William Shakespearen Romeo ja Julia

William Shakespeare: Romeo ja Julia, Suomentanut Yrjö Jylhä, Seven pokkari, 2006, 134 sivua sisältäen Eino Krohnin esittelyn.

William Shakespearen Romeo ja Julia on ensirakkauden ikimuistoinen kertomus. Romeo Montague ja Julia Capulet ovat Veronan mahtisuvuista, jotka ovat riidoissa keskenään. Molempien rakastavaisten kuolema sovittaa sukuriidan. Yllättävää näytelmässä on Julian ikä eli on täyttämässä 14 vuotta,ja kun Julian äiti on ollut vielä nuorempi saadessaan Julian, niin toinen lapsi olisi iän puolesta mahdollista.

Juoni
Veronassa Capuletit ja Montaguet ovat pahoissa riidoissa. Molemmissa perheissä on vain yksi lapsi. Romeo riutuu rakkaudesta Rosalinaan. Julia täyttää muutaman viikon kuluttua 14 vuotta, häntä haluaa vaimokseet Capuletin sukulainen Paris, joka on ruhtinas. Julian isä pitää naimisiin menoa järkevänä vasta parin vuoden kuluttua, mutta järjestää naamiaisjuhlat, jossa on nuoria miehiä ja naisia. Romeo päätyy juhliin, sillä hän lukee ilmoituksen palvelijalle. Romeo näkee ensin Rosalinan juhlissa, mutta hullaantuu Juliaan. Romeo ja Julia tapaavat, he vaihtavat ensisuudelman tietämättä edes toistensa nimeä. Molemmille selviää, että rakastettu on vihatusta suvusta, mutta he kieltävät perheensä. Romeo saapuu Julian puutarhaan, ja he sopivat naimisiin menosta. Julian Imettäjä on mukana nuorten "juonessa". Romeo tapaa fransikaanimunkki Lorenzon, joka kerää yrttejä. Lorenzo haluaa lopettaa perheiden vihanpidon, ja lupaa vihkiä nuoret. Romeo ja Julia menevät naimisiin. Avioliitto ei ole julkinen, kun Tybalt Capuletin klaanista vaatii Romeota tilille, Romeo ei halua konfliktia, mutta Tbalt tappaa Romeon ystävän Mercution. Romeo tappaa tämän vuoksi Tybaltin, mutta Romeo joutuu maapakoon Mantuviaan. Julia aitoaan naittaa Parisille, joka jo alussa yritti sopia avioliitosta Capuletin kanssa. Julia menee Lorenzon luo pyytämään apua. Lorenzo, joka tuntee yrtit ja myrkyt kehottaaJulia suostumaan ja juomaan yrttijuoman, joka saa aikaan valekuoleman. Romeolle on tarkoitus laittaa kirje. Romeo ei saa kirjettä vaan, luulee Julian kuolleen. Paris kuolee taistelussa Romeon kanssa, ja sitten Romeo surmaa itsensä luullessaan Julian kuolleen. Kun Julia herää hän tajuaa Romeon kuolleen ja surmaa itsensä tämän tikarilla. Itse asiassa siis Romeon ja Julian vihkinyt veli Lorenzo saa aikaan traagisen lopun. Hän juottaa Julialle juomaa, joka vaivuttaa Julian kuoleman kaltaiseen tilaan. Romeo tekee itsemurhan luullessaan Julian kuolleen, ja Julia tappaa itsensä Romeon tikarilla herätessään ja havaitsessaan, että Romeo on tappanut itsensä. Näytelmä on kuitenkin myös karkea ja hauska

Näytelmän teemat ovat sukuriita, kosto ja rakkaus ovat ajankohtaisia nytkin, vuorosanat ovat loogisia, selkeitä, hauskoja ja erittäin visuaalisia, on helppo nähdä näytelmä kuvina kun runojen rivit soljuvat silmien ohi kastepisaroisin seitteinä. Näytelmän juoni on traagisuudestaan huolimatta viileän looginen.
Romeo ja Julia ovat yllättävän nuoria, Julia on siis vasta täyttämässä neljäätoista.

Hän tuskin neljäätoist' on vuotta nähnyt

Taustalla olevan Rosalinan, Romeon exän ikää ei ole mainittu, mutta muuten hänestä annetaan kummallinen kuvaus toisen näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa s.46
Nimessä Rosalinan silmän kirkkaan
ja otsan korkean ja punahuulen,
jalan ja säären sorjan, pulloreiden
ja niiden likiseutujen sua manaan…

Jo ensimmäisen näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa hätkähdytti Simsonin vulgääri kommentti … ”rupean julmaksi piioille ja otan heiltä piikuuden”, alkukielellä - englanniksi Samp. Ay, the heads of the maids, or their maidenheads. ja Paavo Kajanderin suomennoksessa alan julmaksi piioille: otan heiltä piikuuden

Viisaudet kiertävät ikuista kehää, viisaus keksitään, sisäistetään, unohdetaan ja oivalletaan uudestaan. Ensimmäisen näytöksen ensimmäisessä kohtauksessa Kajanderin suomentamana, havaitaan tämä päästäessäsi irti saat, heittäytymällä heikoksi vahvistut, vastakohtien -viisaus, koska siipi ei ole lyijyn raskas, eikä savu ole kirkas, …. Vastakohdilla ja paradokseilla rakennetaan montakin runollista vuorosanaa.

