torstai 18. huhtikuuta 2024

Johanna Bäckström-Lerneby: Perhe

 


Johanna Bäckström-Lerneby: Perhe, alkuteos Familjen 2020, suomentanut Markus Myllyoja,  Gummerus 2021, sivumäärä 304.

Toimittaja Johanna Bäckström-Lerneby seurasi vuosikymmenen ajan (oli töissä alkuun Göteborgs-Postenissa ja myöhemmin SVT:llä) Angeredin lähiötä Göteborgissa. Kirja perustuu satoihin keskusteluihin, haastatteluihin, sähköposteihin ja  äänitallenteihin. Lisäksi kerrotaan oikeudenkäyntien tuloksista.

Angeredissa tapahtuu paljon rikoksia, kirjan alussa vuonna 2006 nuorten keskuudessa tapahtuu puukotuksia. Suvun vesan kanssa riidellyt chileläinen ammutaan läheisellä jalkapallokentällä. Asukkaat eivät ilmoita poliisille rikoksia. Ne jutut, jotka menevät oikeuteen raukeavat usein, kun todistajat eivät uskalla puhua. Ruotsalaisessa kansankodissa eletään rinnakkaisyhteiskunnassa, jossa vallitsevat "omat lait", joita tulkitsee kirjan väitteen mukaan yhden suvun pää. Häntä verrataan kummisedäksi, suomalaisen kirjan kannessa lukee: "mafiosoja vai ruotsalaislähiön ongelmanratkaisijoita".

Taustaa
Luin Göteborg-Postenin jutun, jossa todetaan, että lähiöstä poliisiasema on lakkautettu, ja yritykset kaikkoavat alueelta. Tämä lisää eriytymistä (segregaatiota), toisaalta poliisi "mainostaa" www-sivulla, että se puuttuu turvattomuuteen, huumekauppaan ja partioi. Viranomaisten yhteistyöllä pyritään parantamaan turvallisuutta. 

SVT uutisoi kahden jengin vihollisuuksista, jossa jengit asettivat "tiesulkujakin" lähiön sisäänkulkuteille. Jengit väittävät haluavansa suojella asukkaita, mutta se on poliisin tehtävä.
Alueella on kouluja, mutta ilmeisesti Ruotsissa voi valita koulun, jossa käy, joten lähiökoulussa levotonta, joka voi ruokkia vaihtoa toiseen kouluun.

Johanna Bäckström-Lerneby kertoo vierailustaan suvun päämiehen luona, joka pitää itseään sovittelijana. Ongelma on kuitenkin laaja suku, joka tehtailee rikoksia, joita kuvataan paljon usean vuoden aikana kirjassa. Pohjoismaista systeemiä on vaikea tunnistaa, kun kaikki pyörii perheen, suvun ja klaanin ympärillä. Klaani on paennnut 1970-luvulla Libanonin sisällissotaa Ruotsiin ja Saksaan.

Vuosien kuluessa lähiö-ongelmaa aletaan ratkaista eri viranomaisten yhteistyöllä: poliisi, verottaja, sosiaalityöntekijät ja tulli. 

Teos oli varsin kiinnostava, varsinkin alussa. Toivottavasti lähiöongelma ei leviä Suomeen. 

Kirjassa on maininnan arvoinen yksityiskohta, siinä puhutaan räppäri Einarista, ja klaanin jäsenestä, joka haluaisi olla Einarin manageri. Einar (s. 5.9.2002) murhataan kirjan ilmestymisen jälkeen 21.10.2021 Tukholmassa, murhaajaa ei ole saatu selville, eikä murha-asetta ole löytynyt. Ruotsissa Tukholmassa on liikaa ampumisia, viimeksi viaton perheenisä ammuttiin alikululle Skärholmenissa, kun hän saattoi pyöräillen 12-vuotiasta lastaan harjoituksista 10.4.2024. Poliisi on tehnyt kaksi kiinnittoa 13.4.2024,  ovatko henkilöt ampujia.Saadaanko heidät tuomittua,jää nähtäväksi. Mikael-niminen uhri on kuitenkin kuollut, tapettu. 

Mihinkä kansankoti on menossa. Mihin Suomi on menossa?

6 kommenttia:

  1. Kiitos kiinnostavasta uudesta kirjailijatuttavuudesta ja varsin ajankohtaisesta avauksestasi tästä yhä laajentuvasta ongelmakentästä, jota pitkän uran tehnyt Bäckström-Lerneby levittää lukijansa silmien eteen.

    Ongelmat tiedetään ja tiedostetaankin, mutta ratkaisua tähän lisääntyvään ja rönsyilevään ongelmaan ei tunnu löytyvän sen kummemin naapurimaassamme kuin meillä koto-Suomessakaan. Mistä tämä kaikki kertoo yhteiskunnistamme ja mihin me, maailman onnellisimman maan asukit olemme menossa??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on iso haaste eikä pelkkä puhuminen segregaatiota auta.

      Poista
  2. Tämä on vavahduttava kirja. Vavahduttava ja vakavista ongelmista kertova on myös ruotsalainen draamasarja Ohuella langalla, joka kertoo Malmön poliisien työstä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohuella langalla oli hyvä sarja. Taelgia, joka on myös Areenassa on vielä lähempänä tämän kirjan teemaa.

      Poista
  3. Muistan omalta Göteborgin reissultani, että Angered oli ei-suositeltava lähiö vierailla. Muistaakseni yksi yliopiston tutoropiskelijoista asui siellä, hänkin oli puolalaistaustainen. Oli nähnyt yksi päivä, kun kahdesta autosta oli tulitettu toisiaan kohti järeillä aseilla.

    Suomen poliisi on koettanut nyt jämerämmin tarttua jengiytymiseen, mutta saa nähdä että riittääkö se. Meilläkin alkaa olla Itä-Helsingissä ja Turun Varissuolla yhä hankalampia alueita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Auskultoin Varissuolla Norssissa, joka aiotaan siirtää Kampukselle ja myöhemmin olen suunnistanut Varissuon metsissä. Turussa Halinen ja Perno saattavat olla vielä levottomampia. Varisuolla on Suomen korkeimpia lukemia paljonko on vieraskielisiä.

      Poista