J. P. Pulkkinen: Valkoinen varis

 

J. P. Pulkkinen: Valkoinen varis, Teos 2019, sivumäärä 288.

Sinisiipi avasi J.P. Pulkkisen (s.1959) Vantaa-sarjan. Sinisiivessä poliisi Timo Markkula selvitti  henkirikoksen ja samalla outoja kuvioita Laatu-Heikin Vantaan rakennusbisneksissä, rikokset sattuivat 1900-luvulla ja silloin elettiin vuotta 2010. Markkula sai kirjassa luodinosumia ja nyt kulkee rollaattorilla ja on sairaeseläkkeellä Havukoskella. Liina Vahtera oli tuolloin hänen parinsa. 35-vuotias sinkkupoliisi pitää Markkulaa mentorinaan, ja peilaa rikostutkinnan tunnelmiaan Markulle, jolla on aikuinen poika Antti ja väitöskirjaa väsäävä vaimo Maarit.

Tarinan aluksi vuonna heinäkuussa 2015 juhlitaan Kehäradan syntyä Myyrmäen Paalutorilla (kuvattu kesäkuussa 2021). Tilaisuudessa mukana ollut Kantasuomalaisten kunnallispoliitikko Mika Sorsa tapetaan Havukosken Rautkalliontiellä hississä. Sorsalla oli tapana käydä äitinsä luona keskiviikkoisin. Sorsalla on "värikäs" menneisyys. Hänen perimänsä perheen kuljetusfirma meni konkurssiin osin Laatu-Heikin takia, ja pakomatkallaan Mika ajoi tiesulussa poliisin hengiltä, ja lusi kakkunsa. Sorsa on saanut paljon uhkailua eri ääriryhmiltä. Sorsaa on uhkailtu ja teko on ollut julkea ja brutaali ja hyvin harvinainen, joten poliisi antavat  operaatiolle nimeksi Operaatio Valkoinen varis. Liina Vahtera on tutkimusten ytimessä, ja tilanne on hyvin vaarallinen.

J. P. Pulkkisen jännäri Valkoinen varis jatkaa Vantaa-sarjaa, ja tarjoaa ykkösosan lukeneille paremman lukukokemuksen, murhatutkimukset etenevät ja jännitys kasvaa. Toivottavasti sarja jatkuu. 

Yllä lyhyt oppimäärä, alle avaan hieman enemmän kirjaa, mutten paljasta juonta.

Pidempi oppimäärä
Vantaan kaupunki

Vantaa oli vuoteen 1972 Helsingin pitäjä, Vantaan kauppala se oli vuonna 1972, ja kaupunki vuonna 1974. Vantaalla on ollut Helsingin kanssa aluevaihtoja. Helsingin pitäjän kunnanjohtajana aloitti Lauri Lairala (1926-2012) vuonna 1961 ja toimi Vantaan kaupunginjohtajana vuoteen 1989 asti. Hänen aikanaan Vantaa kehittyi, sitä rakennettiin.  Nykyään Vantaalla asuu 225 000 ihmistä, ja Kehä kolmonen "lävistää" Vantaan itä-länsi -suunnassa sekä Hämeenlinnanväylä, Tuusulanväylä ja Lahden valtatie. 

Itse olen asunut joitain vuosia Vantaan Havukoskella, Rasinkadulla kerrostalon ylimmässä kerroksessa.

Tässä Mika Sorsan murha tapahtuu Rautkalliotiellä, joka on Rasinkadun poikittaiskatu, ja jossa pidin useasti autoa, sillä Rasinkatua pitkin ei voi eikä saa ajaa autolla. Liina asuu Hakunilassa, Sorsat Länsimäessä, ne ovat minulle tuttuja paikkoja, kuten kirjassa esiintyvät Martinlaakso, Myyrmäki, Tikkurila ja Kuusijärvi. J.P. Pulkkinen on asunut vuosina Vantaalla 1966 - 1982.

Rikokset

Tässä käsitellään Sinisiivessä olleita rikoksia, ja saadaan asiat loppuun, mikä koski Laatu-Heikkiä ja Lokapoikia, mikä oli minusta hyvä ratkaisu. Tässä on kyse kantasuomalaisten kunnallispoliitikko Mika Sorsan murhasta. Koska tutkinnalle ei ole varmaa lähtökohtaa, selvitetään uhkauksien alkuperää, ja tehdään rikospaikkatutkintaa.  Tutkimuksissa pöyhitänä järjestelmällisesti eri vaihtoehtoja, kunnes tapahtuu läpimurto, eli tämä ei ole sellainen "kuka sen teki" -dekkari. Tässä  murha on brutaali, eli henkilö mestataan, eli ruumis löytyy ilman päätä. Tarinan päähenkilö on poliisi Liina Vahtera, jonka elämää ja ajatuksia esitetään paljonkin. Liina on sinkku, hänen parisuhde on purkautunut, ilmeisesti lapsettomuuteen. Liina käy keskusteluja Timo Markkulan kanssa, ja likkuu paikasta toiseen pyörällä. Minä pidin kerrontaratkaisusta ja tunnelmasta, vaikka rikosten maailma onkin ikävä.

Motiivit ja viesti?

En paljasta syyllisiä, enkä edes motiiveja, mutta ääriryhmiä epäillään. Kirjassa varoitetaan, että netin vihaviestit voivat äärimmillään muuttua teoiksi, koska netistä ihmiset imevät aarteita, saavat vertaistukea, joku voi ruveta sanoista tekoihin.

Tässä kirjassa ilmenee Suomessa yhä kasvava ongelma, että päättäjät ovat vieraantuneet lähiöelämästä, ja lähiöiden asukkaat ovat tietämättömiä Suomea velvoittavista kansainvälisistä sopimuksista ja perusoikeuksien velvoittavasta sisällöstä. 

Raaka rikos ja ovatko rikokset raa'istuneet?

Tässä siis Mika Sorsa mestataan. Murhaaja käyttää symbolinaan sianpuolukkaa. Kerronnan tehoa jopa haittaa murhatavan raakuus, enkä sitä tähän kirjaa. Yleinen käsitys on, että Suomessa rikokset raa'istuvat ja lisääntyvät, mutta kirjan tapahtuma-aikana 2015 oli 104 henkirikosta, trendi on ollut laskeva, esimerkiksi 2001 henkirikoksia oli 172. Tässä kirjassa viitataan Havukoskella olleisiin selvittämättömiin henkilörikoksiin, joista toinen tapahtui vuonna 1993 (kerrostalon) kellarissa ja toinen ammuttiin ulkona vuonna 1996. Kumpaakaan ei ole selvitetty.

Jos J.P. Pulkkinen jatkaa sarjaansa kolmannella teoksella, tulen lukemaan sen.