Minna Canth: Työmiehen vaimo

Minna Canth: Työmiehen vaimo (yllä on kärpäsen kuva, kärpäsestäkin on enemmän hyötyä ja iloa kuin näytelmän miespäähenkilöstä Ristosta. Kuten alla ilmenee Ristosta on pelkkää haittaa).

Minna Canthin Työmiehen vaimo -näytelmä on vuodelta 1885. Se on luettavissa Gutenbergissä.

Juoni on lyhykäisyydessään seuraava (sisältää juonipaljastuksia, jos et ole lukenut tai katsonut näytelmää, älä lue pidemmälle).

Ensimmäisessä näytöksessä kuvataan Riston ja Johannan häitä. Risto on viinanjuoja ja rehvastelija. Johanna on kiltti ja ahkera, hänellä on säästössään työllä ansaitsemiaan rahojaan. Häihin tulee hurja Homsantuu eli Kerttu, jonka äiti on ollut "mustalainen". Risto on ollut Kertun kanssa kihloissa. Johanna kohtelee Kerttua kuin ihmistä, mutta järkyttyy Riston ja Kertun menneisyydestä. Häävieraiden joukossa on miehiä ja naisia. Miehistä ainoastaan Yrjö on asiallinen, ja naisista Vappu on järkevä. Risto rehvastelee häätilaisuudessa sillä, että mies on perheen pää, mies hallitsee naisen omaisuutta, naisista Leena-Kaisa, Laura, Katri ja Anna-Maija moittivat Johannaa ja kehottavat Johannaa kuuliaiseksi Ristolle, ja olemaan alamainen ja alistua.

Toisessa näytöksessä Johannalla on kolmekuinen poika, joka on ruuan puutteesta sairas. Risto on ryypännyt Johannan rahat. Johannalla on työllä ansaittu markka, jota Risto tulee vaatimaan viinaan. Katri ja Laura vinoilevat Johannalle ja ovat tietävinään kaiken lastenkasvatuksesta. Johanna on aivan pehmeä ja antaa ainoan markkansa, jonka on saanut kutomapalkkana. Risto on ryypännyt jo Johannan pankkitalletukset 600 markkaa. Johanna on loppu ja hänellä ottaa sydämestä. Vappu ostaa Johannalle leipää, ja järjestää hänelle työtä Vörskyltä.

Kolmannessa näytöksessä Risto ja Kerttu kohtaavat, kun Kerttu on omiensa tykönä. Minusta Kertun romanitaustan julkituonti on osoittelevaa.

Neljännessä näytöksessä Risto haluaa rahaa, olutta tekee mieli. Toppo Riston ryyppykaveri ja Risto filosofoivat juomisen työllistävästä vaikutuksesta ja Toppo siitä, että "hullu paljon työtä tekee, viisas elää vähemmälläkin". Risto vie Johannan Vörskylle tekemästä kankaasta suurimman osan ja menee ryyppäämän. Leena-Kaisa tulee paikalle, Johannan koti on ankea, ja Leena-Kaisa arvostelee Johannan emännän taitoja. Leena-Kaisa arvostelee Johannaa myös Riston juomisesta, ja estää Johannaa hakemasta kangasta juopoilta takaisin. Vörsky tulee hakemaan tilaustyötä kotiinsa. Vörsky kuulustelee Johannaa ja syyttää Johannaa, että on jättänyt lapsen yksin (Leena-Kaisa on hoitanut lasta) ja siitä, että on jättänyt oven lukitsematta ja myös varkaudesta (jonka siis Risto teki). Yrjö tulee paikalle, Leena-Kaisa on kutsunut, Yrjö antaa rahaa Johannalle, jotta hän voi maksaa kankaan Vörskylle. Kerttu yllättää parin ja tekee väärät johtopäätökset. Rouva Vörsky tuomitsee moraalisesti Johannan huonoksi naiseksi, ja kelvottomaksi kansalaiseksi, Johanna tuomitaan joukolla  ja uhkaillaan laillisilla seuraamuksilla. Johanna kuolee.

Viidennessä näytöksessä, (joka minusta on turha tarinan kannalta). Ristoa ei Johannan kuolema hetkauta. Leena-Kaisa pitää Ristoa sankarimiehenä, ei edes koskaan lyönyt Johannaa. Kerttu saapuu paikalle aseen kanssa aikeena tehdä tilit selväksi Riston kanssa. Poliisit korjaavat Kertun, ja Risto pääsee pälkähästä, Risto luottaa "oikeuden toteutuvan". Vappu ottaa Johannan lapsen kasvatettavakseen. Risto tarjoutuu mieheksi Vapulle, jonka aikeen  Vappu torjuu. Risto menee anniskelupaikkaan juomaan, ja näytelmä päättyy.

Teema, henkilöanalyysiä ja arviointia

Näytelmä on mustavalkoisuudessaan loistava. Teemoina ovat naisen alistettu asema avioliitossa, sortaminen, ja yleensä ihmisten moralisointi.

