Minna Canth: Hanna

Minna Canth: Hanna, 1886.

Bloggauksessa tavoittelen nykykieltä.

Minna Canthin Hanna kertoo nimihenkilönsä Hannan nuoruudesta ja aikuistumisesta. Hanna varttuu perheessä, jossa isä kamreeri Mellin vetää paljon viinaa, ja äiti saa välillä miehensä nyrkistä. Hannan isä on kylläkin koulutettu ja toimii kamreerina, mutta elää miesten seurapiirielämää, missä rehvastellaan miesten juttuja, mässäillään liharuokia ja juopotellaan. Naiset ovat kotona nyrkin ja hellan välissä, tosin Hannan kotona on lauma piikoja, joille syntyy aviottomia lapsia,.

Hanna on herkkä tyttö, ja hän varttuu kotona yhdessä pikkuveljensä Jussin kanssa. Jussi on villi, mutta Hanna on nynny. Jussi keppostelee, polttaa tupakkaa, eikä häntä laiteta aisoihin, kuten Hannaa. Tuolloin tyttöjä kasvatettiin ankarammin kuin poikia.

Hanna käy tyttökoulua tyttöluokassa ja tyttöjen aineita lukien. Poikalyseon pojat piirittävät tyttökoululaisia. Hannaa ympärille hiipii Woldemar, ja Hannan bestiksen Olgan ympärillä pörrää Tirri. Isä ja äiti pitävät Hannan menoista tiukkaa kuria, mutta laskiaistanssiaisissa, ja kesällä maalla tytöt ja pojat tapaavat toisiaan. Olga on ihastunut Tirriin, ja Hanna Woldemariin, joka kirjoittaa Hannalle runon. Olga on omapäinen ja räväkkä, Hanna on tyttöjenkin joukossa hiljainen hissukka. Tuolloin uskaliasta oli ottaa kengät pois. Meno on kuitenkin aika viatonta: pojat eivät saa pesää, pusuja eivätkä edes halauksia.

Hanna käy päättöluokan loppuun. Tyttöjä on aloittanut 25, ja enää on jäljellä 11 tyttöä. Johtajatar hehkuttaa tyttöjen hyvää yhteishenkeä, ja kehuu, että pastori opettaa tytöille filosofiaa. Nykyisin itsestään selvyyksiä, tuolloin se, että tytöille opetettiin luonnontieteitä, tai filosofiaa ,oli mullistavaa.

Hanna jää sivuun kaveripiiristä, jonka yhteishenki ei vaikuta hyvältä. Olga kertoo Hannalle, että Woldemar ei pidä Hannasta, ja myöhemmin Olga ja Woldemar menevät kihloihin ja myöhemmin naimisiin.

Hanna haluaisi opettajaopistoon, tai kotiopettajaksi, mutta isän mielestä se sopii vain vanhallepiialle, mikä Hannasta tuleekin. Hanna hissuttelee kotona, ahdistuu isän juopotteluista. Hanna saa paniikkikohtauksia kutsuilla. Isä koittaa naittaa Hannaa Vaajasalon Sassalle, mutta Hanna torjuu tämän, sillä Sassalla on ollut naisia, ja hän juopottelee. Isän mielestä Sassa olisi hyvä valinta, sillä miehellä massia on. 

Olga tyrkyttää Hannalle ylioppilas Salmelaa, joka on idealisti kuten Hanna. Nuoret tapailevat, ja suhde etenee jopa suudelmaan, ja siihen että Hanna saa kuulla Salmelan etunimen.

"Salmela veti hänet luokseen ja Hanna salli sen tapahtua. Hän oli puolipyörryksissä, sisällinen outo, kummallinen häiriötila, sielun ja ruumiin voimakas kuohahtaminen vei häneltä sillä hetkellä tiedon ja tunnon. Hän heräsi vaan hiukan, kun Salmela painoi huulensa hänen huuliaan vasten, kohotti siinä silmäluomiaan ja tapasi miehisen, oudosti kiiltävän katseen ja pingoittuneet kasvot. Häntä vähän pöyristytti; peljästyen hän painoi silmänsä umpeen ja tunsi samassa jotain vierasta ja kylmää. Kummastuksella hän kysyi itseltään mitä se oli, miksi hänen katseessaan juuri semmoinen outo ja vastenmielinen kiilto ilmestyi. Mutta ei hän sitä kauan joutunut ajattelemaan. Salmela oli täynnä riemuavaa onnea, sulki hänet syliinsä yhä uudelleen niin väkevillä käsivarsilla, että oli vähällä rutistaa hänet ja suuteli rajusti poskia, huulia, kaulaa. Hannalta putosi jo hattu maahan ja hiukset menivät epäjärjestykseen. Mutta hän oli onnellinen itse ja onnellisempi vielä Salmelan onnesta. Sitten he harjoittelivat sanomaan toisiaan sinuksi ja ristimänimeltä. »Kalle.»"

Kalle Salmela opiskelee papiksi Helsingissä ja käänne tapahtuu, kun Kallen serkku Elma muuttaa Kallen asuntoon. Serkku on herkku, ja Hanna unohtuu. Hanna ei valuta kyyneliä ja isäkin ottaa asian kevyesti
»Ei Hannalla tule hätää olemaan, vaikka vanhaksi piiaksikin jäisi», sanoi isä kerran hyvällä tuulella ollessaan, »onpa hänellä pensiooni minun jälkeeni. Ei se tosin suuri ole, mutta naiset tulevat niin vähällä toimeen.»

Minna Canthin Hanna on kuvaus tyttöjen kasvatuksesta 1800-luvulla. Säätyläistyttöjen vapaus on näennäistä. Hanna viittaa suoraan Runebergin Hannaan, jonka ei pitänyt naida perheen ehdokasta, vaan sai valita. Canthin Hanna jää varmasti omasta tahdostaan vanhaksi piiaksi. Kirja tarkastelee samaa tilannetta kuin Juhani Ahon Papin tytär, jossa Elli mukautuu äitinsä tahtoon, ja menee naimisiin Mikko-pastoriin kanssa. Mikko on maanläheinen ahkera juntti. Elliä kiinnostaa enemmän Mikon kaveri gigolo Olavi Kalm. Juhani Aho jatkoi Ellin tarinaa teoksessa Papin rouva, jossa paljastuu, että Ellin avioliitto on onneton, eikä Elli tunne itseään onnelliseksi. Olavi Kalm tulee kuuden vuoden päästä kesäksi Mikon vieraaksi. Olavi ja Elli kuhertelevat, mutta Elli ei anna pesää Olaville. Olavi ei pohjimmiltaan rakasta Elliä, eikä viihtyisi maanseudun rauhassa.

Minna Canthin kuvaama Hanna ei valitse onnetonta avioliittoa, vaan jää kituuttamaan vanhanapiikana eläen varjoelämää.

Kelpo novelli.

****
Minna Canth (1844 - 1897) syntyi Tampereella 19.3 ja oli nimeltään Ulrika Wilhelmina Johnson. Perhe muutti vuonna 1853 Kuopioon.  

Minna Canth avioitui ja hänellä oli seitsemän lasta, ja jäi leskeksi 1879. Minna Canth  kuoli 53-vuotiaana sydänkohtaukseen vuonna 1897. Canthin esikoisnäytelmä oli Murtovarkaus. Kuopiossa on Minna Canthin kotitalo.

Minna Canth käsittelee teoksissaan usein naisen asemaa aviolitossa ja sen ulkopuolella, ja köyhyyttä.

Minna Canth bloggauksiani
Anna Liisa TÄÄLLÄ

Työmiehen vaimo  TÄÄLLÄ
Papin perhe TÄÄLLÄ
Köyhää kansaa TÄÄLLÄ
Salakari Täällä

Agnes Täällä

Luin tämän Gutenbergissä, joten osallistun Gutenberg haasteeseen.