Homeros: Odysseia

Homeros: Odysseia,  suomentanut Pentti Saarikoski 1972, Otava Seven 2012, sivumäärä 307.

Homeros on kirjoittanut teosparin Ilias ja Odysseia. Eepokset ovat syntyneet viimeistään 700 eKr, jolloin Homeros eli. Homeros oli sokea runonlausuja tai -laulaja. Se, kirjoittiko Homeros eepokset itse, on epäselvää, mutta ne kertovat ajasta noin 1600 - 1200 eKr.

Ilias -eepoksesta on blogattu täällä, se kertoo kymmenvuotisen sodan loppuvaiheesta ja koostuu kahdestakymmenestäneljästä runomittaisesta laulusta, jotka on käännetty  runomitassa suomeksi. Otto Manninen on tehnyt loistotyötä, hän on kääntänyt myös Odysseian. Pentti Saarikoski (1937 - 1983) on kääntänyt 1972 Odysseian uudestaan hyvinkin luettavaan ja sujuvaan muotoon. Saarikosken käännöksestä bloggaan.

Homeroksen Odysseia alkaa Ithakalla, missä kuningas Odysseuksen vaimoa Penelopea (Saarikoskella muodossa Penelopeia) ahdistelevat röyhkeät kosijat, jotka syövät talon putipuhtaaksi. Telemakhos Odysseuksen poika puhuu ithakalaisille ongelmistaan, hänen äitiään ahdistelevat kilpakosijat, jotka syövät talon perikatoon. Telemakhos lähtee etsimään isäänsä, joka on ollut 20 vuotta poissa, kymmenen vuotta sodassa ja kymmenen vuotta harharetkillä. Telemakhosta auttaa Mentor, ja myös Athene, joka nosti Telemakhokselle suotuisan tuulen, ja Athene esiintyy myös Mentorin hahmossa. Matkalla Telemakhos tapaa Troijassa myös Helenan (Saarikoskella muodossa Helene). Odysseus  on kateissa, Telemakhos palaa lopulta kotiin.

Odysseuksen kohtalo ja olinpaikka alkavat selvitä. Hän on Kalypso -nymfin vankina, joka haluaisi raavaasta uroosta miehen itselleen. Odysseus on sokeuttanut Polyfemos-kykloopin ja saanut Poseidonin vihat päälleen. Kyklooppi on nimttäin hänen jälkikasvuaan. Zeus päättää, että Odysseuksen on päästävä kotiin ja lähettää poikansa Hermeksen sanansaattajaksi. Poseidonin viha vainoaa kuitenkin Odysseuksen merimatkaa. Nausikaa Alkinoksen tytär saa vastaanottaa kovia kokennen Odysseuksen fajakien maahan. Alkinoksen luona avautuu Odysseuksen sanainen arkku. Odysseus miehineen on kotimatkalla joutunut ensin Kykloopin saarelle. Kyklooppi elää vuohia ja lampaita paimentaen. Kyklooppi ei pelkää jumalia ei edes Zeusta ja vangitsee Odysseuksen ja hänen mukanaan olevat 12 miestä. Hän ehtii syödä neljä näistä ennen kuin Odysseus juottaa Kykloopin känniin, ja puhkaisee tämän silmän. Odysseuksen juonen avulla teko ei tule ilmi muille kykloopeille, sillä Odysseus sanoo nimekseen Ei kukaan. Kyklooppien kysymyksiin pahantekijään on vastaus aina ei kukaan. Odysseus ja elossa olevat miehet pääsevät pois lampaiden vatsan alla. Odysseuksen rehvastelu ja oman nimen paljastaminen aiheuttavat Kykloopin isän Poseidonin vihan. Odysseus juuttuu vuodeksi Kirken tyköön. Jumalatar Kirke muuttaa osan Odysseuksen miehistä sioiksi, mutta Odysseus vastustaa loitsittuja liemiä Hermekseltä saadun vastalääkkeen voimin. Kirke haluaa Odysseuksesta "seuraa". Kirken luona vierähtääkin vuosi. Seuraavaksi Odysseus manaa kuolleita Haadeksen luona. Kalypson luona vierähtää seitsemän vuotta, ja Odysseus olisi saanut kuolemattomuuden, jos olisi nainut Kalypson.

Odysseus on lähellä kotia, mutta  Poseidon posauttaa laivan pirstoiksi. Pallas Athene auttaa taas kerran Odysseusta, jonka olomuoto muuttuu kerjälaiseksi ja hän tapaa jumalaisen sikopaimenen, jolle kertoo lisää tarinoita. Pallas Athene välittää näyn Penelopeialle ja vakuuttaa, että poikansa Telemakhos palaa ehjänä kotiin, vaikka Penelopeian kilpakosijat menevät hänen peräänsä tappamaan häntä. Odysseus odottaa Telemakhosta, joka tuntee isänsä ja he menevät kotiin. Odysseus on valeasuinen, mutta hän on ainoa, joka pystyy jännittämään Odysseuksen oman jousen. Piikoja raiskailleet ja mammonaa mässäilleet kilpakosijat surmataan, eli  Odysseys tekee selvää yli-innokkaista ylkäehdokkaista. Lopulta Penelopeiakin tunnistaa Odysseuksensa ja he suuntaavat vuoteeseensa.

Alussa kehuin Saarikosken käännöstä. Joidenkin mielestä se on liiankin sujuva, ja siitä on jätetty kohtia pois. Nämä ihmiset voivat lukea Mannisen käännöksen, tai teoksen alkukielellä muinaiskreikaksi.

Moni luku alkaa ilmaisulla "Huomenna kohta kun aamun rusko tuli taivaan rantaan  tällä aloitettiin" ainakin kahdeksan lukua alkaa näin. "Sisukas jumalainen Odysseus" aloittaa luvun ainakin kaksi kertaa. Muita toistuvia ilmaisuja ovat "järkevä Telemakhos", "viisas Penelopeia", ja älykäs, neuvokas Odysseus. Odysseus on neuvokas, mutta älykkyydestä en ole samaa mieltä, kaverin puhelahjat sen sijaan ovat ylivertaiset.

Odysseia  on yleissivistyksen vuoksi hyvä lukea. Esimerkiksi Mentor on Odysseuksen ystävä joka kouli ja neuvoi  Telemakhosta. Myös Athene ilmestyi  Mentorin hahmossa neuvomaan Telemakhosta.

Mika Kukkonen on paneutunut asiaan näin hienosti. Varsinkin kuvaa kannattaa katsoa, siinä on aikajanoja ja muita teoksen rakennetta koskevia asioita esitetty havainnollisesti.