torstai 20. lokakuuta 2016

Tytti Parras: Pieni hyvinkasvatettu tyttö



Tytti Parras: Pieni hyvinkasvatettu tyttö, Otava 1978, tämä painos 1984, sivumäärä 221.

Juoni lyhyesti ja henkilöt
Päähenkilö eli "pieni hyvin kasvatettu tyttö" on Anu, joka on rikkaan perheen hyvinkasvatettu lapsi. Kirja alkaa Anun etsiskellessä "aikuisena" itseään, ilmeisesti irtosuhteissa löytyy ja matkailu on avartanut tai ahdistanut. Romaanissa on muistikuvia Anun lapsuudesta ja nuoruudesta, jossa on paljon ahdistuksen aiheita: Porkkalan tykkituli ja ukkonen pelottavat, mutta muukin pohdituttaa. Kirja ei ole ahdistava vaan hyvinkin kevyt ja ilmava muistelo lapsuuden ja nuoruuden muutamasta kesästä sekä isoveljen juristiksi lukeneen Hansin (Hanne) naisista, ja Rabbe-serkusta. Isä on lääkäri, jolla on yksityisvastaanotto kodin yhteydessä. Isällä on suhde vastaanottoapulaisensa neiti Bergin kanssa. Äiti, joka on Punaisen Ristin naistoimikunnan puheenjohtaja ja joka pitää ompeluseuraa, saa suhteesta raivarin, ja vie lapset kesäpaikkaan Tammirinteeseen syksyllä!. Isän ja äidin suhde palautuu ennalleen, kun neiti Berg saa potkut. Anulla on pikkuveli, hemmoteltu Tapio, ilmestyykö Tapio Berg-episodin jälkeen jäi hieman epäselväksi.

Hyvin kasvatettu tyttö -ilmaus on minusta ironiaa tai puppua, sillä isä on töissä ja uppoutunut neiti Bergin onkaloihin, äidillä on paljon yhdistystoimintaa, joten lapset ovat  kotiapulaisen Irjan vastuulla. Irja on uskonnollinen. Lähinnä lapsilta kielletään kaikki. Mutta Anua ei minusta kasvateta! Anulla on jo ennen kouluikää ongelmia ja oireita, joita psykiatri, joka on sukulainen, kartoittaa. Ongelmien syy ei paljastu, mutta oletan niiden johtuvan perheen ilmapiiristä, ja siitä, että Anu näkee veljensä ja neiti Bergin petipuuhia liian varhain. Lisäksi Irjan puheet pelottavat. Lisäksi äiti on uhkakuvien luoja, ja varautuu kaikkiin mahdollisiin ja mahdottomiin tilanteisiin.

Kirjan kerronta kohdistuu muutamaan kesään, joista vuoden 1952 kesä on keskeisin. Lisäksi muutama kesä myöhemmin ruotsia tulee oppimaan maalle Marjukka eli Ange, joka päätyy Anun veljen petikaveriksi. Myös Rabbe ajautuu Angen lemmen ansaan. Angesta leivotaan tarinan konnaa, mutta minusta vika on perheen vinksahtaneessa ilmapiirissä. Hyvin kasvatetussa tytössä on minusta paljon samoja teemoja kuin Tytti Parraksen esikoisteoksessa Jojo eli nuori itseään etsiskelevä nainen, suhde serkkuun ja veljeen sekä kesäpaikan muistot. Anun mielestä Tammirinteen kesistä oppi enemmän kuin talvisin koulussa.

Kerronta on hyvin ilmavaa ja kaunista, ajankuva, jota analysoin alempana, on taltioitunut kirjan tekstiin hyvin. Loppu on riittävän väljä, joten lukijalle jää tulkinnan varaa.

Ajankuvat ja teemat
Porkkala
Tammirinne sijaitsee Lohja-järven rannalla lähellä Porkkalaa. Anu on syntynyt 1940-luvun alussa. Porkkala luovutettiin Moskovan välirauhan sopimuksen nojalla Neuvostoliitolle "vuokralle", ja se palautettiin "ennenaikaisesti" vuoden 1956 alussa. Porkkalasta kuuluvat ampumisen äänet pelottavat.

Markus-setä, radio, olympialaiset ja Armi Kuusela
Anu osallistuu kansakoululaisena Markus-sedän lasten tuntiin, jotka alkoivat radiossa vuonna 1926 ja kestivät aina vuoteen 1956. Radio-ohjelmista mainitaan myös Pekka Lipposen seikkailut, jotka alkoivat radiossa vuonna 1945. Perhe aikoo kuunnella olympiakisoja radiosta. Helsingin olympiakisat alkoivat 19.7.1952. Armi Kuuselan Miss Universum -kisavoitosta on myös mainintoja, Armi Kuusela kruunattiin maailmankaikkeuden kauneimmaksi 29.6.1952.

Lill-Babs ja Antti Eskola
Rabbe mainitsee kesällä 1952 nähneensä Lill-Babsin esiintyneen Skansenilla. Tätä en usko, sillä Lill-Babs eli Babro Svensson (s.1938) esiintyi ensi kertaa julkisesti Järvsjössä vuonna 1953, jossa hän oli syntynyt, (lähde ruotsinkielinen wikipedia täällä).
Teoksessa mainitaan, että kirjahyllyssä on Antti Eskolan Sosiologian tutkimusmenetelmät. Antti Eskolan (s.1934) Tutkimusmenetelmät julkaistiin vasta 1962, ajankohtaa ei ole tosin tarkoin määritelty.

