perjantai 11. joulukuuta 2015

Agatha Christie: Määränpää tuntematon


Agatha Christie: Määränpää tuntematon, Destination Unknown 1954-1955, suomentanut Irmeli Ruuska, WSOY 1986, sivumäärä 249.

Agatha Christien Määränpää tuntematon on hänen tuotannossaan tyypillinen vakoilujännäri, jonka lopulliset kiemurat selviävät vasta päättöluvussa, sisältäen yllättävän murhamysteerin ratkaisunkin, tätä ennen kerronta on varsin hyvää monine henkilöineen. Tosin Agatha Christie -tietäjä John Curran pitää tätä huonoimpana Christie-tekeleenä.

Jännärin lähtökohtana on kuuluisan atomifyysikon Thomas Bettertonin katoaminen. Hän on keksinyt ZE-fission. Betterton on kadonnut jäljettömiin, kaipaamaan jäivät upouusi vaimo Olive ja eri maiden tiedustelupalvelut sekä kuolleen vaimon puolalainen serkku Boris Glydr. Onko katoaminen ollut vapaaehtoista? Missä Betterton on?

Olive Betterton joutuu Pohjois-Afrikassa lento-onnettomuuteen, jossa katoaa monia tiedemiehiä. Hän kuolee sairaalassa. Toisaalla Hilary Craven on kokenut kovia, ja yrittää nukahduttaa unilääkkeillä itsensä ikiuneen. Brittien tiedustelupalvelun agentti Jessop houkuttelee hänet luopumaan aikeestaan, mutta valitsemaan tehtävän, jonka onnistumistodennäköisyys on äärimmäisen pieni. Hänet asetetaan Olive Bettertoniksi ja syötiksi. Pian tapahtuu taas "lento-onnettomuus", joiden "uhrit" kuljetetaan autoilla jonnekin.  Juoni hajaantuu katoajiin ja etsijöihin sekä siihen, mikä on kaiken tarkoitus ja motiivi.

Yllä oleva on siis kirjan lähtökohta. Maaränpään tuntemattomuus on siis yksi kirjan ominaisuus. Kunnon agenttijännärin tapaan, käänteitä on riittävästi ja henkilöiden todellista minää ja tarkoitusperiä on vaikea hahmottaa. Yllätyksiä tapahtuu, muttei liiaksi.

Tätä jännäriä en avaa enemmän. Kansikuvakin voi tuntea oudolta, mutta leprasairaalan hoidokista lienee kysymys. Spitaaliparantola antaa mukavasti yksityisyyttä ja rauhaa.

Agatha Christie (1890 - 1976)  kirjoitti tämän He tulivat Bagdadiin -teoksen jälkeen. Määränpää tuntematon -tarina on julkaistu jatkokertomuksena 1952 - 1953, kun edellinen agenttitarina ilmestyi vuonna 1951. Agatha Christie -tuntija John Curran pitää tätä kirjaa epäuskottavana, ja lupaavasta alusta huolimatta heikkona. Minusta Curran voi olla oikeassa, se on lopulta makukysymys. Curran perustelee näkemystään kepeiden jaksojen puutteella. Tämä minusta poikkeaa edukseen juuri tässä asiassa. Näissä agenttijännäreissä on aika iso panokset ja vakavat teemat, minusta niihin on turha sekoittaa kepeyttä. Tosin Hilary Craven lähentyy lopussa erästä agenttia, joten he luultavasti fuusioivat yksityiselämänsä. Hilary Cravenin suostumista tehtävään myöskin kummastellaan. Minusta se on kuitenkin paremmin motivoitu kuin muissa Christien jännäreissä, joissa se on vain hetken päähänpisto tavalliselta köyhältä neidiltä. Hilary Craven sen sijaan on aikuinen nainen, jonka lapsi on kuollut ja takana se ja kipeä avioero. Minusta suunnitelma ei ole sen vähemmän uskottava kuin muiden jännärien epäuskottavilla marioneteilla. Jared Cade linkittää tämän Agathan oman avioeron kokemuksiin. Minusta päähenkilö on motivoitu erinomaisesti.

