Henning Mankell: Riian verikoirat

Henning Mankell: Riian verikoirat, alkuteos Hundarna i Riga 1992, suomentanut Arja Gothoni, Otava Seven pokkari, sivumäärä 282.

Henning Mankellin Riian verikoirat on toinen Wallander-sarjan kirja, joka kertoo Ruotsista ja Latviasta juuri ennen Neuvostoliiton romahtamista alkuvuonna 1991, mutta Berliinin muurin kaatumisen jälkeen.

Riian verikoirien tapahtumat alkavat helmikuun alussa, jolloin kumilautta ajautuu Ruotsin rannikolle, Ystadiin, siitä saadaan salakuljettajilta nimetön ilmianto. Kumilautalla on kahden kidutetun miehen ruumiit, jotka on puettu ampumisen jälkeen. Hampaistosta päätellään, että miehet ovat peräisin Neuvostoliitosta, ja tutkimuksissa ilmenee, että Latviasta. Tukholmasta paikalle saapuu ulkoministeriön edustaja Birgitta Törn, joka "valvoo" tutkimuksia, joita tulee myös tekemään Latviasta majuri Karlis Liepa pieni tupakoiva tehopakkaus, intohimoinen ja kansallismielinen poliisi. Majuri Liepa haluaisi nähdä kumilautan mahdollisten kätkettyjen huumeiden takia, mutta lautta on varastettu. Karlis Liepa viettää Kurt Wallanderin kotona aikaa, ja palaa takaisin Latviaan. Paluuiltana Karlis Liepa murhataan Riikassa. Yllättäen Kurt Wallander kutsutaan tutkimaan murhaa, jonka selvitykset näyttävät olevan liiankin hyvin dokumentoitu. Wallander saapuu Riikaan keskelle kulissien takaisia juonitteluja ja valtapeliä.

Historiallinen tausta on Baltian maiden tilanne 1990-luvun alussa, Latviassa oli alkuvuodesta 1991 hyvinkin levotonta. Minusta historiallinen kehys säröilee tai sen tulkinta on erilainen Ruotsissa kuin Suomessa. Kirjassa sivulla 92 Wallander "vaihtaa Latvian valuuttaa". Latviassa oli tuolloin Neuvostoliiton valuutta eli rupla, vasta 1993 tuli ensin Latvian rupla ja sitten lati, nyt Latviassa on euro. Rikolliset leimataan Neuvostoliiton kansalaisiksi, hyvä huomio, kun luultavasti kaikki neuvostotasavaltojen kansalaiset olivat Neuvostoliiton kansalaisia! Koska Suomi oli Neuvostoliiton rajanaapuri, mitä Ruotsi ei ollut, oli näkökulma vuonna 1991 asioihin hyvinkin erilainen. Toisaalta Latvia kaiketi on historiallisesti lähempänä Ruotsia kuin Suomea, 1600-luvulla alue oli Ruotsin "vallan alla" ja Ruotsissa, kuten kirjasta ilmenee, lienee asunut emigrantteja. Latvia itsenäistyi ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1918, mutta toisen maailmansodan aikaan kesäkuussa 1940 Neuvostoliiton joukot ottivat maan haltuunsa, Saksa valtasi maan 1941, mutta Neuvostoliitto sai uudelleen maan haltuunsa toisen maailmansodan jälkeen, Latviasta siirtyi paljon henkilöitä länteen, myös Ruotsiin, (yksinkertaistettu historiallinen pikakatsaus).