Varakkaiden kesäpaikat, alkoholi, rapujuhlat
Anun perhe on varakas. Perheessä on kotiapulainen ja perheellä on upea kesänviettopaikka. Ilmenee, että kesäpaikan lähellä kaikkialla lukee "Privat område", tämä ilmiö on minusta nykyäänkin monen paikan ilmiö. Joka paikasta, vaikka ei olisi omaa maata, ollaan ajamassa pois.
Rabben vanhemmat eroavat, Rabben äiti on alkoholisti. Myös Anu on kertonut koulussa että "meillä juodaan viinaa kanssa hirveästi".
Lopussa kuvatut rapujuhlat ovat varsin kosteat. Lisäksi hyvin on kuvautunut tilanne, missä vanhempien poissa olo käynnistää kaupungissa kotihipat ja maalla kosteat juhlat ja kiihkeän tunnelman ja myös kehokarkelot.

Muutama huomio naisten asemasta ja lainaus
Perheen äiti on ruotsinkielinen, mutta isä on suomenkielinen. Käytännössä lapset ovat kaksikielisiä, mutta Anu käy suomenkielistä koulua, joka oli isän vaatimus.
Perheen pojille käy kuitenkin hyvin. Hans on juristi ja Tapio opiskelee Polilla (siis Otaniemen Teknillisessä korkeakoulussa). Tytöille ei kirjan mukaan tässä mallissa käy hyvin. Anun äiti kärsii miehensä syrjähypyistä, Neiti Berg saa potkut ja Angekin saa lopulta lähtöpassit, Rabben äiti on alkoholisti, ja Anu etsii itseään ja on ilmeisesti kokenut monen miehen syleilyn monessa Euroopan maassa etsiessään itseään. Kun Anu näkee liian nuorena ilmeisesti isänsä ja veljensä kehokarkeloita neiti Bergin kanssa, hänet laitetaan psykiatrille. Kun Anu näkee veljensä ja Angen karkelon ja mainitsee siitä, veli kuittaa "Näitä fantasioita sillä on ollut kuusivuotiaasta, Hanne sanoi -  se on testattu niistä ensimmäisen kerran kuusivuotiaana, ei se siitä kummene. Tule, jätetään seurakunta juhlimaan" s. 220

Rabbe, jota ilmeisesti Anu rakastaa, asuu Tukholmassa talvet. Anu mieltää Ruotsin sotalasten asuinpaikaksi. Rabbe kertoo olevansa sotalapsi, äidin ja isän välisen sodan lapsi!

Kuten bloggauksen pituudesta voidaan päätellä, Tytti Parraksen Pieni hyvinkasvatettu tyttö oli varsin hyvä romaani

*****
Tytti Parras (1943 - 2018) oli suomalainen, joka oli 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla suosittu kirjailija, joka voitti esikoisteoksellaan Jojo J.H Erkon -palkinnon  sitten romaanin Rakkaat  ja myös  Turkkilaisen satulan.

Aamulehden Arto Seppälän 29.10.1978 haastattelussa Parras puhuu tästä neljännestä romaanistaan Hyvin kasvatetusta tytöstä, joka kirjailijan mukaan on ironinen tarina hyvän perheen mustasta lampaasta. Parras kirjoittaa artikkelin mukaan aina  minä-muodossa.

10 kommenttia:

  1. Luin tämän silloin, kun kirja ilmestyi. Muistan vieläkin joitakin yksityiskohtia. Hienoa, että kirjoitat suomalaisista vähän vanhemmista romaaneista!

    VastaaPoista
  2. Teknillisen korkeakoulun Otaniemeen muutto tapahtui Olympiakisojen jälkeen. Teekkarikylä toimi olympialaisten kisakylänä tai osa urheilijoista "yöpyi" siellä, Polin muutto luultavasti "Vanhalta Polilta" alkoi vuonna 1955, ja lienee lopullisesti "selvää" 1960-luvun alussa.

    VastaaPoista
  3. Piti käydä ihan tarkistamassa kirjahyllystä, että vieläkö kirja on tallella. Vielä oli. Voisin lukea sen uudestaan.
    Kiitos, että muistutit hienolla bloggauksella kirjasta <3

    VastaaPoista
  4. Meistäkin on hienoa, että kirjoitat vähän vanhemmista kirjoista! Nämä eivät meille juurikaan ole tuttuja, niin tästä saa itselleenkin jotain, kun tutustuu täysin uusiin kirjoihin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin vasta blogiaikana tutustuin Tytti Parrakseen, joka oli siis aikanaan palkittu kirjailija, ja minusta kirjat ovat laadukkaita, joskin teemat ovat samanlaiset ja lukemissani kirjoissa on nuori nainen päähenkilönä ...

      Poista
  5. Silmäilin kirjahyllyä... kyllä tuo on hyllyssäni. Luin Parrakset joskus lukion jälkeen ja olen mielinyt, että lukisin uudelleen. Minusta on kiva, että luet vanhempia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin wikipediasta niin Parraksella on 6 romaania ja 2 kuunnelmaa. Olen nyt kolme lukenut.

      Poista