Paavo Arhinmäki: Kaiken se kestää

Paavo Arhinmäki: Kaiken se kestää, Maajoukkuekannattajan tunnustukset, WSOY 2021, sivumäärä 288.

Kirjakaupoissa on oma kategoriansa "kahden euron alekirja", joka lojuu kaupan alelaarissa yleensä ulko-oven vieressä. Yleensä siellä on suhteellisen uusia kirjoja, joista on otettu iso painos, kertoo yleensä jostain henkilöstä. Tulen bloggaamaan jatkossa myös näistä kirjosta.

Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki on sangen tunnettu henkilö oltuaan kansanedustajana, puolueensa puheenjohtajana ja ministerinä. Tämä kirja kertoo kuitenkin Arhinmäen innokkaasta jalkapallofanituksesta. Arhinmäki on seurannut Huuhkajien eli Suomen maajoukkueen arvokisakarsintoja vuosikymmeniä. Kirjan takaosassa on lista Paavo Arhinmäen paikan päällä näkemistä Suomen otteluista ja niitä 14.10.2024 mennessä oli 122 (jos laskin oikein).

Huuhkajat pääsivät viimeinkin arvokisoihin, eli EM-kisoihin 15.11.2019 voittamalla Liechtensteinin 3-0, EM-lopputurnaus lopulta pelattiin kesällä 2021. Suomi tuli alkulohkossaan kolmanneksi eikä päässyt jatkoon, Suomi voitti kisoissa Tanskan 1-0, mutta hävisi Belgialle 2-0 ja Venäjälle 1-0.

Paavo Arhinmäen kirja alkaa käsittämättömästä MM-karsintalohkon päätösottelusta Suomi  - Unkari Helsingissä 11.10.1997, missä Unkari tasoittaa sähellyksessä vesisateessa 1-1 lisäajalla, Suomen MM-jatkokarsintahaavet kariutuivat kuten sitä ennen ja sen jälkeen monta kertaa, kirjan nimi kaiken se kestää -viittaa siihen. Käsittämätön on ehkä väärä termi, sillä lisäajalla hyvät joukkueet tekevät usein ratkaisumaaleja.

Kirjassa Paavo kertoo lisäksi jalkapalloharrastuksestaan, ensimmäisistä näkemistään jalkapallo-otteluista,  Arhinmäellä oli nuorena Pasilasta lyhyt matka harjoituskentille ja hän pelasi futista  Ponnistuksessa, Kullervossa, Käpylän Pallossa ja lopuksi SaVassa. 

Kirja on paljolti kuitenkin karsintaotteluiden selostusta, mutta sisältää  mielenkiintoisia huomioita turvatoimista, hulinoinnista ja matkajärjestelyistä. Sen sijaan pidin kirjan sisältöön huonosti sopivana katsausta Kataisen hallituksen "hajoamisesta".

Kyllä tästä kirjasta maksoi mielellään 2 euroa, mutta täyttä hintaa en tästä maksaisi. Tiedän olevani pihi pummi, kun koluan alelaareja. Kirjan valokuvasivut ovat mukavia, valokuva esimerkiksi Sarajevon talviolympialaisten 1984 hylätyistä mäkitorneista on puhutteleva. 

Kirjassa on myös hyvä henkilöstöhakemisto. 

****

Taustatietoa asian tiimoilta:
Jalkapallon EM-kisat ja MM-kisat pidetään joka neljäs vuosi. MM-kisoihin karsitaan eri maanosittain lohkoissa. 

MM-kisoja on järjestetty vuosina 1930, 1934, 1938 ja 1950 siitä lähtien joka neljäs vuosi. MM-kisat alkoivat siis vuonna 1930 jolloin maita oli 13, ja  vuoteen 1978 asti oli 16 loppukilpailujoukkuetta, 24 joukkuetta oli vuosien  1982, 1986, 1990 ja 1994 kisoissa. Sen jälkeen  32 maata. Euroopan kiintiö on ollut kisoissa hieman yli 10 riippuen isäntämaasta ja jatkokarsinnoista. Vuoden 2022 kisoissa Euroopasta oli 13 maata.
Jalkapallon EM-kisat pidettiin ensimmäisen kerran Ranskassa 1960 ja lopputurnauksessa oli neljä maata. Neljän maan systeemi kesti vuoteen 1976. Vuosina 1980-1992 joukkueita oli 8, vuosina 1996-2012 joukkuemäärä oli 16, nyt 24. Uefalla on 55 jäsenmaata, mukana myös Wales, Skotlanti, Pohjois-Irlanti ja Färsaaret, jotka eivät ole itsenäisiä valtioita. sekä maita Euroopan ulkopuolelta kuten Israel, Kazakstan ja Azerbaijan. 

Suomen maajoukkueen päävalmentaja oli Unkari-ottelun aikana Richard Möller Nielsen, ja sitten Antti Muurinen, Jyrki Heliskoski, Roy Hodgson, Stuart Baxter, Mixu Paatelainen, Hans Backe ja Markku Kanerva.

1.5.2024 Suomen FiFa-ranking oli 61, ja sijoitus Euroopan maiden joukossa oli 30:s.