Christer Sarlin: Mitalisadetta ja mustia silmiä

 

Christer Sarlin: Mitalisadetta ja mustia silmiä, Suomen nyrkkeilyn olympiahistoria, Docendo 2022, sivumäärä 511.

Yleisradion urheiluselostaja Christer Sarlin (s. 1951) on koonnut Suomen olympianyrkkeilystä tietokirjan. Kirja on tuhti tietopaketti, ja sisältää urheilijatarinoita, kattavat olympiaottelutilastot ja henkilöhakemiston.

Amatöörinyrkkeilyn säännöt käydään kirjassa läpi. Nykyään on palattu kolmeen kolmeminuuttiseen erään ja arvostelutuomareihin (välillä oli 2 minuuttisia eriä ja koneellinen pisteenlasku, jossa toki ihminen painoi osumia koneeseen).

Nyrkkeily löi läpi Suomessa lopullisesti vuonna 1920, ensimmäiset julkiset kisat pidettiin 1.10.1921, ja SM-kisat joulukuussa 1923. Suomessa Kansalaissodan jälkeen urheilu oli kahtiajakautunut oli TUL ja SVUL, ja SVUL:n seuroista oli mahdollisuus päästä olympiakisoihin. 

Jatkossa olympianyrkkelijöistä, Sarlinin kirjassa ei ole noteerattu Työväen olympiakisoja, mutta Työväen olympiakisoja järjestettiin 1925, 1931 ja 1937, esimerkiksi Soini Andersin voitti kultaa, kuten Veikko Mutikainen, Onni Rautianen, Hannes Kukkonen, Vilho Urhonen, ja Tauno Helin. Vaikka työläisten olympiakisat loppuivat, Suomessa kahtiajako jatkui.

Suomella on ollut 60 olympiakisoissa nyrkkeilyyn osallistunutta urheilijaa, 13 heistä on osallistunut kahdesti. Mitaleja on tullut 16,  kaksi kultaista, yksi hopeinen ja 13 pronssista. 

Amsterdam 1928: Olympiakisoihin lähetettiin kolme nyrkkelijää. Kaarlo Väkevä voitti ensimmäisen ottelun ja hävisi toisen ja putosi jatkosta. Jonni Hellström voitti myös ensimmäisen ottelun ja hävisi toisen.

Los Angeles 1932: Matkan pituus Suomesta on 13000 km ja se kuljettiin laivoilla, joka kesti 16 päivää. Bruno Ahlberg saavutti ensimmäisen mitalin, pronssia välisarjassa, jossa oli 17 kilpailijaa. Välierissä tuli tappio, ja tuolloin käytiin pronssiottelu, jonne vastustaja ei tullut paikalle. Ahlberg ei löytänyt palkintojen jakoon, ja mitali lähetettiin postissa. Suurin olympiatoivo Gunnar Bärlund hävisi avausottelun raskaassa sarjassa Argentiinan Alberto Santiago Lovellille, joka voitti sarjan kultaa. Geebee saavutti Euroopan mestaruuden 1934 ja voitti ammattilaisena Lovellin.  

Berliini 1936: Suomi saavutti kultaa ja sen saavutti  Sten Suvio välisarjassa 66,6 kg. Hänen oli voitettava viisi ottelua, loppuottelussa kaatui saksalainen Michael Murach. Suvio voitti Suomen karsinoissa Ahlbergin, joka oli Berliinissä sarjaa ylempänä, mutta hävisi avausottelunsa.

Lontoo 1948: Kisoihin lennettiin DC3:lla ja osa matkusti laivalla. Kisoissa ei saavutettu menestystä.

Helsinki 1952:  Kotikisoissa osallistujia oli  kaikissa 10 sarjassa ja saatiin kulta ja neljä pronssia, eli 50% toi mitalin. Pentti Hämäläinen voitti kääpiösarjassa, pehmitti hajaäänin Irlannin John McNallyn. Pronssia saivat Erkki Pakkanen, Erkki Mallenius, Harry Siljander ja Ilkka Koski.

