Jokken kirjanurkassa julkaisen subjektiivisen objektiivisia arviointeja. Pyrin porautumaan pintakerroksen alle paljastaen sen, joka kiinnostaa tai ärsyttää minua. Ostan kirjat, jotka luen ja arvioin. Yhteystieto: jokken.kirjanurkka -väliin(at)tietty- gmail.com
keskiviikko 27. tammikuuta 2016
Dorothy L. Sayers: Striding Folly
Dorythy L. Sayers: Striding Folly, 1984, alunperin julkaistu 1972. Teos sisältää johdannon Dorothy L Sayersista, ja kolme Lordi Wimsey -tarinaa. Sivumäärä 124.
Johdannosta selviää seikka, että Dorothy Leigh Sayers opiskeli jo 1910-luvulla Oxfordissa, mutta sai Masters of Arts -tutkinnon vasta 1920, sillä vasta silloin naiset voivat valmistua Oxfordista. Sayers oli mainostoimistossa töissä varsin pitkään. Bloggaan tästä Juhlaillan jälkeen, sillä tästä selviävät Wimseyn ja Vanen avioelämän hedelmät.
Striding Folly -jutussa herra Mellilow pelaa shakkia herra Creechin kanssa keskiviikkoisin. Mellilow asuu yksin maaseudulla. Creech aikoo myydä maita sähköyhtiölle, mikä raivostuttaa Mellilow'ta.
Mellilow näkee merkillisen unen, missä esiintyvät silta, shakki ja ruumis.
Viikon päästä Creechiä ei kuulu pelaamaan. Mystinen mies tulee sen sijaan pelaamaan, ja matittaa torneilla Mellilow'n. Mies katoaa nopeasti. Mellilow hakee ulkoa rakkaat kalossinsa ja Creech löytyy kuolleena, valkoinen torni eli yksi shakkinappuloista (myös kirjan kannessa) on ruumiin vieressä. Poliisin epäilykset kohdistuvat Mellilow'hun, sillä poliisi ei usko hänen pelijuttujaan eikä kalossien hakua. Sen sijaan paikalle pelmahtava Peter Wimsey osoittaa jälkien, kalossien ja sillan avulla, että juonessa oli kaksi miestä, joista toinen on Creechin tuttu, mutta Mellilow on syytön.
Haunted Policeman -juttu alkaa nokkelasti, siinä vaikka ei alkuun uskoisi: Harriet Vane synnyttää potran pojan ja Wimsey on mukana synnytyksessä. Peter kipaisee kotiin ja hän pyytää poliisia lasilliselle. Poliisi kertoo muun jutustelun lomassa merkillisen tapauksen, jossa hän oli nähnyt ruumiin lattialla asunnossa, jonka osoite oli Merriman's End 13:sa. Asiaa selvitellään ja kadulla on vain parilliseia numeroita.
Peter Wimsey menee paikalle ja selvittää arvoituksen. Hän puhdistaa poliisin maineen, häntä epäiltiin työmaajuopoksi.
Talboys -juttu alkaa, kun Peterin ja Harrietin esikoispoika Bredon tunnustaa, että on pihistänyt herra Putffitin palkintopersikat. Tunnustus on yliampuva, sillä pöllittyjä persikoita oli vain kaksi. Puffit ottaa asian hyvin. Wimseyn vieraana on omituinen neiti Quirk, jolla on joka asiaan mielipide. Neiti-ihmisenä hän tietää lasten kasvatuksesta kaiken.
Seuraavaksi Puffitin kaikki persikat nyysitään, ja Bredon on taas syyllisen viitassa. Lordi Peter, joka on tarinassa 52-vuotias osoittaa syyllisen/syylliset ja lopussa neiti Quirkia "koulutetaan" käytännön "kasvatuksen kautta".
Peterillä ja Harrietilla on tässä kolme poikaa: Bredon, Roger ja Paul. Jossain on tieto, että lopulta poikia (tai lapsia) olisi lopulta viisi.
*****
Dorythy L. Sayers (1893 - 1957) oli tuottelias ja laadukas dekkarikirjailija.
Tuotantoa
Kuka ja mistä 1923
Kuolema keskiyöllä 1926
Luonnoton kuolema 1927
Kuolema vierailee kerhossa 1928
Lordi Peter katsastaa ruumiin 1928 –novellikokoelma
Myrkkyä 1930
Yksi kuudesta 1931
Kas tässä teille ruumis 1932
Mainosmurha 1933
Hirttäjän vapaapäivä 1933 –novellikokoelma
Kuolema kirkkomaalla 1934
Juhlailta 1935
Kuolema häämatkalla, 1937
In The Teeth of the Evidence, 1939 –novellikokoelma
Striding Folly, 1972 –novellikokoelma, julkaistu postuumisti
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti