Alex Haley: Juuret

 Alex Haley: Juuret, alkuteos Roots: The Saga of an American Family 1976, suomentaja Arto Häilä, WSOY 1976. Sivumäärä 591.

Romaani Juuret kertoo journalisti Alex Haleyn suvun historian, jota hän on selvittänyt aikuisiällään vuosia. Haleyn suvun juuret ulottuvat 1700-luvun Gambiaan. Kirja koostuu sadasta luvusta, jotka kertovat orjuudesta ja sen loppumisesta ja perheiden selviämisestä. 

Tarina alkaa hyvin onnellisesti 1700-luvulla Gambiassa, jossa Omoron ja Bintan perheeseen syntyy esikoisena potra poika, joka  saa nimekseen Kunta Kinte. Kuntan lapsuus on onnellinen, valoisa, ja perinteiden täyttämä. Hän saa oppia koulussa, läpäisee miehuuskokeensa, ja muuttaa omilleen. 

Alex Haley on orja Kunta Kinten jälkeläinen seitsemännessä polvessa. Nimittäin kun Kunta samoilee yksin, hänet otetaan kiinni, ruoskitaan, myydään orjaksi, ja rahdataan orjalaivalla Amerikkaan. Kunta Kinte saapuu Amerikkaan Marylandin Annapolikseen 1767 seitsemäntoista vuoden iässä, myydään John Wallerin plantaasille orjaksi ja annetaan nimi Toby. Kunta ei halua olla orjana, eikä sopeutua, vaan karkailee. Neljännen karkausyrityksen jälkeen, hänen toinen jalkateränsä katkaistaan, ja Wallerin lääkäriveli ottaa Kuntan orjakseen. Kunta Kinten on pakko nöyrtyä ja pohtia mitä elämältään haluaa. Kunta Kinte on ahkera, ja älykäs, hän menee sangen myöhään naimisiin keittäjätär Bellin kanssa, ja saavat Kizzy-nimisen lapsen. Kunta kertoo juuristaan Afrikassa, ja opettaa kieltä, ja pyytää Kizzyä jatkamaan perinnettä.

Juuret -tarinassa on oma temponsa, mutta hyviä ja seesteisiä aikoja seuraa taas romahdus, useimmin rasistista syistä. Kizzy on 16-vuotias, ja on ihastunut nuoreen orjaan Noahiin ja auttaa tätä pakenemisessa. Noah jää luonnollisesti kiinni. Rangaistukseksi Kizzy myydään 16-vuotiaana orjaksi taistelukukkoja kasvattavalle valkoiselle Tom Lealle, joka raiskaa heti Kizzyn. Kizzy synnyttää lapsen, jolle antaa nimen George, jolle myöhemmin selviää, kuka on hänen isänsä ja miksi. George kuitenkin on isänsä poika, ja kiinnostuu kukoista, ja on hyvä kukkojen valmentaja. Häntä aletaan kutsua Kukonpoika-Georgeksi. Kukonpoika-George on boheemi, ja pukeutuu myöhemmin knalli. George pääsee isänsä kanssa kukkotappeluihin. George ansaitsee raakkikukoilla dollareita, ja aikoo ostaa perheensä, jossa on vaimo Matilda ja kahdeksan lasta, vapaaksi. Kuitenkin Tom Lea on päättänyt jäädä eläkkeelle ja menee viimeiseen kilpailuunsa, eikä osaa lopettaa ajoissa, menettää kaiken ja jää velkaa. Tom Lea on pelannut myös Georgen säästöt, ja Georgen, joka muuttaa kukkovalmentajaksi Englantiin. Tom myy Georgen perheen Murrayn tupakkatilalle orjiksi. Kukonpoika-George menee orjaksi Englantiin kahdeksi vuodeksi, joka venähtää neljäksi vuodeksi. Palatessaan Kukonpoika ei tiedä perheensä kohtalosta, ja palaa Tom Lean farmille, kuulee äitinsä Kizzyn kuolleen ja perheensä myynnin. Tom on juomassa itseään hengiltä, George saa Tomilta vapautuskirjan ja lähtee Murrayn tupakkafarmille....  Teos jauhaa vielä neljä sukupolvea perheen historiaa, ja kertomuksen Alex Haleyn tutkimuksista Washingtonin arkistoissa, ja Afrikassa.

Alex Haley (1921 - 1992) oli akateemisen perheen vesa, joka opiskeli yliopistossa, osallistui toiseen maailmansotaan, toimi armeijassa tiedottajana, teki haastatteluja Miles Davisista (1926 - 1991) ja Malcolm X:stä (1925 - 1965), joita julkaistiin Playboyssa. Juuret oli hänen esikoisromaaninsa, ja ainoa romaani, jonka sai loppuun. Malcolm X:n haastattelu tosin julkaistiin kirjana 1965.

Juuret -romaani on monen afrikkalaisen kertomus, myyttinen sukupolvien ketju. Valkoiselle se osoittaa orjuudesta asioita, joita ei välttämättä muuten ajattelisi. Orja ei myyntinsä jälkeen saa pitää yhteyttä perheeseensä, eikä vanhemmat tiedä lastensa kohtalosta, eikä päinvastoin. Alkuun orjia yritettiin eristää ja pitää lukutaidottomina. Orjan lapset olivat plantaasin omistajan omaisuutta. Orjuuden loppuminen yhdessä osavaltiossa, tuo muita sosiaalisia ongelmia. Jotkut osavaltiot kieltävät vapaita mustia olemasta alueellaan.

Pahaa on myös nimittely, tässä mustia ei sanota edes "n**k*r*iksi" vaan "n*kruiksi". Pelton*kru on alinta kastia. Nimitys kuvaa kaikkia puuttuvia ihmisoikeuksia, ja mustat kutsuvat toisiaan tällä termillä. Tämä bloggaus ja kirja ovat rasisimin vastaisia.

Teos on filmattu sarjaksi kahdesti 1977 ja 2016. Juuret on käännetty monelle kielelle. Romaani on saanut osakseen plagiointisyytteitä, ja osittain sitä on varmasti "dramatisoitu" ja "romantisoitu".