Olli Jalonen: Taivaanpallo

 

Olli Jalonen: Taivaanpallo, Otava 2018, sivumäärä 461

Olli Jalosen Finlandialla palkitun romaanin Taivaanpallo päähenkilö on Saint Helenan saarella asuva kahdeksanvuotias poika Angus, joka kertoo elämästään Saint Helenan saarella ja muutosta Englantiin 1680-luvulla. Tarina päättyy, kun Angus on 13-vuotias. Olli Jalonen on onnistunut miljöön luonnissa ja sen kuvaamisessa. Samat inhimilliset ongelmat ovat Saint Helenan siirtomaan arjessa ja Lontoossa, missä on kiireisempi ja kireämpi  elämän tahti, mutta samat syrjinnän mekanismit. Tarinan teemoja on uteliaisuus, itsensä kehittäminen ja sisukkuus, Teos kuvaa suorasti ja etenkin epäsuorasti ennakkoluuloisuutta, vastakkainasettelua, omanedun tavoittelua, syrjintää ja väkivaltaa.

Kuolleen puun Angus kertoo tarkkailevansa päivisin lintuja ja öisin tähtiä ja niiden asentoa saarella vierailleen on Hawleyn apurina. Hawley on opettanut Angukselle numerot ja hän osaa laskea. Saaren pastori opettaa Anguksen lukemaan ja kirjoittamaan, ja luetuttaa omaa pamflettiaan saaren historiasta. Pastori on omalaatuinen, hänen mielestään saarella on paratiisin rippeet.  Angus asuu äitinsä Catherinen ja isosiskonsa Annin kanssa. Äidille ja Annille syntyvät lapset Adam ja Thomas. Isää ei taloudessa ole.

Olli Jalosen tai päähenkilön Anguksen kerronta antaa viitteitä, mitä tulee tapahtumaan eli jotain hyvin ikävää. Angus bongaa linnut ohjeiden mukaan, ja merkitsee puussa kököttäen tähtien asennot, ja merkitsee ne. 

Lukijalle aukeaa tilanne hiljalleen, mutta ei kovinkaan selkeästi, koska kertoja on lapsi, joka ei itsekään ymmärrä tilannetta, joka muuttuu koko ajan. Anguksen  kerronta muuttuu tarinan myötä monivivahteikkaammaksi. Menneeseen liittyy salamyhkäisyyttä, kenen lapsia Adam ja Thomas ovat? Halleynko? Vai hänen apulaisensa Charlesin? Miksi pastori viihtyy Anguksen äidin kanssa? Pastori kirjoittaa pamflettia, jossa pitää kenraalikuvernöriä rappeutuneena. Hän näyttää pamflettia vain Angukselle, mutta vaahtoaa siitä Anguksen äidille, pääkitinä kohdistuu lahkolaisiin, ja kenraalikuvernööriin ja kauppakompaniaan. Julkisesti pastori pitää suunsa kiinni. Arvoituksellinen meno jatkuu, Thomas katoaa. Angus kaapataan, ja uhataan heittää rotkosta alas, jos syntinen meno ei lopu, tappouhkaus  välitetään koko perheelle, lapset ovat siinneet synnissä, Ann ja Catherine ovat huoria. Perhe on muutenkin eristyksissä. 

Angus lähetetään jäniksenä Englantiin. Angus piilotetaan maston märssykoriin. Hän pystyy piilottelemaan korissa aikansa, mutta kiinnijäänyttä nöyryytetään ja alistetaan. Koska Angus osaa lukea, kirjoittaa ja laskea, hän pääsee Englantin, sillä hänestä on laivalla hyötyä.

Englannissakin vastaanotto on tyly. Halley on mennyt naimisiin, ja rouva Halley yrittää heittää Angusta kadulle, ja Angus muuttaa Halley talon katolle asumaan. Angus mukautuu asemaansa, vaikka myös Halleyn Saint Helenalla ollut apuri Charles tulee sortamaan Angusta, jota Charles kutsuu jamssikepiksi, ja Anguksen äitiä lutkaksi. 

