sunnuntai 27. syyskuuta 2020

Laila Hietamies: Hylätyt talot, autiot pihat



Laila Hietamies: Hylätyt talot autiot pihat, Otava, 2014, ilmestyi ensimmäisen kerran 1982, sivumäärä 357.

Laila Hietamiehen Kannas-sarjan kolmas osa Hylätyt talot, autiot pihat kuvaa dramaattiset hetket alkukesällä 1944 Kannaksella Suontaan kylässä, Viipurissa ja evakkomatkalla.

Kirjan kansikuvassa on toinen naispäähenkilöistä Martta, jota näyttelee kirjan pohjalta tehdyssä elokuvassa Jonna Järnefelt, Sari Puumalainen esittää toista naispäähenkilöä Helmi Elisa Karhua. Naiset ovat palanneet jatkosodan aikana Kannakselle Suontaan kylään. Naiset ovat korjanneet paikat, ja tekevät kaikki työt. Jatkosodan asemasotavaihe on loppumassa, ja Neuvostoliiton suurhyökkäys on alkamassa.

Kansakoulunopettaja Martta Heikkilä  on raskaana ja on menossa naimisiin Aarne Heikkilän kanssa, joka on rintamalla ja jäänyt aiemmin leskeksi. Martta lainaa Helmi Elisan hääpukua. Helmi Elisa on puolestaan jäänyt leskeksi, ja hän on seitsenvuotiaan Lauran yksinhuoltaja. Laura on ottanut isänsä kuoleman vakavasti, ja pakenee täisaunaa. Suontaan kylässä on pieniä vastoinkäymisiä. Yksi lehmistä pitää ampua, ja kylässä on kulkureita ja karkureita. Martta joutuu suomalaisen sotilaskarkurin raiskausyrityksen kohteeksi. Laura ilmaantumisellaan pelastaa Martan pahemmalta.  Aarne saapuu Syväriltä, mutta pappia ei saada vihkitoimitukseen. Aarne tajuaa, että Kannas menetetään, ja patistaa naisia ensin Viipuriin, ja Viipurista evakkoon. Naiset lähtevät Viipuriin, mutta Hilkka saa lapsen ja sairastuu lapsivuodekuumeeseen. Martan ja Aarnen pika-avioliitto sen sijaan saadaan solmittua. Viipurista junalla pääsevät naiset Helmi Elisaa lukuunottamatta lähtemään. Helmi Elisa näkee sodan olevan veljelleen Artulle liikaa. Artulla on mennyt hermot, ja Artun ystävän Kyöstin käsi joudutaan amputoimaan.

Kirja kuvaa hyvin kevään 1944 uinuvaa odotusta, ja Neuvostoliiton nopeaa suurhyökkäystä, Viipurin menetystä, ja evakkomatkaa. Martta on suuntaamassa Mynämäkeen. Hänellä on huoli Aarnen kohtalosta. Helmi Elisa pääsee pois Viipurista, vaikka haavoittuu ilmahyökkäyksessä.

Laila Hietamies on onnistunut kuvaamaan hyvin jatkosodan lopun odotuksen, Viipurin murtumisen ja karjalaisten toisen evakkomatkan länteen. Se, että kirja on Kannas-sarjan kolmas osa, ei lainkaan alenna lukunautintoa. Martan ja Helmi Elisan kohtaloista kerrotaan sarjan neljännessä ja viidennessä osassa.

*****
Kirjailija Laila Hirvisaari syntyi Viipurissa 7.6.1938, Laila Hirvisaari kirjoittanut vuosina 1958-2004 Laila Hietamies -nimisenä. Bloggaamani Valkeat yöt  kuuluu Laila Hietamiehen Laatokka-sarjaan. Laila Hirvisaaren Minä, Katriina ja Me Keisarinna, olen blogannut täällä. Hirvisaari menehtyi 16.6.2021.

