Uderzo-Goscinny: Asterix, gallialainen kertomataulu:

Uderzo-Goscinny: Asterix, gallialainen kertomataulu on 56 sivun mittainen kokoelma.

 Asterix-albumi, missä on pieniä tarinoita, eli poikkeaa 44 kuvasivun vakioformaatista, missä tarina alkaa sivulta 5 ja päättyy yleisimmin kylän juhliin, joissa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta Trubadurix on suukapuloituna.

Albumin tarinoita on julkaistu sekä sarjakuvalehti Pilotessa, että erilaisia muita tarkoituksia varten. Osa tarinoista on 1960- ja 1970-luvulta, osa  Rene Goscinnyn (1926 -1977) kuoleman jälkeen eli 1980- ja  1990-luvuilta, sekä 2000-luvulta. Tarinoita on siis 14. Uderzo on syntynyt vuonna 1927.

Tarinoista eittämättä paras oli viimeinen, joka kuvaa Uderzon ja Goscinnyn Asterixin ideointia, ja joka päättyy, no jääköön kertomatta miten  ja toiseksi viimeinen, missä Obelixin jälkeläinen esittää sukupuunsa, ja tekee tuhoja hiidenkivellään sarjakuvalehden toimituksessa.

Asterixin voimin on markkinoitu vuoden 1992 olympiahanketta. Tarina on minusta hyvä, vaikka kisat menivät naapurimaahan Espanjaan (Barcelonaan). Ennen näkemätön on myös Uderzon eri piirrostyylejä kokeileva sarjakuva. Asterixin vakiopiirrostyyli on persoonallinen, todella hyvin ja erilainen kuin Uderzon kokeilut ja  perustuu värillisiin hahmoihin ja taustoihin.

Gallian kevät -juttu kuten olympiakisajuttu on yksin Uderzon. Kevät on pieni mies, joka saa voimia Akvavitixin taikajuomasta.

Gallialaisten kylän kukko Kiekulix joutuu kotkan haastamaksi. Onneksi Idefix lainaa Asterixin taikajuomapulloa ja Gallian kukko säilyttää kunniansa.

Muissa tarinoissa Asterix ja Obelix paimentavat lapsia kouluun (kansikuva), ja Obelix, joka ei tiedä Gergovian taistelun vuosipäivää, joutuu koulun penkille. Akvavitix on opettajana.

Kylän taistelupari: Senilixin nuorekas vaimo ja Aladobixin pisteliäs siippa Smirgeline ottavat yhteen ja pian koko kylä tappelee.

Idefix joutuu roomalaisten maskotiksi, joka saa Obelixin suunniltaan.

Eräässä jutussa tarkastellaan Asterixin ja Obelixin syntymää. Siitä selviää, että herrat ovat yhtä vanhoja ja tarinoiden aikana noin 35-vuotiaita.

Mistelin oksan alla Obelix kaipaa suudelmaa Mimosalta (kaunotar albumista Asterix legioonalaisena), mutta kyllästyy odottamaan ja suukon saa Obelixin koira Idefix.

Tarinoilla on merkitystä niille, jotka pitävät itse Asterix-sarjasta, yksittäisinä vain Pariisin olympiakisajuttu, Mistelinjuttu ja kaksi viimeistä tarinaa ovat kiinnostavia taiteellisia kokonaisuuksia.

Goscinny on ottanut kantaa myös kielikeskusteluun. Englantilaistumisesta on puhuttu Ranskassa jo 1960-luvun lopussa, ja Gallian kylään on pesiytynyt latinankielisiä fraaseja, joita Akvavitix vastustaa, kunnes sanoo itse  Et cetera et cetera.

Asterix-albumien ideaa olen esitellyt siis täällä ja se idea on äärimmäisen nokkela, mutta toteutus vielä nokkelampi. On pieni Gallialainen kylä, joka taistelee roomalaisia valloittajia vastaan taikajuoman avulla. Päähahmoja ovat poikamiehet Asterix, hiidenkiventoimittaja Obelix, jolla on pieni koira Idefix, taikajuoman keksijä tietäjä Akvavitix, kylän päällikkö Aladobix, hänen pisteliäs vaimonsa Smirgeline, kalakauppias Amaryllix, hänen vaimonsa Yellowsubmarine, seppä Caravellix, kylän nestori Senilix, jolla on nuorekas vaimo, ja bardi Trubadurix, hahmot ovat niin hauskoja ja tilanteet, vaikka tapahtumat ovat menneisyydessä, ovat tulkittavissa nykypäivään. Asterix ja varsinkin Obelix pitävät villisioista ja pelkäävät vain, että taivas putoaa niskaan. Roomalaisten höykytys on myös hauskaa, lähellä onkin roomalaisia leirejä (Ciderium, Laudanium, Akvarium ja Periferium), mutta useimmin Asterixilla on tehtävä kylän ulkopuolella tai Caesar suunnittelee juonia kylän kukistamiseksi, sen yhteishengen murentaminen joko rahan tai riidan avulla, koko muu Galliahan antautui Vercingetorixin mukana. Ajassa eletään noin 50 eKr.

Asterix-filmejäkin olen katsonut. Yläkuvan kinderkampanja liittynee Asterix ja viikingit -filmiin.

*****