Risto, joka on alkoholisoitunut rapajuoppo ja pettäjä, on naisten suosiossa Vappua lukuunottamatta. Naiset ovat ensimmäisenä tuomitsemassa Johannan.
Toppo on Riston ryyppykaveri. Heikko ihminen, joka tekee pahaa.
Johanna on liian heikko pitääkseen puoliaan Ristoa vastaan.
Kerttu esitetään hurjaksi, luultavasti Minna Canth viittaa hänen taustaansa. Kerttu on minusta täysin ylimääräinen henkilö tarinassa näytelmän juonen ja teeman kannalta. Risto on roisto, vaikka Kerttua ei olisikaan olemassa.
Leena-Kaisa on tyypillinen "parempi" ihminen, valmiina tuomitsemaan muita ajattelematta asiaa. Hänen kaltaisensa naiset ovat halukkaita tuomitsemaan muut huonommat naiset, ja heidän kaltaisensa ihmiset yhdessä miessovinistien kanssa ylläpitävät miesten ja naisten epätasa-arvoa. Leena-Kaisan tapaiset naiset ovat toisten naisten pahimpia syyllistäjiä.
Rouva Vörsky on tyypillinen varakkaampi rouva, joka rahojensa turvin pitää itseään moraalisesti työmiehen vaimoa ylempänä.
Yrjö on pohjimmiltaan hyvä, mutta Johannan avioiduttua hän on voimaton sorron edessä. Yrjö kuitenkin auttaa Johannaa, vaikka yhteisö tulkitsee Yrjön ja Johannan suhteet väärin.
Vappu on tarinan sankaritar, hieno ja rohkea ihminen. Hän ei haikaile naimisiin eikä Riston perään, hänen mielestään on "parempi katsoa kuin katua". Vappu on asiallinen ja ymmärtää Johannaa, hänellä on moraalista selkärankaa olla eri mieltä, eikä hän tuomitse Johannaa kuten muut varsinkin naiset. Vappu pystyy sanojen lisäksi myös konkreettisesti auttamaan.

Työmies Risto?

Risto on  minusta tyhjäntoimittaja, rehvastelija, sovinisti ja juoppo, hän ei ole mikään työmies. Jos Risto olisi ollut työmies, ei ongelmia olisi ollutkaan, Risto käyttää termiä "maassa maan tavalla taikka maasta pois", tässä seuraavassa vuorosanassaan:
"Risto: Vastoin lakia ja oikeutta maassa? Ehei! Ei sitä niin sentään.—Elä maassa maan tavalla, taikka maasta pois.—Näetkös, kuinka hän minua pelkää. Piiloittelee ja hiipii pakoon kuin varas juuri. Todistus siitä, että hänellä on rahaa. Malta vähäisen, Toppo, kohta saamme ryypyt. (Rientää Johannan luokse.)

Risto saakin kurkkunsa kosteaksi ja vie vaimoltaan ja lapseltaan viimeisen rovon.
En tiedä paljonko Minna Canth on käyttänyt sanontoja, mutta maassa maan tavalla tai maasta ulos, näyttää olevan aika vanhaa perua. Risto ei minusta ole yhteiskunnan eikä perheen tukipilari. Olisiko hän voinut myös harkita muuttoa muille maille?

Minusta kuten yllä totesin, Homsantuun eli Kertun alkuperän "keksiminen ja ymppääminen" tarinaan on täysin turhaa. Tässä on Lauran liian asenteelista analyysia:
"Laura: Mutta äiti oli mustalaista sukuperää, ja semmoinen ylenannettu kuuluu vielä olleenkin. Ei hän miehensäkään luona asettunut olemaan, vaan karkasi pois, ja Homsantuun hän olisi vienyt mukanaan, mutta Väänäsen sukulaiset ajoivat takaa ja ottivat lapsen pois. Sitten nuo mustalaiset, kelvottomat, olivat vielä tehneet taikoja ja panneet Väänäsen juomaan niin pahanpäiväisesti, että muutamassa vuodessa hävitti talonsa ja kaikki. Viinaan hän viimein kuolikin.

Homsantuu on kieleltään lahjakas, tässä näytteeksi yksi hänen vuorosanoistaan:

"Homsantuu: Sama juuri, jota kilvan olette kiehuttaneet kielikattilassanne ja hautoneet hammastenne välissä. Paljonko siitä työstänne lienette hyötyneet. Sanokaapa pilanpäiten. Syntiä saitte sydämen täyden, mutta sitähän teillä oli yllin kyllin jo entuudeltakin".

Minna Canthin kunniaksi ei turhaan liputeta, Työmiehen vaimo on hänen tuotantonsa voimakkain kannanotto naisen tasavertaisesta asemasta. Onneksi tasa-arvo-asiassa on menty eteenpäin. Edelleen yhteiskunnassamme on ihmisiä, jotka sortavat heikoimpia myös naisia. Onneksi naisilla on nykyisin lähes tasavertainen asema ja naisilla on kaikki oikeussuojakeinot käytössään. Tämä ei estä kuitenkaan naisiin kohdistuvaa perheväkivaltaa eikä kaltoinkohtelua kokonaan. Onneksi useimmat miehet ylläpitävät hyvää perhe-elämää ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa, mutta vain naisten täysimääräiset oikeudet ja naisten osallistuminen yhteiskunnan toimintaan kaikissa sen sektoreissa voi ylläpitää todellista tasa-arvoa.

*****
Minna Canth (19.3.1844 - 12.5.1897) oli suuri vaikuttaja naisten asemaan, menneellä viikolla vietettiin Naisten viikkoa. Minna Canth oli naimisissa ja hänellä oli seitsemän lasta,  Minna Canth oli alkuperäiseltä nimeltään Ulrika Wilhelmina (o.s.) Johnson. Canth jäi leskeksi 1879, ja julkaisi esikoisnäytelmänsä Murtovarkaus 1883.

Minna Canth bloggauksiani
Anna Liisa TÄÄLLÄ

Työmiehen vaimo  TÄÄLLÄ
Papin perhe TÄÄLLÄ
Köyhää kansaa TÄÄLLÄ
Hanna TÄÄLLÄ

Salakari Täällä