Kirjan teemojen yli-ihmisajatukset ja tiedemiesten kaappaminen olivat juonen rakennusmateriaalia monessa 1970-luvun elokuvassa, varsinkin James Bond filmeissä ehkä parhaiten filmissä Kuuraketti ja Rakastettuni.

Agatha Christien henkilökuvailut tapahtuvat osin mielikuvien kautta:
 ... nainen, joka näytti ankaralta pikkulasten opettajattarelta. Hänen hiuksensa olivat jokseenkin kammottavalla nutturalla, ja hänellä oli vahvoilta näyttävät nenälasit. s.139

(Mies) oli tumma, ja hänellä oli pienet, sotilaalliset viikset s.5
Sotilaalliset viikset ovat varsin yleinen määritelmä, lienee pienet lyhyet viikset?

Tämä oli pitkä jäykkäryhtinen mies iältään kolmissakymmenissä. Vaaleat hiukset olivat leikattu  mannermaiseen tapaan lyhyeksi. s.23

Minusta nämä toimivat, sillä ihmisellä tulee kuvailusta voimakas mielikuva.

Tämän kirjan tilasin Vaskikirjastoista, kesti jonkin aikaa ja ehdin ostaa sen huuto.netistäkin. Lopulta kirja tuli Ihoden kirjastosta.
Kaikkiin Agatha Christien kirjoihin löytyy linkki TÄÄLTÄ.

8 kommenttia:

  1. Tuttu kansikuva ja voi olla, että olen tämänkin joskus lukenut. He tulivat Bagdaniin -kirjan, josta aiemmin postasit olen kyllä lukenut ja se oli mielestäni aika hyytävä. Tästä en muista kansikuvaa enempää, joten olisi ihan mielenkiintoista virkistää muistiaan, jos on jotain muistettavaa.
    Nuo suomennoslainasi ovat mielenkiintoisia. Suomennoksissa kun tulee, jos ne on hyvin tehty englantilainen ajattelu suomenkielen takaa esiin. Miten englanti saarivaltiona erottui mannerpuolesta. Christie kirjoitti teoksiaan aika lailla erilaisessa maailmassa kuin missä nyt elämme, mutta niissä on mielestäni aika paljon silmää tulevaisuuden kehityksellekin, ainakin He tulivat Bagdadiin -kirjasta muistan, että minulle tuli mieleen ilmestyskirjamaiset tunnelmat siitä, miten kaiken takana on salaliitto, joku, jotkut jossain...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä kirjoitettiin juuri tuon He saapuivat Bagdadiin jälkeen. Totta, että Englanti on saari ja tämä liittyy siihen, tämä ja useimmat Christien agenttijännärit tapahtuvat muualla kuin Britanniassa.

      Poista
  2. Voisi sanoa, että kirjan palautusosoite (lhoden kirjasto) on tuntematon :)

    Hienosti avaat kirjan sisällön ja nostat esiin kirjan ideoiden myöhempiä sovelluksia. Lavastettu lento-onnettomuus -ideaa käytettiin myös Uusi Sherlock -sarjassa hyvin erikoisella tavalla.

    Määränpää tuntematon -kirjasta ei tullut suosikkini Christien tuotannossa ekalla lukemisella. Tarina kyllä toimii, mutta jotenkin nämä Christien vakoiluthrillerit eivät minuun iske.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)

      Itsekään en pidä erityisesti näistä vakoilujutuista, Ruskeapukuinen mies on hervottomuudessaan ehkä paras.

      Poista
    2. Samaa mieltä Ruskeapukuisesta miehestä. Ihan vaikka yllättävän loppuratkaisunsa vuoksi :)

      Poista
  3. Kamala kansikuva :D Olet lukenut hurjan määrän Agatha Christien kirjoja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansi ei todella ole miellyttävä.

      Tosiaan aika pino on tullut luettua :)

      Poista