Asterix seikkailee: Jumaltenrannan nousu ja tuho

Asterix seikkailee: Jumaltenrannan nousu ja tuho, teksti Goscinny, kuvat Uderzo, alkuteos Le Domaine des Dieux 1971, ilmestynyt suomeksi 1972, suomentaja Jorma Kapari, Sanomaosakeyhtiö Helsinki, sivumäärä 48.

Tiivistys Asterix-sarjasta:

Asterixin päähahmot ovat Asterix, Obelix ja tietäjä Akvavitix. Kylän johtotrion muodostaa kolme poikamiestä, sen sijaan kylän "oikea" päällikkö Aladobix ja hänen vallanhimoinen vaimonsa Smirgeline jäävät seremoniamestarien tasolle. Kylän vanhin on Senilix, jolla on komea ja kateellinen vaimo. Kylän bardi Trubadurixin suu tukitaan ja kädet sidotaan, jos hän yrittää musisoida. Kalakauppias Amaryllix myy muiden mielestä ”mätää” kalaa, ja hänen vaimonsa Jelousubmarine on myös kateellinen. Seppä Caravellix vinoilee usein kalasta eikä pidä musiikista. Idefix on Obelixin pikku koira.

Valta on tärkeä teema Asterixissa, koska se toistuu joka albumissa. Caesar ei pysty valloittamaan pientä gallialaista kylää sen yhtenäisyyden vuoksi. Yhtenäisyys on yhtä tärkeä voima kuin taikajuoma, jota Akvavitix viisaasti keittää vain itse. Caesar (Goscinnyn ja Uderzon hahmo) sietää pikku kapinakylää, koska Asterix ja Obelix ovat rehellisiä ja yhtenäisiä eivätkä juonittele mitään Caesarin valtaa vastaan. Caesarkin toki kaikkensa koittaa ja lähinnä onnistumista on ne kerrat, jolloin Riidankylväjä kylvää epäsopua ja Jumalten ranta tuo kapitalismin ja inflaation ja kateuden kylään, näistä alempana lisää.

Jumaltenrannan nousu ja tuho -albumissa Julius Caesar on päättänyt kukistaa pienen kapinoivan gallialaisen kylän rakentamalla sen ympärille Jumaltenrannan hienon asuinkaupungin. Lupaava arkkitehti Dodekaedrius saa tehtävän. Miten kyläläiset ja Asterix, Obelix ja Akvavitix suhtautuvat hankkeeseen?

Aluksi roomalaiset yrittävät orjineen kaataa metsää, mutta tietäjä Akvavitixin taikaterhojen avulla puut istutetaan uudestaan. Lopulta Jumaltenranta rakennetaan ja asukkaat muuttavat. He alkavat asioida gallialaisessa kylässä, jonne tulee markkinatalous. Kalakauppias Amaryllix on otettu kysynnästä ja nostaa hintoja, samoin tekee kylän seppä Caravellix. Kysyntä luo tarjontaa, ja nousukautena kyläläiset näkevät rikastumisen mahdollisuuksia. Markkinatalous ja ahneus hajottavat kylän yhteishenkeä.

Kansikuva kertoo olennaisen Asterix murjottaa. Tämä lienee ainoita alkuperäisiä Asterixeja, joissa Asterix on jotenkin raiteiltaan

Sivulla 34 on ruutuja, joissa Asterix heittää ostamansa kalan Amaryllixin naamaan, jonka yleensä tekee Caravellix, jota Asterix lyö. Olen näytteessä siirtänyt ruudut peräkkäin. Syy kalan heittoon on kalan hinnan kolminkertaistuminen, ja Caravellixin vinoilu. Kylä on pelkkää markkinatoria. Asterix, Obelix ja Akvavitix päättävät ujuttaa kylän lauluniekan Trubadurixin Jumaltenrannalle asumaan.

Talo joutuu "musiikista" sekasorron valtaan, ja bardi ajetaan pois, ja sitähän eivät gallialaiset suvaitse. Sillä välin roomalaiset legionalaiset ovat muuttaneet taloon, johon gallialaiset taikajuomaa juotuaan hyökkäävät, pian kaikki on ennallaan.

Albumin lopussa Trubadurix pääsee loppujuhliin kunniapaikalle, soittopeli sentään ei.

Asterixissa autetaan aina avun tarvitsijaa riippumatta kansalaisuudesta tai ihonväristä tai muusta. Heikomman puolella ollaan tai ainakin oikean asian. Asterix on minusta pojille (ja tytöille) sopivaa lukemista iästä riippumatta.

Asterix voisi olla minusta jopa koulun lukuohjelmassa.

Asterix: Jumaltenrannan nousu ja tuho on nyt myös elokuvateattereissa, tänään 3.4.2015 on Suomen ensi ilta

Koko sarjasta olen blogannut TÄÄLLÄ.