Viipuri on perustettu vuonna 1403, ja osa Ruotsin vallan Suomea, Viipuri oli myös kaupunkina Suomen suuriruhtinaskunnassa, ja Suomen aluetta talvisodan päättymiseen asti 13.3.1940. Jatkosodan aikana suomalaiset ottivat kaupungin hallintaansa syyskuun alussa 1941. Neuvostoliiton suurhyökkäys alkoi Kannaksella 9.6.1944, ja suomalaiset luopuivat Viipurista lähes ilman taisteluja 20.6.1944. Miksi näin tapahtui? Ei tiedetä, mutta puolustuslinjat perustettiin parempiin paikkoihin.

Laila Hietamiehen Hylätyt talot, autiot pihat on Keskisuomalaisen sadan kirjan listalla

Osallistun tällä myös omaan lukuhaasteeseeni 75 vuotta toisesta maailmansodasta,

10 kommenttia:

  1. Olen yhden Laila Hirvisaaren kirjan lukenut ja pidin siitä, koska kyseessä oli lapsikuvaus. Jostain syystä kuitenkaan en ole ryhtynyt näiden laajempien teosten lukijaksi,vaikka kirjailijan teokset tuntuvatkin suosittuja olevan. Se on ehkä se, että välttelen kirjoja, joissa mahdollisesti olisi liian roisia tekstiä. Kansikuva kertoo paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä on ihan kieleltään siisti kirja mutta eihän sotakuvaus mitään mukavaa ole.

      Poista
  2. Hietamies/Hirvisaari oli äidin lempparikirjailija. Sain häneltä koko sarjan lahjaksi ja annoin sarjan eteenpäin lukematta sitä. Telkkarisarjan olen katsonut. Olen lukenut vain Hiljaisuuden. Ehkäpä olisi aika tutustua kirjailijan tuotantoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hietamies oli monen suosikki, aikaan jolloin Päätalokin oli. TV:stä katsoin tämän.

      Poista
  3. Laila Hietamies on itsekin viipurilaissyntyisenä onnistunut aidonoloisesti kuvaamaan evakkomatkojen tuntoja ja tuolloin vallinnutta kylmää kyytiä.

    Omat ja Kanssakulkijan suvut ovat Kannakselta lähtöisin, ja sen myötä ovat näiden teosten lukukokemukset olleet vahvoja ja esipolvien kokemuksia laajentavia sarjasta:
    "A' kaik' on mänt', mittää ei jäänt' - paitsi karjalainen huumori ja asenne - : "Hakkaa vaik'palasiks', niin palasetkii' hyppiit silmille." Ja näillä sekä monilla Isovanhempieni muilla edelleen voimavaroja tuottavilla,käypäsillä tokaisuilla on elämässä pärjätty:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omat toiset isovanhemmat joutuivat evakkoon kahdesti Kannakselta, toinen lähtö minulle selvisi vasta alkukesästä, eli olivat muuttaneet 1942 uudestaan. Onhan tämä monella tapaa tärkeä kirja. Kiitos kommentista.

      Poista
  4. Olen lukenut lähes kaikki Hietamiehen/Hirvisaaren teokset. Pidän niistä paljon, hyvää viihteellistä kirjallisuutta, jossa on monessa mukana aimo annos historiallista faktaa. Hiljaisuus on hieno teos, ihan erilainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, tuota Hiljaisuutta voisi harkita. Tämö oli tosiaan vasta neljäs lukemani Hirvisaaren kirjoittama.

      Poista
  5. Tämän Kannas-sarjan olen lukenut joskus pieni ikuisuus sitten, muu tuotanto on jäänyt...
    Parissa edellisessä kirjassa on huomattavasti idyllisempää karjalaisen kylän elämän kuvausta, jota kautta henkilöt ovat tulleet tutuiksi, ja sitä kautta tämänkin kirjan tapahtumiin tulee lisää painoa (mutta eivät kai ne tosiaan ole välttämättömiä lukea). Ja parissa seuraavassa kirjassa on sitten asettumista uusiin maisemiin, niistä en tosin enää niin kauheasti muista, näistä kolmesta ensimmäisestä vielä jotain.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, varmasti koko sarjan lukeminen olisi palkitsevaa. Olen nähnyt tv-sarjan joka auttoi.

      Poista