sunnuntai 27. lokakuuta 2019

Quentin Patrick: Rakas vaimoni Maureen


Quentin Patrick: Rakas vaimoni Maureen, alkuteos The Green-Eyed Monster  1960, Suomentanut Mauri Sariola, Salamasarja, Gummerus 2002,  sivumäärä 299.

Dekkarin päähenkilö liikemies Andrew Jordan tulee toimistostaan työpäivän jälkeen kotiinsa. Hänen upea vaimonsa Maureen istuu kodikkaasti Andrewin pikkuveljen Nedin kanssa, joka poistuu pian. Andrewin avioliitto on kestänyt puolitoista vuotta ja sinä aikana on alkanut tulla nimettömiä kirjeitä. Andrew huomaa, että Maureen valehtelee. Hän on päivisin poissa, ja jää hätävalheista kiinni. Maureenin serkku Rosemary Thatcher, upporikkaasta perheestä, ilmoittaa yllättäen menevänsä naimisiin Nedin kanssa. Herra ja rouva Thatcher ovat kasvattaneet myös Maureenin, jonka vanhemmat ovat kuolleet auto-onnettomuudessa. Andrewin äidin uusi mies Lemuel Pryde eli Lem, uskottelee sydämensä olevan heikko. Andrew puolestaan on joutunut kuittailemaan Nedin pelivelkoja ja hoitamaan tämän sotkuja. Ned on varastellut myös koruja.

Bill Stantonin juhlissa Andrew tajuaa Maureenin valehtelevan koko ajan. Maurenin itkiessä Andrew antaa nenäliinan, ja viittaa Desmodeenaan, joka oli siis Othellon vaimo. Kirjan alkuperäinen nimi The Green-Eyed Monster on peräisin William Shakespearen Othellosta. Manipuloiva Iago lausuu: "It is the greene-ey'd Monster " Paavo Cajander on suomentanut sen 'Viherjäsilmä peto'. Iago manipuloi Othelloa epäilemään vaimoaan, ja lietsoo mustasukkaisuutta, lopulta onnistuen.

Sitten Andrew löytää rakkaan vaimonsa Maureenin kuolleena, murhattuna. Häntä on ammuttu kahdesti, joten itsemurha on poissuljettu. Asuntoa on kömpelösti pengottu, ja korurasia on poissa. Poliisi tutkii murhaa ja murhapaikkaa. Andrew on ymmällään, kun kummallisia asioita tulee ilmi. Maureen on valehdellut todella paljon, niin paljon, että poliisiluutnantti Mooney alkaa epäillä Andrewia, joka puolestaan haluaa selvittää totuuden.

Minusta tämä dekkari on loistava. Itse asiassa minua ei kiinnostanut se, kuka lopulta Maureenin murhasi, vaan mitä kaikkea kamalaa vihreäsilmäinen vosu oli tehnyt. Lukija on hyväuskoisen aviomiehen Andrewin asemassa, kun Andrew alkaa purkaa salaisuuksien vyyhtiä. Menemättä lainkaan yksityiskohtiin, ja yllättäviin yhteyksiin, niin Maureen kiristi eri ihmisiä. Andrewin läheiset ovat parasiitteja, kaksinaijia, petkuttajia ja valehtelijoita. Andrew saa lukea rakkaan vaimonsa kirjeitä, jossa avioliiton kulissit riisutaan. Sen sijaan Maureen on tuskin riisunut vaatteitaan Andrewin aviosängyssä. Hän on väittänyt miehelleen, että ei voi saada lasta, vaikka on murhahetkellä raskaana. Kummastuttaa aviomies Andrewin  motiivi olla aviosängyssä 540 yötä fyysisesti yksin.

Loppuratkaisu oli yllättävä, ja tämä on minusta todella hyvä dekkari, kaikilla dekkarin henkilöillä, myös Andrewilla on ollut motiivi ja tilaisuus murhata naispaholainen, mutta vain yksi sen on tehnyt.

****
Quentin Patrick on nimimerkki, joiden takaa löytyy serkukset Hugh C. Wheeler ja Richard Wilson Webb. Tutkiessani nettiä oletan, että tämän teoksen on kirjoittanut Wheeler. Olen tarkastellut Shakespearen Othello-näytelmää huonosti, mutta mielenkiintoisesti täällä. Olen lainannut kohtaa Venetian naisten taipumuksista, se on samassa kohtauksessa, kuin tämä vihreäsilmäinen hirviö. Othellossa Jago manipuloi Othellon murhaamaan mustasukkaisuudesta vaimonsa Desmodenan, joka on kuitenkin syytön. Tässä pienenä juonipaljastuksena voin todeta, että Andrew on se salapoliisi, joka selvittää ja keksii, kuka on murhannut ja miksi. Desmodena oli varmastikin vihreäsilmäinen, mutta siveä nainen. Maureen sen sijaan muistuttaa enemmän Shakespearen lady Macbethiä, joka oli varsin viheliäinen vosu.

2 kommenttia: