sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Pearl S. Buck: Mandala


Pearl S. Buck: Mandala  1970, suomentanut Matti Kannosto, Tammi 1972 (painettu Wsoy:n kirjapainossa), sivumäärä 299.

Mandala kirja tapahtuu Luoteis-Intiassa Rajathanissa vuonna 1962 - 1963. Päähenkilö maharadja Jagat Amarpur (39 vuotta) on onnellisesti naimissa vaimonsa Motin (38 vuotta) kanssa. Heidän poikansa Jai on aikuistumassa, kuten tyttärensä Veera. Jai on menossa viimeistelemään sivistyksensä isänsä tapaan Oxfordissa, ja Veera aiotaan kihlata tavan mukaan. Jagat ja Moti ovat olleet onnellisia "järjestetyssä" avioliitossaan.

Teos alkaa harmoniassa, mutta kaikki on muuttumassa. Jagat on maharadja, mutta Intian itsenäisyys on vienyt hänen asemansa ja tulonsa, mutta palatsit pitää hoitaa, ja monia ihmisiä pitää ruokkia. Jagat on päättänyt muuttaa Järvipalatsinsa hotelliksi, ja houkutella sinne amerikkalaisia turisteja. Hotelliprojektia hän tekee yhdessä amerikkalaisen Bert Osgoodin kanssa. Osgoodin mukaan amerikkalaiset turistit vaativat golfkentän, baarin, tanssisalin ja mahdollisesti myös yleisiä naisia. Jagat myöntyy kolmeen ensimmäiseen. Lisäksi järven krokotiilit pitäisi tappaa.

Motin luona käy lähetyssaarnaaja englantilainen pappi isä Francis Paul. Hän on hyvin kiinnostunut Intian oloista ja historiasta.

Kiina ja Intia kiistelevät rajastaan, ja syntyy rajasota, johon kiihkeä Jai lähtee vapaaehtoisena. Intialaisten joukot ovat pääosin Pakistanin vastaisella rajalla. Jain joukot on huonosti varustettu ja aseistettu. Jai kaatuu rintamalla. Jagatin elämä saa täyskäännöksen. Hän käy kuolinpaikalla, mutta Jain tuhka on jo ripoteltu. Muti uskoo, että Jai elää. Veera kapinoi avioitumista vastaan. Jagat tapaa amerikkalaisen neiti-ihmisen Brooke Westleyn, joka tulee hotelliin asumaan. Brooke ja Jagat tuntevat suurta henkistä yhteyttä toisiinsa. Jagatilla on hovimestari goalainen Rodrigues, joka on uskollinen Amarpurin perheelle.

Kirjassa on eri tasoja ja teemoja. Historiallisena kehyksenä on Kiinan ja Intian rajasota, mutta laajemmin Intian itsenäistymisen jälkeinen aika ja  Goan hallinta. Kirjassa mainitaan jännitteet Pakistanin kanssa ja Kashmirin tilanne sekä Kiinan toimet Tiibetissä ja lopulta Kiinan ja Intian rajasota. Tämä kaikki heijastuu ihmisiin, naisen ja miehen asemaan.

Kirjassa jännitteenä on kiintymys tai puhdas rakkaus. Brooken puhdas rakkaus ja henkinen suhde Jagatiin, Jagatin kiintymys tai rakkaus Brookeen, joka on  ainakin aluksi henkistä. Samanlainen side on isä Francis Paulin ja Motin välillä. Veera empii avioliittoaan Rajin kanssa, Bert Osgood on rakastunut Veeraan ja pian tunteet ovat molemmin puolisia. Pitääkö Veeran purkaa kihlaus Rajin kanssa...

Kirjan kolmas taso tai teema on Jain kuolema, elossa olo tai mahdollinen uudelleen syntyminen. Jagat ja Brooke etsivät Jaita, ja puhuvat lamojen kanssa, mistä Jai voisi löytyä ...

Mandala on kiinnostava teos, mutta tuskin tekijättären parhaita teoksia. Sen yksi teema on rakkaus ja sen vaikeus,

Kirjan alussa varsin Motin mielipiteet herättävät huomiota
"Minä pidän länsimaalaisista, mutta en silti halua heitä perheeseeni" s. 19. Tämä sama mielipide on monen suvaitsevaisenkin ihmisen luontainen käyttämismalli ehkä vieläkin.  Motin sanomaa on myös seuraava: "Tytöille tapahtuu merkillisiä asioita, joita ei tapahdu pojille. Tytön on turvallisempi mennä naimisiin nuorena"   s. 20.

Mandala on kirjan alkusivun (s.5) mukaan "maailmankaikkeuden kaavakuva: sille ovat luonteenomaisia yhteen keskustaan palautuvat geometriset muodot, joissa kussakin on jonkin jumalan tai jumalominaisuuden kuvahahmo. Symboli kuvaa ihmisen itseyden pyrkimystä sisäiseen yhteyteen". Teoksessa käsitellään aika paljon eri uskontojen opetuksia kuolemanjälkeisestä elämästä.

*****
Pearl Sydenstricker Buck (1892 - 1973) oli amerikkalainen kirjailija, joka sai Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 1938. Buck syntyi USA:ssa, mutta varttui Kiinassa lähetystyössä olleiden vanhempiensa kanssa ja osasi kiinaa. Buckilta on suomennettu ainakin 21 teosta, ja löysin häneltä miltei sata julkaisua yhden kokkikirjan. Hänen syntymäpäivänsä on 26.6 eli tämä päivä. Minulla on hänen pääteoksensa (?) eli Hyvä maa lukupinossa, johon en laita linkkejä, kun en halua niitä itsekään vielä lukea, mutta tässä muista "maistiaisia":
Orjatyttö, Tarukirjassa
Lapsi, joka ei vartu Tahattomassa lueskelijassa
Naisten piha Arjen kulttuurissa

4 kommenttia:

  1. Olen lukenut naisnobelistien kirjoja ja tietysti haluaisin lukea myös Buckin kirjoja. Tämä ei kauheasti kiinnostaisi, mutta varmaan Buckilta löytyisi sopivampaakin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on viimeisimpiä Buckin kirjoittamia. Luen nyt Hyvää maata ja se vaikuttaa hyvältä.

      Poista
  2. Olen lukenut Buckilta kolme kirjaa. Hyvä maa on minusta tasoltaan aivan erilainen, siis parempi, kuin ne kaksi muuta. Odotan postaustasi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OLen lukenut Hyvää maata noin puoleen väliin ja täytyy sanoa, että hyvä kirja, bloggaus lykkäntynee elokuun lopulle, on kaikkea muuta mukavaa tullut ohjelmoitua kesään :)

      Poista