keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

A.I Routio: Hurjapää puussa



A.I Routio: Hurjapää puussa, WSOY 1964, NTK 156, sivumäärä 110.

Ahti Ilmari Routio (1925 - 2014) kirjoitti kolme nuortenkirjaa, joista tämä Hurjapää puussa  on toinen. Tarina alkaa kun päähenkilö pojanviikari Jakke Sorahuhta muuttaa isän rakennuttaman kymmenkerroksisen kerrostalon ylimpään kerroksen asuntoon, josta on merinäköala. Ympäristössä on uusien kerrostalojen lisäksi ränsistynyt kartanorakennus, jossa asuu Tossu eli maisteri Silverstöfvel, Tossu ottaa upeita kuvia ja on avulias ja näppärä mutta köyhä. Viereisessä hökkelissä asuu 70-vuotispäiviä viettävä Johanssonska, jonka tyttärenpoika on orvoksi jäänyt Samuli eli Saukis. Saukis ja Jakke tappelevat ja ottavat mittelön futiksensa ja tulevat Tossun ohjauksessa parhaiksi kavereiksi. Bubi on kolmas poikajoukon jäsen ja pojat tekevät majan laudoista puuhun ja lukitsevat oven. Kummallista o,n kun majaan on päässyt pieni hurja tyttö. Tossu joka osaa kieliä, tajuaa että tyttö puhui espanjaa. Hän on kaltoinkohdeltu sirkustyttö, eikä suostu palaamaan.

Tämä tapahtuma on tarinan käännekohta. Miranda on etsintäkuulutettu, karannut sirkuksesta. Tossu on sommitellut aikoinaan Haukkaprinsessa-sadun. Hän ottaa kuvia Mirandasta joka osaa käsitellä eläimiä. Miranda aiotaan adoptoida Espanjaan rikkaaseen perheeseen. Aika kuluu ja asioita järjestellään. Tossu voittaa kirjallaan suuren kansainvälisen palkinnon ja Miranda haluaa jäädä Tossun luo.

Tämä oli reipashenkinen lasten ja nuorten kirja, jonka juoni on nuorille riittävän omaperäinen, mutta ei niin hyvä, että olisi noussut nuortenkirjallisuutemme eturiviin.

6 kommenttia:

  1. Sinulla on näitä aarteita kirjakirstussa! Aivan ihana stoori, Tossusta ja pienestä hurjasta tytöstä sekä tietty tärkeästä majasta. Kirja, joka on ollut aikaansa edellä.

    Mielenkiintoista: A.I. Routio oli ihan tuntematon suuruus, jonka huomaan olleen monitaitoinen mies: taidemaalari, nuortenkirjailija ja kriitikko. Ei ihme, että jälkimmäistä Paula Holmilan arvion mukaan: avarakatseinen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullekin Routio oli uppo-outo, ja nimeenomaan tämä on aikaansa edellä. Mukava tuttavuus.

      Tässä tosiaan linkki tuohon Hesarin arvioon, joka näkyy vain tilaajille:
      https://www.hs.fi/ihmiset/art-2000002728643.html

      Poista
  2. Tämä kuulostaa kirjalta, jonka itsekin haluaisin lukea. En ole tätä kirjaa ennen NTK-sarjassa hoksannutkaan. Kirjan kansikuva on upea ja jo se herättää kiinnostuksen. Kiitos, kun esittelit. Ehkä saan tämän jossain vaiheessa jostain lukeakseni.

    VastaaPoista
  3. Muistan lukeneeni ko. kirjan lapsuudessani joskus 60-luvun lopulla ellei muistini petä. Kirjasta on jäänyt mieleen Tossu maisteri ja haukkaprinsessa. Kirja täytyy nyt kaivaa esille ja lukea uudelleen. Aikuisena kirjasta löytyy asioita joita en lapsena ymmärtänyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, ja kannattaa, on minusta hyvä kirja.

      Poista