tiistai 1. toukokuuta 2018

Giovanni Guareschi: Isä Camillon kylä



Giovanni Guareschi: Isä Camillon kylä,  Mondo Piccolo "Don Camillo", julkaistu vuonna 1948, suomentanut Helka Hisku, WSOY-taskukirjat, 1973, sivumäärä 274.

Kirja tapahtuu kylässä Po-joen laaksossa, jossa katolinen kirkkoherra isä Camillo kaitsee seurakuntaansa ja puhuu ristinnaulitun kuvan kanssa (saaden vastauksia) ja taistelee kommunistista pormestaria Pepponea vastaan. Pepponen kakkosmies on Turski. Kommunisteilla on kokouksia, ja vaaleja on usein.

Pääosa jutuista on poliittisia vastakkainasetteluja, mutta muutama myös uskonnollisia. Kirjan lopussa Camillo siunaa miehen vaikka hänen kuolinsyyksi todetaan itsemurha. Todellisuudessa mies murhattiin. Kirjan alussa Isä Camillo kieltäytyy ensin kastamasta Pepponen poikaa. Myöhemmin tulee kiistaa lapsen nimestä. Lopulta sopu tulee lapsen nimestä, jopa Lenin käy Isä Camillolle.
"Isä Camillo pudisti päätään. »Eihän nyt toki: antakaamme sille pikemminkin nimeksi Libero Camillo Lenin», hän sanoi. 'Niin, myös Lenin. Kun senkaltaisilla tyypeillä on lähellään joku Camillo, he eivät voi saada mitään aikaan'."

Vaikka kaksintaistelu on aatteellista, keinot ovat käytännöllisiä. Peppone pistää kiviä "kellon siipiin", isä Camillo kirjoittaa Pepponen julistuksiin "Peppone on aasi".

Peppone tulee tiedustelemaan asiaa suoraan isä Camillolta, hän nimittäin tietää syyllisen (ilmeisesti kylässä on vähän kirjoitustaitoisia).
"Kysymys on lyhyesti siitä, että kylässämme harjoittaa toimintaansa muuan veijari, muuan mustasieluinen jänishousu, muuan myrkkyhampainen Juudas Iskariot. Joka ainut kerta, kun asetamme ilmoitustauluumme paperin, minkä minä sih­teerinä olen allekirjoittanut, hän huvittelee kirjoittamalla nimeni kohdalle: 'Peppone on aasi!'"
Camillon kiivautta suitsee ristiinnaulitun kuva, kuten tässäkin tarinassa. Pepponekin joustaa tarvittaessa, mutta vasta sitten kun on äkkipikaistuksissaan tehnyt jo jotain.
Herrat kilpailevat 'kepposillaan'.
Isä Camillo on kiivastuksissaan sytyttänyt palamaan hökkelin, jonka alle on piilotettu aseita. Toisessa tarinassa Peppone tuhoaa viiniköynnöksiä.

Peppone ei joudu omien silmissä juurikaan huonoon valoon, mutta isä Camillo joutuu poliittisten kiihkoilujen vuoksi jäähylle, mutta vastapuolikin tulee salaa saattamaan miestä, ja seuraavassa jutussa Camillo palaa.

Tarinat kuvaavat sodan jälkeistä tilannetta. Camillo joutuu saksalaisten miinakenttään. Peppone on pöllinnyt Camillon vaatteet, kun Camillo on uimassa joessa. Sotasaaliilla rakennetaan julkisia tiloja kirjasto, urheilutila ja lääkärin tilat, eli hyvinvointiyhteiskuntaa rakennetaan. Samalla alkavat urheilukisat. Camillon joukkue häviää Pepponen joukkueelle jalkapallossa, mutta Peppone joutuu mukiloiduksi nyrkkeilyottelun jälkimainingeissa.

Kirjan loppu on  minusta hyvinkin raaka. kommunisti Liukasta ammutaan. Taantumuksellinen Pizzi, jota teosta epäillään, ammutaan väijytyksestä. Teko kuitataan itsemurhaksi. Isä Camillo siunaa miehen ruumiin ja saa vihaa päälleen. (Itsemurhan vuoksi ei olisi voinut siunata ruumista?). Isä Camillo kuitenkin huomaa, että Pizzillä oli ase vasemmassa kädessä, ja ampumahaava oli oikeassa ohimossa. Seuraavassa jutussa Camillo joutuu ammunnan kohteeksi. Vasta kirjan päättävässä tarinassa Keltaista ja ruusunpunaista päästään 'normaaliin' päiväjärjestykseen, ja Pepponen silmäterä pieni poika lausuu runoja.