Angus on toimittanut viestin Halleylle saaren oloista ja siviilien murhista. Halley on ystävällisen vastentahtoinen hoitamaan asiaa. Siirtokuntiin lähetetään ihmisiä, mutta takaisin muuttolupa on tiukassa. Halley, joka siis oli todellinen henkilö, oli suuri tiedemies. Tässä hänet esitetään kaikkine (oletettuine?)  vikoineen. Halley saa rahoitusta muilta kojeisiin, ja isä, joka on juuri murhattu, on rahoittanut kalliita kojeita. Angus on tehnyt myös kokeita kalanrakoilla, ja havaitsee, että lämmin ilma nostaa kalanrakot lentämään ...

Olli Jalosen teksti aukeaa paljolti rivien välistä, ja lukijan mielessä, en lähde avaamaan yksittäisiä tapahtumia, kirja on parhaimmillaan itse luettuna. Historialliset kehykset ovat Englannin sisällissodan jälkeinen poliittinen ja uskonnollinen tilanne, jossa Cronwellin ja tukijoiden kukistuttua kuninkuus ja anglikaaninen kirkko palautettiin, mutta katoliset eivät tätä "hyväksyneet". Saint Helenalla oli myös levottomuuksia, kuvernööri Field (1674 - 1678) oli Halleyn mukaan vaihdettu Blackmoreen, jota vastaan pastori politikoi. Blackmore oli virassa vuoteen 1690.

Olli Jalosen Finlandia palkittu romaani Taivaanpallo kertoo nuoren pyrkimyksestä kehittää itseään, se kertoo avoimesta mielestä, ja tieteen kiehtovuudesta. Minulle se kertoi rakenteellisesta eriarvoisuudesta, ja ihmisten ennakkoluuloista, hyväksikäytöstä, ja suoranaisesta syrjinnästä.

Tarina jatkuu romaanissa Merenpeitto.

*****

Olli Jalonen (s.1954) on kaksinkertainen kirjallisuuden Finlandia-palkittu: vuonna 1990 teoksella Isäksi ja tyttäreksi, sekä vuonna  2018 tällä Taivaanpallolla. Olen blogannut häneltä teoksen  14 solmua Greenwichiin.

Edmond Halleyn (1656 - 1742) oli englantilainen luonnontieteilijä ja matemaatikko, joka matkusti St Helenan saarelle marraskuussa 1676 ja palasi tammikuussa 1678. Matkalta hän toi havainnot tähtien ja planeettojen liikkeistä. Halley havaitsi, että 1531, 1607 ja 1682 näkynyt komeetta palaa 1758. Komeetta sai Halleyn mukaan nimen. Komeetta näkyi 1910, ja 1986, ja seuraavaksi 2061.

St Helena on Afrikan länsipuolella oleva saari, noin 2000 kilometriä mantereesta. Saaren kasvisto ja eläimistö oli muuntunutta, mutta ihmisen tuomat lajit (rotat laivoista, ja kissat) ovat sekottaneet lajistoa. Portugalilaiset "löysivät" saaren Pyhän Helenan päivänä 1502. Fernäo Lopez oli ensimmäinen saaren asukas. Lopezin traaginen tarina kerrotaan Taivaanpallossa. Lopezia kidutettiin Portugalin siirtomaassa Goalla. Lopez halusi jäädä saarelle,  koska korvat oli leikattu ja kasvoja silvottu. Lopez "löysi" kuitenkin itsensä tai elämänsä tarkoituksen ja raahattiin ihmisten ilmoille, tarkemmin selostettu kirjassa.

Hollanti piti Saint Helenaa omanaan 1633, mutta brittiläinen siirtokunta asutti sen 1659. Englanti piti hollantilaiset loitolla. Saarta asutettiin, ja sinne tuotiin myös orjia. Saaren merkitys oli tärkeä meritiellä Intiaan. Saari kuuluu Britannialle, ja siellä on kuvernööri. Gregory Field toimi kuvernööronä vuosina 1674- 1678, John Blackmore 1678-1690. Saarella oli Itä-Intian kauppakompaanian asema vahva.

Englannin sisällissota käytiin vuosina 1642 - 1651, mutta Oliver Cromwellin jälkeen monarkia palautettiin, ja Kaarle II astui (tai istui) valtaistuimelle. Mainio vallankumous oli vuonna 1688, ja lujitti protestanttien asemaa. Ilmasto 1550 -1680 oli tavanomaista kylmempää. Kun Angus saapuu Lontooseen, on Thames jäässä. Walesissa on lunta, kun he kiipeävät Snowdonille.

****