lauantai 22. elokuuta 2020

Ray Bradbury: Fahrenheit 451


Ray Bradbury: Fahrenheit 451, ilmestynyt 1953, suomentanut Einari Aaltonen, Sammakko 2019, sivumäärä 223.

Fahrenheit 451 -lämpötila jossa painopaperi leimahtaa tuleen ...

Fahrenheit 451 -romaanin päähenkilö Guy Montag on palomies, yhteiskunnassa, jossa palomiehen tehtävänä on sytyttää ja polttaa kirjat.  Guy Montag on 30-vuotias, ja toiminut isänsä ja isoisänsä tavoin palomiehenä. Kymmenen vuotta palomiehenä on takana, kerosiinin haju on tarttunut ihohuokosiinkin. Vaimo Milred on kotona ja nauttii näköseinän lähetyksistä. Parilla ei ole lapsia.

Kirja on jaettu kolmeen osaan.

Ensimmäinen kertoo orastavasta muutoksesta. Kaikki alkaa, kun sankarimme Guy Montag kotiin tullessaan tapaa naapuriin muuttaneen perheen herttaisen tytön Clarisse McClennanin, joka toisin kuin muut ihmiset, kävelee ulkona, havainnoi kukkia, ja hyönteisiä. Clarisse kysyy Guylta, onko tämä onnellinen. Samana iltana Montagin vaimo Milred yrittää itsemurhaa popsimalla purkillisen unilääkkeitä. Guy soittaa ambulanssin, ja Milredin vatsa imetään kuivaksi ja veri vaihdetaan. Milredin muisti resetoituu eikä hän muista mitään itsemurhayrityksestään, ja jatkaa näköseinäsarjojen töllöttämistä.

Eletään modernissa yhteiskunnassa, jossa tavoitellaan onnellisuutta. Massaviihde turruttaa ihmisiä. Kirjat pitää polttaa, sillä ne voivat pahastuttaa jota kuta. Idea on tullut aluksi ihmisiltä itseltään, mutta nyt diktatuuri ylläpitää urkintajärjestelmää, ja ihmisten kirjat poltetaan, ja kirjojen omistaja viedään saamaan hoitoa tai vankilaan.

Toisessa osassa ilmenee, että Montag on ottanut joitain kirjoja haltuunsa, hän yrittää jatkaa kerosiininkatkuista arkeaan, mutta on yhä tietoisempi elämänsä tyhjyydestä, vääryydestä ja moralittomuudesta. Hän jää pois töistä, ja lueskelee kirjoja. Hänen pomonsa Beatty tulee kertomaan totuuden palokunnasta. Ihmisille on sepitetty valehistoria, että palokunta olisi perustettu polttaamaan kirjoja. Beatty antaa Montagille vuorokauden aikaa tulla töihin ja tuhota kirjat.

Menemättä jokaiseen juonen käänteeseen, niin varo kuitenkin jatkossa juonipaljastuksia.

Montag palaa töihin, mutta muuttuneena miehenä. Hän lähtee vastentahtoisena polttokeikalle, joka kohdistuu  hänen omaan taloonsa. Milred on ilmiantanut hänet. Montag tekee ratkaisunsa, liekinheitin laulaa, ja mies lähtee kolmannessa osassa epätoivoiseen käpälämäkeen, sähköinen hurtta perässään. Montagin pelastaa suora tv-lähetys, joka vaatii nopeaa loppuhuipennusta, kun Montagia ei saada riittävän nopeasti kiinni, väärä mies likvidoidaan.

Syttyy kolmas ydinsota joka pyyhkii kaupungin pelkäksi tomuksi. Paetessaan Montag on löytänyt yhteisön, joka pitää mielessään kirjoja, ja aikoo rakentaa sodan jälkeistä maailmaa.

Teoksen lopussa lainataan Ilmestyskirjaa (Johanneksen ilmestys 22:2)
"Keskellä hänen katuansa ja molemmilla puolilla virtaa seisoi elämän puu, joka kantoi kaksitoistakymmeniset hedelmät, ja antoi hedelmänsä kunakin kuukautena, ja puun lehdet pakanain terveydeksi".

Teoksessa mainitaan Nicholas Ridley, joka poltettiin protestanttina Oxfordissa roviolla 1555.

Maailma
Montagin maailma on voittanut kaksi ydinsotaa, ja 2000-lukua eletään. Ihmiset ovat itse kritisoineet kirjoja, ja niiden aiheuttamia epämukavia ajatuksia, tai niiden on ajateltu "solvaavan" jotain. Yhteiskunta on pinnallistunut ja ihmiset seuraavat tv-lähetyksiä kotien seinätelevisioista. Sarjahenkilöistä on tullut perheenjäseniä. Kymmenet yrittävät itsemurhaa. Monen huvina on ajaa maaseudulla, ja ajaa kulkureiden yli.
Palomiehet polttavat taloja, jossa on kirjoja. Ihmiset ilmiantavat toisiaan. Ohjelmoidut konehurtat etsivät ei-toivottuja ihmisiä ja antavat heille kuolettavan ruiskeen. Takaa-ajoja seurataan suorassa tv-lähetyksessä.
Maapallolla on kilpavarustelu, uutiset on manipuloituja. Presidentti on vallassa ja on nimeltään Winston Noble, mutta todellista demokratiaa ei ole. Tiede on muuttunut lähinnä ydintutkimukseksi. Kirjallisuuden ja taiteen professorit on pantu viroiltaan.

Näytelmäkirjailijoista mainitaan Bernard Shaw, Luigi Pirandello, ja tietenkin William Shakespeare, ja kirjailijoista Faulkner.

Fahrenheit 451 tipahti myös Oksan hyllyltä NÄIN
****
Ray Douglas Bradbury (22.8.1920 - 5.6 2012) oli kuuluisa yhdysvaltalainen scifi-kirjailija. Fahrenheit 451 ilmestyi kirjana 1953, ja siitä on tehty myös elokuvaversioita 1966 ja 2018. Bradbury kirjoitti teemasta eri novelleja, joita julkaistiin lehdissä.

4 kommenttia:

  1. Mainio blogikirjoituksesi hyvin jäsenneltyine esittelyineen on omiaan aiheuttamaan sen, että kirja asettuu siihen (onneksi matalampaan pinoon, jossa ovat uudelleen luettavat kirjat, esim. Orwellin "1984" ja Swiftin "Gulliverin retket". Toisesta tekee huojuvan lukemattomat, jotka toki useimmin vievät voiton, kun lukija arpoo seuraavaan opukseen kajoamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista. Luin tämän tosiaan jo 2019, mutta ohjelmoin Bradbury 100-vuotispäiville. Gulliverin matkat ja 1984 kestävät uudelleen luvun, kuten tämäkin.

      Poista
  2. Olen lukenut Fahrenheit 451:n muutamaan kertaan. Nykyaika muistuttaa jo muutamin osin kirjan maailmaa. Kirjoja saa vielä toistaiseksi lukea, onneksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoja saa onneksi lukea.

      Twitter on muuttunut ammattiloukkaantujien pienoismaailmaksi, jossa twiittien kopioita lähetetään ihmisten työnantajille ja yritetään hommata potkuja...

      Poista