Virallisesti Wallanderin ottaa vastaan kaksi everstiä Jazeps Putnis ja Juris Murniers, Wallanderin autonkuljettajana toimii kersantti Zids. Hotellissa Wallanderilla on "päällystakki", mutta myös majurin leski Baiba Liepa lähettää terveisiä, ja Wallander viedään kuultavaksi latvialaisen kansallismielisen Upitis -nimisen miehen luokse. Hän avaa jännittynyttä tilannetta, virinnyttä itsenäistymishalua, ja sen vahvoja vastavoimia. Upitiksen mukaan poliisivoimat ovat neuvostomiehittäjien käsissä, mutta majuri Liepa pelasi kaksilla korteilla. Jompikumpi eversteistä on ehkä syyllinen. Kumpi Putnis vai Murniers? Tilanne muuttuu mielenkiintoisemmaksi ja vaarallisemmaksi, kun perhostenkeräilijä ja runoilija Upitis pidätetään. Wallander hämää, että Liepa on sanonut viskin vaikutuksen alaisena, että joku  hänen esimiehistään on salaliitossa rikollisten kanssa.

Loppuosa kirjasta on jännittävä. Wallander on luvannut palata Latviaan. Hän ottaa lomaa Ystadin poliisilaitokselta, ja "matkustaa Alpeille", mutta hänet viedään Latviaan salaa. Kirjan loppuosa on vimmaista välienselvittelyä, jossa kaikki eivät säily hengissä.

Wallander-sarja kertoo myös Kurt Wallanderista, hänen elämästään ja perheestä. Tässä kirjassa Wallanderilla on rintakipuja, hän on avioeron jälkeen liian yksinäinen, käy isänsä luona, pelaa hänen kanssaan canastaa, ja kuuntelee isän tyytymättömyyttä poliisin ammatista. Kurt pohtii turvallisuuspäällikön uraa, ja aikoo hakea Trelleborgiin yksityiselle sektorille. Tytär Linda etsii itseään Tukholmassa kansanopistossa. Rydberg Wallanderin mentori on juuri kuollut.

Tässä tarinassa sarjaan tulee tärkeä henkilö Kurt Wallanderin elämään eli majurin leski Baiba Liepa.  Baiba on koulutukseltaan insinööri, mutta toimii kääntäjänä, hän miestään nuorempi, arviolta 33-vuotias ja lapseton. Kurt tunnustaa isälleen rakastuneensa Baibaan, isä kannustaa Kurtia avioitumaan uudestaan ja hankkimaan toisen lapsen, joka on isälle ilmeisesti "standardi", jotta ymmärtäisi lapsista tarpeeksi. Kurtin isällä on kaksi lasta. Hän on tarkka rutiineistaan, tässäkin hän maalaa vakiomaisemaansa tunturimaisemaa ukkometsolla tai ilman. Tässä osassa Kurtin suhde Baibaan on vain henkisellä tasolla, Kurt ja Baiba puhuvat, ja Kurt nukkuu yönsä sohvalla.

Henning Mankellin Riian verikoirat on Wallander-sarjassa poikkeava teos, siinä otetaan kantaa yksittäisen maan poliittiseen tilanteeseen. Riian verikoirat pöyhii kipeää Latvian lähihistoriaa. Baltian maiden itsenäistymisprosessi oli ulkoisesti varsin samanlainen ja sisältää hyvin traumaattisia tapahtumia, ne tapahtumat raamittavat Kurtin henkilökohtaista seikkailua, ja toisen elämänsä naisen Baiba Liepan tapaamista.

******
Henning Mankell (1948 - 2015) oli ruotsalainen kirjailija, jonka tuotanto oli erityisen laaja.
Kirsten Jacobsen on kirjoittanut Mankellista haastatteluihin perustuvan kirjan. Mankellin esikoisteos oli nimeltään Panokset.

Wallander-sarja:
Kasvoton kuolema (1991)
Riian verikoirat (1992)
Valkoinen naarasleijona (1993)
Hymyilevä mies (1994)
Väärillä jäljillä (1995)
Viides nainen (1996)
Askeleen jäljessä (1997)
Palomuuri (1998)
Pyramidi (1999)
Ennen routaa (2002)
Haudattu (ilmestynyt Hollannissa jo 2003)
Rauhaton mies (2009)

Tanssinopettajan paluu (kertoo poliisi Stefan Lindmanista, joka alkaa seurustella Lindan kanssa, Linda on Rauhattomassa miehessä toisen miehen "oma" soma)