Melbourne 1956. Pentti Hämäläinen  saavutti kullan lisäksi pronssin. Kisoihin lähetettiin vain 4 nyrkkelijää kustannusten vuoksi. Pentti Hämäläinen oli voittanut nuoren Olli Mäen Suomen karsinnoissa.

Rooma 1960: Roomaan lähetettiin vain Svullin nyrkkelijöitä, ei Olli Mäkeä joka saavutti Euroopan mestaruuden sekä amatöörina  että ammattilaisena. Olli Mäki olisi päässyt kisoihin, mutta oli päättänyt, pitää päänsä eikä myöntynyt "järjestelyihin". Jorma Limmonen saavutti pronssia höyhensarjassa. 

Tokio 1964: Limmonen osallistui myös Tokion kisoihin, mutta ei saavuttanut menestystä, sen sijaan Purtsi Purhonen saavutti pronssia. Kisojen jälkeen Purtsilla meni viihteellä. Huomasin, että hän oli ollut 1970-luvulla naimisissa Teija Sopasen kanssa (joka oli tv-kuuluttaja, ei urheilija, mutta Suomen neito 1953).

Meksiko 1968: Mitaliketju jatkui Arto Nilssonin pronssilla 63,5 kg:n sarjassa..

München 1972: Reima Virtanen pääsi loppuotteluun 75 kg:n sarjassa kolmella voitolla, finaalissa tuli Nukkumatti, mutta Virtanen saavutti hopeaa.

Montreal 1976: Suomesta osallistui 5 nyrkkeilijää. Raskaan sarjan Pekka Ruokola sai vastaansa heti Kuuban rautanyrkki Teofilo Stevensonin (joka saavutti kolme olympiakultaa ja kolme maailmanmestaruutta). Kehätuomari keskeytti ottelun ensimmäisessä erässä. Kalevi Kosunen voitti kaksi ottelua, mutta hävisi kolmannessa kuubalaiselle.

Moskova 1980: Suomesta osallistui viisi nyrkkeilijää 3 putosi avauskierroksella, Kalevi Marjamaa ja Veli Koota toisella.

Los Angeles 1984:  Joni Nyman saavutti pronssia, 

Soul 1988: Parhaiten menestyi Joni Nyman. Sarjassa 44 kisaajaa, ja pronssi jäi voiton päähän, 

Barcelona 1992: Jyri Kjäll voitti 63,5 kg:n sarjassa pronssia, hävisi välierissä kuubalaisille. Tulos määräytyi pisteenlaskukoneen pisteistä. 

Vuoden 1996, 2004, 2008 ja 2012 kisoissa ei ollut suomalaista edustajaa.

Rio 2016:  Mira Potkonen voitti pronssia, Mira voitti kaksi ottelua ja hävisi yhden. Pronssi oli Suomelle ainoa mitali Riossa.

Tokio 2021: Vuoden 2020 kisat pidettiin vuoden myöhässä koronan takia. Mira Potkonen voitti kolme ottelua ja hävisi yhden ja saavutti pronssia. Suomi sai kaksi pronssia, toinen oli Matti Mattssonin rintauintipronssi.

Pariisi 2024: Naisten alle 50 kiloisten sarjassa Pihla Kaivo-oja hävisi puolivälierässä ja sijoittui sijoille 5-8.

Naisten sarja nyrkkeilyssä tuli olympiakisoihin vuoden 2012 Lontoon kisoihin.

Christer Sarlinin kirja on täynnä tarinoita, toisin kuin tämä kuiva bloggaus. Sarlin on käyttänyt lähteenä myös vanhojen nyrkkeilyselostajien  Ilmo Lounasheimo (1920-2014), Raimo Häyrinen (1940-2020), Martti Jukola (1900-1952) selostuksia. Mainittu trio selosti monia huikeita nyrkkeilyotteluita.

Sarjassa kahden euron kirja lukija saa todella paljon tietoa.