David Grossman: Sinne missä maa päättyy

David Grossman: Sinne missä maa päättyy alkuteos ISA BORAKHAT MI-BESORA (kirjoitusasun kopion Otavan sivulta, Markku Päkkilä on kääntänyt englannista To the End of the Land, suomeksi, Otava/Seven pokkari, sivumäärä 677.

Israelilaisen David Grossmanin (s. 1954) Sinne missä maa päättyy on hyvä ja vähäeleinen teos, jossa on kirjailijan koskettavat loppusanat. Grossman on nettitietojen mukaan suorittanut asevelvollisuutensa 1971-1975.

Teos on sirpalemainen muistoista ja kahdesta muutaman päivän mittaisesta tuokiosta kertova elämänvalintoja kartoittava palapeli. Romaanin keskushenkilö on Ora (nainen), jonka elämää ovat rytmittäneet kaksi miestä Ilan ja Avram, sekä näiden lapset Adam ja Ofer (poikia).

Lyhyt Prologi näytellään, kun Ora, Ilan ja Avram, tyttö ja kaksi poikaa, ovat kuusitoistavuotiaita sairaalassa sota-aikana 1967, he eivät pääse pommisuojaan, tartuntavaaran vuoksi, Ora avautuu ystävänsä Adan kuolemasta ja ilmenee, että Oran äiti selvinnyt holokaustista, Ilan isä on armeijan upseeri. Avramin taustaa ei juuri avata.

Patikkaretki 2000
Toisen osan alussa Ora ja Ofer, äiti ja poika ovat taksissa, ja selviää, että Ilan ja Ora ovat eronneet. Ora pohtii poikiensa Adamin ja Oferin muuttuneen asepalveluksessa. Oferin asepalvelus on äidin helpotukseksi loppunut, mutta Ofer osallistuu vapaaehtoisena vielä yhteen operaatioon.

Äiti rientää saattamaan poikaansa ja heitä kuljettaa perheen autonkuljettaja Sami. Tilanteessa on jännitteitä, Sami on palestiinalainen, hyvä autonkuljettaja ja monin tavoin hyvä ihminen, mutta yhteisössä on näkyviä ja näkymättömiä ristiriitoja, näitä jännitteitä käsitellään autonmatkan lisäksi myös aivan teoksen lopussa.

Myös Oran perheen sisällä on paljon jännitteitä. Oran koko elämä rakentuu kolmeen kolmioon: Ilan-Adam-Ora, Avram-Ofer-Ora, ja Ilan-Ora-Avram. Ora ei ole osannut päättää miehistä, eli pojilla on eri isät.

Ora pakenee Oferin operaation ajaksi Avramin kanssa patikkaretkelle Galileaan matkalla Sami pyytää auttamaan sairaan lapsen kuljetuksessa, sillä Oran mukanaolo helpottaa liikkumista, sillä ilmeisesti Länsirannalla on levotonta, tuskin muuten Ofer olisi mennyt "operaatioon", eli toistuu prologin kuvio: sotilaallinen operaatio, sairas lapsi, joka eristetään, mutta osat hieman toisenlaisia

Galilean patikkaretkellä luodataan Oran elämän valintoja sirpalemaisina muistoina. Ilan ja Avram ovat olleet asevelvollisina 1973 sodassa, jossa Avram on jäänyt vangiksi ja häntä on kidutettu, vapauduttuaan hän ei ole palautunut työkuntoiseksi kuntoutuksesta huolimatta. Spiraalimaisesti lähestytään välähdyksin kaameaa tilannetta, joka on muuttanut kaikkien kolmen Oran, Ilanin ja Avramin elämän.

Yllättäen lopussa ilmenee, että Avram ei ole katkera, eikä kostonhaluinen, vaikka vankeuden aiheuttamat fyysiset ja henkiset vammat eivät parannu. Kolmiot  avautuvat tai ovat avautumassa, ja  muuttavat muotoaan.

Henkilöistä Adam ja Neta esiintyy vain dialogissa, Ofer, Sami ja Ilan ovat muutamalla sivulla. Päähenkilö on Ora, jonka huolta lapsestaan tarkastellaan eniten. Ora on myös itsekkäin, hän ei ole pystynyt tekemään elämänsä valintoja, vaan häilyy kolmioelämäänsä eteenpäin. Se, miten henkilöiden käy jää epäselväksi. Kirjan vahvuuksiin kuuluu kuitenkin arkojenkin asioiden esiintuonti ilman dramatiikkaa tai syyttelyä, jokainen voi muodostaa kirjan perusteella ja tosiasioita tutkimalla käsityksen todellisuudesta, jossa päähenkilöt elävät.

Kirja ei selittele, eikä mestaroi, mutta se antaa kosolti ajattelemisen aihetta.