Kirjan pohjalta on tehty aikanaan suosittua tv-sarjaa, jonka nimihahmo Isä Camillo on kannen kuvassa. (Kansi oli sangen heikkokuntoinen),

Tässä skannattu kuva DVD-boxin kuvasta.


Kirjassa on piirrettyjä kuvia, yllä on esimerkkinä yksi, usein hahmoina on joko enkelisiipinen poika tai poika, jolla on pienet sarvet, tässä aivan tavallinen Camillo.

*****
Giovannino Guareschi (1.5.1908 - 22.7.1968) oli Isä Camillo kirjojen takana. GG osallistui toiseen maailmansotaan ja on saanut "herjauksesta" vankeustuomionkin. Lähde suomenkielinen Wikipedia.
Olen blogiaikani alussa blogannut huonosti kirjasta Isä Camillo vauhdissa joka on kooste vuosilta 1948, 1952 ja 1963 julkaistuista tarinoista, ilmeisesti teoksista tämä Isä Camillon kylä, Isä Camillo ja hänen laumansa, Isä Camillon paluu, Toveri Don Camillo ja Isä Camillo ja nykynuoret.

Giovanni Guareschin syntymästä on tänään 110 vuotta.

15 kommenttia:

  1. Muistan joskus katsoneeni tätä tv-sarjaa, josta pidin kovasti. Kirjoja en ole lukenut.

    Hauskaa vappua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. TV-sarjaa en ole nähnyt, löysin vain dvd-kannen. :)

      Poista
  2. Kirjoja en ole lukenut mutta tv-sarjaa joskus katselin.
    Hyvää vappupäivää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tv-sarjaa en ole nähnyt täytyy katsoa youtubesta.

      Poista
  3. Rakkaimpia lapsuusmuistojani on kun tiistaisin äidin vapaapäivänä katsoin koulusta päästyäni hänen kanssaan television päiväohjelmia. Isä Camillot muistan erityisesti. Pidin sarjasta lapsena, ja sittemmin tuli luettua kirjatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, hauskoja muistoja. Pitää tutkia youtubea :)

      Poista
  4. Nuo on hauskoja. Olen jo kouluaikana lainannut kirjastosta.
    Niitä oli helppoina selitettyinä versioina italiaksi opiskelijoille.
    Televisiossakin niitä oli.
    Nyt tykkään kovasti kun TV:stä tulee Isä Matteo :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen missannut isä Mateon, mutta Isä Camilloa pitää katsoa youtubesta. Italian taito on sangen kehno, katsotaan kuinka käy.

      Poista
  5. Vastaukset
    1. sain äitiltä juuri, mihinköhän laitoin...

      Poista
    2. JOskus kirjoja on tosi paljon, juuri etsin ja löysin Jack London Klondyken kuninkaan jonka ajattelin lukea kesäöllä.

      Poista
    3. kirjani ei ihan aakkosjärjestykses, suamalaiset kirjat vähän nurkas... tosi samas nurkas.

      Poista
  6. Kiitos Jokke taas mainiosta postauksestasi Isä Camillon pariin! Kuusi Isä Camilloa pönöttää omassa kirjahyllyssä, joten hyppäys Pepponen ja Isän ristiriitaiseen maailmaan oli muistoja virittävä kokemus.

    "Isä Camillo vauhdissa" kirjoitelmasi teesit: uskonnosta, politiikasta ja rahasta puhumisesta tunnen omikseni: kukin tulee autuaaksi jnpp., politiikka -hmph - ja raha nyt on mitä vähiten kiinnostava aiheena, muten kuin välttämättömänä elämän osana. Mutta kyllä näissä teoksissa ihan oma huumorinpilkkeensä ja omaleimasuutensa löytyy ja sarja oli varsin suosittu ja laajalti keskusteltukin ilmestyessään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Luin uudestaan itsekin Isä Camillo Vauhdissa -postauksen, ja siihen oli kerätty niitä parhaimpia juttuja, mutta tässä silti oli jotenkin parempi kokonaisuus.

      Poista