keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Dorothy L. Sayers: Kuka ja mistä?



Dorothy L. Sayers: Kuka ja mistä? Alkuteos Whose body? 1923, suomentanut Kristiina Rikman, WSOY SaPo n:o 299 1986, sivumäärä 253.

Kuka ja mistä -nimi viittaa  ruumiiseen, joka löytyy herra Thippsin  kylpyammeesta. Alfred Thipps on arkkitehti, joka asuu kuuron äitinsä kanssa. Poliisista Sugg pidättää Thippsin. Suggilla on teoria, että ruumis on kadonneen Reuben Levyn.

Ruumis on alaston, lihava noin 50-vuotias, hiukset on leikattu ja  kädet hoidettu manikyyrillä. Kuoleman on aiheuttanut isku niska- ja selkänikamiin. Sen toteaa ruumin tutkinut läheisen sairaalan lääkäri sir Julian Freke.

Lontoon Cityn pörssin velho sir Reuben Levy on kadonnut jäljettömiin. Hänen vaimonsa lady Levy on Denverin herttuattaren nuoruuden ystävä. Hän on parhaillaan ulkomailla. Denverin herttuatar tuntee myös Thippsin, jonka äidin hän ottaa kartanoonsa asumaan. Denverin herttuatar on taas lordi Peter Wimseyn äiti.

Tämä on Dorothy L. Sayersin ensimmäinen lordi Peter Wimsey -tarina ja hyvä sellainen. Salapoliisi Peter Wimsey pohjustetaan hyvin. Hän valmistui Oxfordista pääaineena nykyajan historia. Hän taisteli ensimmäisessä maailmansodassa kohoten majuriksi, mutta haavoittui vakavasti, jonka seurauksista hän edelleen ajoittain kärsii. Hänen  joukoissaan palvellut kersantti Bunter on hänen miespalvelijansa. Wimsey on muuttunut haavoittumisen seurauksena vakavaksi. Ennen sotaa hänellä oli koko joukko naisseikkailuja, ja hän oli hyvin urheilullinen. Tässä hän kerää kirjaharvinaisuuksia ja  ensipainoksia. Mervyn Bunter on hyvin korrekti ja uskollinen Wimseylle, ja hyvin palkattu ja hyvin älykäs. Uskollisuus ei ole rahasta kiinni. Lordi Peterillä on monokkeli, joka on itse asiassa voimakas suurennuslasi. Bunter on taitava valokuvaaja, ja lordi Peter tukee hänen hankintojaan avokätisesti.

Lordi Peter saa kuulla Thippsin ahdingosta ja ehtii nähdä ruumiin löytöpaikan ja tekee monia havaintoja, jotka poliisilta on jäänyt kokonaan havaitsematta. Itse asiassa rikostapaus on mielikuvituksellinen ja riittävän outo, ja tavallaan nerokas, mutta syyllinen ja motiivi sekä tekotapa ovat dekkareita lukeneille varsin ilmeisiä. Syyllinen mainitaan ensimmäisen kerran yhdennellätoista tekstisivulla, ja motiivi paljastuu kun tarinasta on jäljellä noin kaksisataa sivua ja toistetaan heti kuolemansyyntutkimuksen jälkeen. Nämä siis mainitaan kaiken muun ohella. Enimmäkseen tehdään selvityksiä ja tutkimuksia ja seurataan kiinnostavasti myös sivulatuja. Dekkari on silti äärimmäisen kiinnostava, se on myös takaa-ajo ja kamppailu, joka päättyy tunnustuskirjeeseen, ja itsemurhaan. Peterille valkenee rikoksen logiikka noin 90 sivua ennen dekkarin loppua. Lopun aikaa hän etsii oikeat todisteet ja todistajat, ja etsii rikollisen tiedot, ja käy rikollisen luona. Rikollinen pohjustetaan hyvin, hän on punatukkainen, hyvin koulutettu ja arvossa pidetty kansalainen. Koska liikutaan ylhäistöpiireissä, bloggauksen lukija ei voi aavistaa tätä, punatukkaisuuskin mainitaan ohimennen. Murhaajan ajatuksiaan kuvaa esimerkiksi seuraava: "ihmisen omaatuntoa voidaan verrata mehiläisen pistimeen, joka edistämättä lainkaan omistajansa hyvinvointia ei toimi aiheuttamatta sen kuolemaa, sen olemassa olo on kussakin tapauksessa puhtaasti sosiaalinen". s.161  Minusta omatunto on ihmisen moraalin kannalta hyvä ominaisuus, on olemassa universaalisti oikeaa ja väärää, henkilön hengen riisto on väärä teko.

Bunter on erilainen avustaja kuin kapteeni Hastings Poirot'lle tohtori Watson Sherlock Holmesille. Bunter kerää todisteita ja kuvaa niitä, hän menee palvelijoiden joukkoon. Bunter on omalla tavallaan terävä kaveri. Lordi Peter tuntee Scotlandin Yardin päällikön Parkerin, joka on poikamies, mutta nai myöhemmin Peterin sisaren. Heidän ystävyytensä on aitoa ja vahvaa. Peterin tutkimukset ovat todistusaineiston keräämistä perinteisellä tavalla ja päättelyä, mutta myös vai vihkaa leikkimällä yksinkertaista tai höpöttämällä kirkon katon korjausprojekteista. Lordi Wimseyssä siis yhdistyy Sherlock Holmes, neiti Marple sekä Hercule Poirot, tai hän käyttää heidän kaikkien menetelmiä. Lordi Peter on lisäksi varsin inhimillinen hahmo, sillä hän kärsii ajoittain sotaneuroosista.

Dorothy L. Sayersin Kuka ja mistä? on hyvä esikoisdekkari.

*****
Dorothy L. Sayers (1893 - 1957) oli tuottelias ja laadukas dekkarikirjailija.

Tuotantoa
Kuka ja mistä 1923
Kuolema keskiyöllä 1926
Luonnoton kuolema 1927
Kuolema vierailee kerhossa 1928
Lordi Peter katsastaa ruumiin  1928 –novellikokoelma
Myrkkyä  1930
Hirttäjän vapaapäivä 1933 –novellikokoelma
Juhlailta 1935
In The Teeth of the Evidence, 1939 –novellikokoelma
Striding Folly, 1972 –novellikokoelma

2 kommenttia:

  1. Hieno postaus :) Olen lukenut hänen dekkareita, mutta en muista minkä nimisiä. Pitäisi hieman selailla kirjoja niin muistuisi mieleen. Toisinaan luen kirjoja pitkään ja sitten yks kaks hoksaan, että jahas tämän olen ennenkin lukenut, mutta luen yleensä loppuun. Aivokapasiteetti ilmeisesti säilöö muistia pätkittäin. Tiedän lyhytmuistin, työmuistin ja pitkäaikaismuistin teoriat, joten sieltä pitkäaikaismuistista ne kirjojen jättämät muistijäljet tulevat työmuistiin, kun aletaan lukemaan ja kädessä on jo luettu kirja. Mutta kertaushan on opintojen äiti. Voisin siis lukea näin herkullisen kuuloisia vanhoja dekkareita uudelleen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta tuo muistamisjuttu, joskus muistijäljet toimivat juuri noin, että tajuaa lukeneensa kirjan ja tuntuu tutulta ja asia palautuu "työmuistiin"...

      Poista