Tellervo Koiviston päiväkirjan uudet sivut

Tellervo Koiviston päiväkirjan uudet sivut vuodelta 1999 alkavat vuodelta 1941 oppikoulumuistoista, jotka eivät olleet lainkaan mieluisia. Kuri oli kovaa, mutta epäoikeudenmukaista, ja kirjan mukaan vitsaa tuli aiheetta ja nöyryyttävällä tavalla. Oppikoulussa pyyhki hänen kouluaikana oikeiston tuulet. Kuten tunnettua kirjoittajan perhe ei kuulunut oikeistovoimiin, eikä sekään ainakaan helpottanut koulutietä, kuten ei sukupuolikaan. Tellervo Koivisto on kuitenkin ekonomi, ja käynyt siis kauppakorkeakoulun, ja oli ainakin yhden kauden kansanedustajana

Päiväkirjassa on asiaa sieltä täältä. Kirjan kerronta on aika laimeaa siihen nähden, että Tellervo oli maan ensimmäinen nainen, ja Koivisto oli suosittu presidentti. Toisaalta tämä on etukin, että kaikki ei ole niin sikamakeenhienoaglooriaa. Teoksessa on paljon suhteellisen arkipäiväisiä, mutta hauskoja pikkujuttuja Pepestä, Paavosta, Pärrestä, eli entisistä ulkoministereistä, ja muilta valtiovierailuilta. Myös Kalesta on maininta.

Oppikouluajoista siirrytään aikaan maan ensimmäisen naisen  aikaan. Kirjoittajaa ahdistivat turvamiehet. Tässä on tapahtunut selkeä muutos, koska Mauno Koivisto oli ollut sekä Suomen Pankin johtajana että pääministerinä, mutta turvamiehet astuivat vasta kuvaan, kun vt presidenttinä olo alkoi. Luultavasti nykyisin on jo ministereillä turvamiehet.

Tellervo Koivisto muistelee lämmöllä Ruotsin kuningasparia, ja kertaa heidän lastensa syntymiä ja valtiovierailuja. Victoria on vieraillut Suomessa. Nykyisen kohun aikana kuninkaalliset lienevät suositumpia täällä kuin hieman lännenpänä? Palmen salamurhaa ja sen vaikutuksia on myös käsitelty, etenkin turvatoimia lisäävä vaikutus. Päiväkirjan uusilla sivuilla on valtiovierailuista Itänaapuriin, ja Rapakon taaksekin. USA:n presidenttejä puolisoineen on käsitelty samoin kuin itänaapurin. Muutama muistelu kansanedustaja-ajasta (Tellervo Koivisto oli kansanedustaja, Mauno ei). Kekkosesta ei ole kuin muutama maininta, ei muistelua paitsi Britasta (K-AF:n tytär) ja Tanelista (UKK:n toinen poika), ja ihan myönteinen Jugoslavian ajasta.

Lopuksi on tarkasteltu muutosta takaisin arkielämään, ja miksi ovet tuntuvat yht'äkkiä kovin raskailta.

Raskasta on muutenkin, koska eräs teema on masennus ja eräät sen syyt. Tellervo Koivisto on puhunut julkisuudessa tästä asiasta ja se on ajoittain myös päiväkirjan uusilla lehdillä. Minusta se on hieno asia.

Koivistojen henkireikä on ollut oma kesäpaikka. Luulisin, että Tellervon aviomiehelle myös funteeraus ja etenkin lentopallo ovat olleet erittäin tärkeitä henkireikiä, mutta tämä on vain Jokken arvaus.

Kirjassa on varmasti mielenkiintoisia mainintoja aikansa merkkihenkilöistä, ja 235 sivuun kuuluvat vielä henkilöstöhakemisto ja runsaasti valokuvia, jotka ovat kaikki musta-valkoisia, mikä minusta on hyvä ratkaisu.

Kirja politiikan seuraajalle voi olla mielenkiintoinen, olihan Mauno Koivisto Suomen Pankin pääjohtaja, kahdesti pääministeri ja presidentti ja Tellervo Koivisto kansan-edustajana "kuohuvalla" 1970-luvulla ja on kirjassa mainittu monet demokraattiset valtionpäämiehet ja myös kruunupäitä. Aivan noviisille voi olla opettavaa lukemalla tätä käydä Pertti Paasion tai Per Stenbäckin ulkoministerikausiin kiinni, tilanteessa missä Manu laulattaa moottorisahaa Pepen puutarhassa tai Pärren jälkkäristä puhutaan, näillä lempinimillä.

Itse asiassa vielä syvällisempi sanoma on Tellervo Koiviston prameuden ja ulkokultaisuuden vastainen ajatusmaailma :)