Raymond Chandler: Pikkusisko, alkuteos The Little Sister (1949), suomentaja Kalevi Nyytäjä, WSOY 1994, SaPo 47. Sivumäärä 284.
Kyyninen yksityiskyttä Philip Marlowe saa asiakkaan. Kansasilainen nuori neiti silmälasipäinen meikitön Orfamay Quest haluaa löytää veljensä Orrin Questin, joka on tullut Bay Cityyn töihin. Neidillä ei ole varaa maksaa Marlowen tutkimuksista kuin 20 taalaa.
Marlowe menee nuuskimaan Orrinin viimeisimpään osoitteeseen matkustajakotiin Bay Cityn slummissa. Siellä hän tapaa tekotukkaisen optikon G. W. Hicksin. Paikan isännöitsijä on vaivutettu ikiuneen jääpiikillä. Marlowen palattua toimistolle hän saa uuden toimeksiannon hotelli van Nuysiin. Marlowe puhuu ensin hotellietsivän kanssa. Huoneeseen tullessa häntä uhataan aseella ja kopautetaan päähän. Herättyään Marlowe löytää aiemmin tapaamansa optikon murhattuna jääpiikillä. Murhapaikalta on etsitty jotain? Marlowe löytää sen etsityn miehen tupeen kätköistä.
Chandlerin dekkarit ovat tällaisia, Philip Marlowe tutkii jälkiä, ja ruumiita tupsahtelee vakioväliajoin. Marlowe saa valokuvien negatiivit, missä on jotain kuolettavaa. Lukija ei (eikä Marlowe) tiedä mihin tutkimukset häntä vievät, mutta vääjäämättömästi yhä uusien tapaamisten ja veritekojen jälkeen ajaudutaan kohti Hollywoodin näyttelijättärien yhteisöä. Konnia on monenlaisia, useimmat hyvin pahoja.
Raymond Chandlerin Pikkusisko on lajityypilleen uskollinen kovaksikeitetty dekkari. Tämä on minusta Syvää uneakin kyynisempi, mutta ei yllä sen unenomaiseen tunnelmaan.
Pidempi oppimäärä.
Philip Marlowe dekkareiden lumo on niiden miljöissä ja Marlowen suoltamassa ylimielisessä dialogissa. Philip Marlowe on 38-vuotias poikamies, jolla on toimisto, missä hän viettää aikaa. Parhaiten Marlowe toimii inhimillisten likaviemäreiden lähellä. Tutkimukset johtavat toisaalla Mavis Weld nimisen nousevan Hollywood-tähden luo. Marlowe liikkuu elokuvan kulisseissa ja tapaa studion johtajan Julius Oppenheimerinkin ( Julius Robert Oppenheimer kehitti atomipommin). Tähtöset olisivat valmiit lankeamaan lakanoillekin, mutta Marlowe suikkaa enintään suudelman. Toisaalla on lääkäri Vincent Lagardie, jonka Marlowe päättelee menettäneen lupansa Clevelandissa ja toimii nyt Bay Cityn slummissa. Lagardiella tuntuu olevan potilaistaan paljon narkkareita, joita hän lääkitsee. Marlowe arvaa, että lääkärin lupa Clevelandissa on poistettu aborttien vuoksi, yhtä kaikki Lagardie häröilee nyt Los Angelesin seuduilla ja Clevelandin konnat Bay Cityssä, myös pääkonna, jonka nimi on Steelgrave.
Chandlerin dekkareissa olennaista on Marlowen näkemä ja kokema. Rikoksia generoituu koko ajan lisää, Marlowe ui kuonassa, konnia kovistellaan ja Marlowe saa siipeensä, poliisit hiostavat häntä, mutta hän ei juuri koskaan puhu täysin totta viranomaisille. Lopulta ratkaisu tuodaan lukijalle. Tässä on useita rikoksia ja niille eri motiivit ja murhaajatkin. Valokuvat ovat valonarkoja siksi, että niissä kumoutuu yhden suurkonnan alibi, eli niissä Hollywood tähti ei ole kelteisillään. Hollywood tyttösten välillä on kateutta, ja viettien tasolla myös kiimaa, kiimainen kateus johtaa kostoon.
Teos on minusta kyyninen jopa Chandlerin mittapuulla mitattuna:
-"Niissä asui elokuvatähtiä. Elokuvatähtiä - hupsis. Tuhannen sängyn veteraaneja". s. 89
-Kukapa ei tahtoisi. Mutta ei sekoiteta nyt seksiä tähän.
-Minä en tee kovin tarkkaa eroa seksin ja työasioiden välille, hän sanoi lyhyesti. Etkä sinä voi nöyryyttä minua. Seksi on verkko jolla minä pyydystän hölmöjä. Jotkut näistä hölmöistä ovat hyödyllisiä ja anteliaita. Välistä joukossa on joku vaarallinenkin". s.179
Raymond Chandler (1888-1959) kirjoitti seitsemän romaania. Olen bloganut dekkarit Syvä uni, ja Pitkät jäähyväiset.
Vanha kunnon Chandler. Hänen dekkareitaan tullut luettua kauan sitten vanhempieni kesämökillä :) Syvä uni ja Pitkät jäähyväiset varmaan edelleenkin heillä kirjahyllyssä.
VastaaPoistaChandler osaa luoda omanlaisensa miljöön ja ilmapiirin ja tuo Syvä uni filmi on myös hyvä.
PoistaMielenkiintoinen, vauhdikas ja oivasti Chandleria kuvaava avaus, kiitos! Hänen tuotantonsa ei todellakaan ole "viileä kuin täyshoitolan liemi".
VastaaPoistaRita A:n mainitsemat tulivat minullakin ensinnä mieleen, ja ne ovat samoin mökkikesinä tullut iloitellen luettua useampaankin kertaan:)
Mukava lukea toisinaan Chandleria, tämä Pikku sisko löytyi luettavaksi kirppikseltä. Tämä on kirjoitettu tai julkaistu 1949, ja Syvä uni -filmin ensi-ilta oli 1946, eli Chandler lienee tutustunut Hollywoodiin.
PoistaNäitä voisi kokeilla.
VastaaPoistaPitkät jäähyväiset on ehkä parempi kuin tuo Syvä uni, jonka filmiversiosta pidän.
Poista