball-seura Giantsin muutto San Franciscoon. Seura perustettiin 1883 nimellä New York Gothams ja pelasi vuodet 1885-1957 New Yorkissa nimellä New York Giants.

Archie havannoi Susania: 

"Hänessä ei ollut mitään matelijamaista","käärmeenpyynti", "vetäytyisikö onkaloonsa",  "Käärmeen myrkyllistä vaikutusta".

Suomalaista kansikuvaa ihmettelin, sillä siinä on Abloy-avaimia. Yhdysvalloissa tuolloin 1957 on tuskin ollut suomalaisia lukkoja. Yleensä puhutaan Yale-lukoista.

*****
Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit bloggauksiini. Olen lukenut  kaikki julkaistut suomenkielelle käännetyt 33 dekkaria, ja 2 novellikokoelmaa ja bloggaukset on ohjelmoitu valmiiksi.