Keveys raskas! Vakaa hullutus!
Kuvaton kaaos muodoist' ihanista!
Sa siipi lyijyinen, sa savu kirkas.
Sa tuli jäinen, terveys sa sairas!

Kieli on rehevää ja ilmaisu voimakasta. Sanoja koronkiskuri, lörppä ja juoruämmä käytetään. Maksullisen naisen ilmauksia piisaa, esimerkkinä toisen näytöksen neljännessä kohtauksessa Kajanderin mukaan

MERCUTIO. … saakelin kelpo huora!" …

(Romeo tulee.)

BENVOLIO.

Tuossa on Romeo! Tuossa on Romeo!

MERCUTIO. Rommiansa vailla, niinkuin kuivattu silakka. — …Dido, homsu; …; Helena ja Hero, hutsuja ja porttoja;

Itse asiassa Jylhä käyttää muuten samoja sanoja, mutta kohdan Rommiansa vailla, niinkuin kuivattu silakka, hän on kääntänyt loistavasti ”kuittina kuin kuivattu silakka”

Englanniksi

a very good whore!'

… Enter Romeo.

  Mer. Without his roe, like a dried herring.

Dido a dowdy, …,

    Helen and Hero hildings and harlots,

On niitä kauniitakin kohtia, enemmän, paljon enemmän, toisen kohtauksen tämä runo lienee mainittu jopa piirretyissä Muumilaakson tarinoissa (Lampun henki parantelee Papan näytelmää ja vain Nuuskamuikkunen tietää lähteen!)

ROMEO.
Se naarmaa nauraa, jok' ei haavaa tunne.
    (Julia ilmestyy ylhäälle ikkunaan.)
Vait! mikä loisto tuolla ikkunassa?
Se itä on, ja Julia aurinko! —
Oi, nouse, kaunis aurinko, ja surmaa
Tuo kade kuu, mi kalvas kaihost' on, ..

Tragediasta kun on kyse, tuoni korjaa miekoin, myrkyin runsain satoans', ei ois' Lorenzon kuulunut laittaa kohtalon rihmaan sormiaan ...

Lainaukset Yrjö Jylhän suomennos Seven pokkarista, Kajanderin suomennos Gutenberg täällä, ja alkukielellä Gutenberg tuolla.

Suositan!
Editoin tätä kesällä 2018, ja akuperäinen ensimmäisen lukukerran haltioitunut sekava bloggaus on TÄÄLLÄ.
---
Romeo ja Julia ovat monien kappaleiden ja filmien aiheina.  Movetron on tehnyt Romeo ja Julia nimisen kappaleen, jossa esiintyy Lorenzokin. Alkaa sanoin "Puutarhan Veronan kauneimman ... " ja myöhemmin "eri kastiin synnyttiin", tämä ei pidä paikkaansa, ovat riitaisista suvuista, mutta suvuilla on sama status. Sanoittaja on ottanut taiteellista vapautta, mutta ei siis pidä paikkaansa alkuperäisen tarinan kanssa, tosin myöhemmin lauleetaan Alfa-Romeosta, mutta minä pidän biisistä, Movetronin paras, joka biisi on smurffautettukin.


Tämän jutun kommentissa olleen modernin Romeon ja Julian kansi. Katsoin filmin, se on vuodelta 1996 ja modernisoitu ja väkivaltainenkin, mutta löytyy sonettia esimerkiksi Keveys raskas! Vakaa hullutus! ... hieman toisin käännettynä luritetaan. Vihaava rakkaus, rakastava viha, sitä Leonardo DiCaprio lausuu, hyppii parvekkeella, ui uima-altaassa ja Julialla eli Claire Danesilla on siivet. Juoni menee kuten "kirjassa". Juhlissa Julialla on enkelin siivet, Romeo on soturin asussa. Filmissä on sivuosissa mm. Lostin "Michael" ja Sopranoksessa näytellyt AY-pomo, nyt poliisina.
Filmin alussa on hyvä tiivistys, juonesta ja lopputuloksesta, tähän en sitä laita.

Pidin kuitenkin Rakastunut Shakespeare -filmistä enemmän, se kertoi oikeasta Shakespearestä, tarinan totuusarvoa en tiedä. Se on saanut seitsemän pystiäkin.