torstai 24. toukokuuta 2012

Ken Follett: Neulansilmä


Teoksen paperikannen puuttuessa neulansilmä -kuva

Ken Follett on kirjoittanut Neulansilmä -jännärin 1978. Tapahtumapaikkana on Englanti ja Skotlanti toisen maailmansodan aikana. M15 yrittää saada satimeen mestarisaksalaisvakooja Faberia, jolla on mullistavia tietoja Normandian maihinnoususta. Alkaa vimmainen takaa-ajo, joka huipentuu Pohjanmeren myrskyn pieksemälle saarelle, missä englantilainen aviopari, punapäinen nainen ja katkeroitunut mies,  hoitaa lampaitaan miehen auto-onnettomuuden jälkeen.

Follet rakentaa loogisen hienosti teoksen. Henkilöt M15:ssa Percy Godliman, Frederick Bloggs, aviopari Lucy ja David Rose sekä saksalainen Faber "die Nadelin" taustoitetaan napakasti, mutta kiireettä. Luvun lopussa jännite nousee, kun henkilöt asemoidaan juoneen. Kerronta on luontevaa, tapahtumat etenevät ja jännitys kasvaa. Saksalainen selviää neuvokkuutensa, mutta myös englantilaisten hyväntahtoisuuden takia, iltapäiväteetä ja kyytiä tarjotaan tarvitsevalle.  Folletin kirja esittää englantilaiset varmasti sellaisina, kun ne ovat olleet: herrasmiehinä ja reilun pelin kannattajina, hyvin ja myötämielellä.

Teos on varsin lyhyt 278 sivua, ja vuodesta 1940 siirrytään suoraan vuoteen 1944, jossa tapaukset vyöryvät nopeammin, ja panokset kasvavat, ja käydään katsomassa itse Sudenpesässä, missä Euroopan eskaloija pitää palaveria Rommelin kanssa. Myös Churchillin luona piipahdetaan. Neulansilmästä tuli mieleen Ian Flemingin James Bond kirjat. Myös näitä avioelämän iloja (ja suruja) pohditaan, varsinkin kun M15:n miehet ovat leskiä, ja Lucyn mies on raajarikko ja Lucy on -niin luulen että tämä on tehty tarkoituksella - punapää. Mestarivakoojalla on aina silmää myös naiskauneudelle. D.H Lawrence mainitaan kirjassa, ja Lucy testaa teoriat käytännössä, eikä pety Lawrencen lemmenloitsuihin.

Sotaa ja lemmenseikkailuja, nopeasti vaihtuvia näkökulmia.

Neulansilmä on hyvä toimintatrilleri, iskevä tarina ja piinavaa jännitystä lajissaan mestariteos.

Huomioita
Teoksen alussa on puhetta, että lähetettäisiin joukkoja Suomeen, tästä luultavasti ei tullut mitään.
Sivulla 23 kerrotaan, että suurimman vaikutuksen Lucyyn teki "puutarhan istuttajat   ... oli täytynyt tietää kuolevansa kauan ennen sen kasvamista kukoistukseen"
Sivu 25 "Lucy hankki ... s-tietonsa D.H Lawrencen kirjoista"
Sivu 32: "Hänen solmionsa oli kauhistus, mutta sympaattiset avomieleiset kasvot" !
Sivulla 34 puhutaan koodien purkajista. "Sakkimestareita, muusikkoja, matemaatikkoja, ja sanaristikkohulluja"
Sivulla 67 vihjataan romansseihin. "on kihloissa amerikkalaisen sotilaan kanssa - valkoisen luojan kiitos", eli ennakkoluulot jylläävät.
Sivulla 135 ajetaan Lockerbien pienen kauppalan läpi, tämä teos on kirjoitettu vuonna 178, ja kymmenen vuotta tästä Lockerpie on oleva kauhean tragedian näyttämö.
--
Teoksen epilogissa puhutaan jalkapallosta, ja Meksikon 1970-kisojen  puolivälierästä Länsi-Saksa - Englanti, jonka Englanti hävisi 2-3, isompi ottelu käytiin jalkapallohistorian mukaan vuonna 1966, jolloin Englanti voitti maailmanmestaruuden lukemin 4-2 Länsi-Saksaa vastaan. Jos on on Maradonan käsimaalista Englantia vastaan puhuttu vuodesta 1986 monesti, on tätä 1966 Hurstin (Geoff ei Veikko) spekuloitu, oliko 3-2 maali sisäpuolella. Minusta sillä ei ole merkitystä, koska Englanti voitti kahdella maalilla, mutta tietenkin peli olisi ollut eri tyyppinen, jos maali olisi jätetty hyväksymättä. Maradonan käsimaali oli myös merkittävä, koska 1982 käytiin maiden välillä Falklandin sota. Falkland-asia on edelleen aktuelli, sillä jos alueella on öljyä, kiinnostus saarta kohtaan nousee, ja on itse asiassa jo noussutkin. Myös 1986 kisat käytiin Meksikossa. Argentiina voitti maailmanmestaruuden 1986 (ja 1978), vuoden 1970 kisoissa Länsi-Saksa saavutti pronssia, voitot ovat vuosilta 1954, 1974 ja 1990.
***
Ylipitkän postauksen lopuksi totean, että Jo lukee Lucyn vanhaa A. A Milnen Nalle Puhia, sen toista lukua, jossa Kani kertoo kolkuttavalle Nalle Puhille, että ketään ei ole kotona... ja myöhemmin Jo lukee, kun Puh on hunajasta pullistunut ja on jäänyt mahastaan kiinni :)

2 kommenttia:

  1. Järjetön juttu, mutta tästä kirjasta minulle on jäänyt yksi kirkas muisto - tai ainakin luulen että se on tästä kirjasta. Ehkä voit vahvistaa muistanko oikein!

    Eikös tässä kirjassa saksalainen soluttautuja ajattele, että silloin todella hallitsee vieraan kielen, kun osaa tehdä sanaristikkoja sillä kielellä? Ja tekee junassa sanaristikkoja?

    Tuo jäi jotenkin mieleeni ovelana natiivitaidon mittarina... vaikka ei tainnut estää saksalaista vakoojaa. :-)

    VastaaPoista
  2. Hyvä muisti Booksy :)

    s. 102 ... alkoi ratkaista ristisanatehtävää. Hän oli ylpeä taidostaan ratkaista englanninkielisiä ristisanoja: se oli vieraan kielen sujuvan hallinnan kypsyyskoe.

    VastaaPoista