Aleksis Kivi: Kullervo, näytelmä 1859, luettu Gutenbergistä, kuva Akseli Gallen-Kallelan maalauksesta Kullervon kirous, kuva wikimedia commonsista (täältä)
Aleksis Kivi (10.10.1834 - 31.12.1872) muunsi Kullervon tarinan viisinäytöksiseksi näytelmäksi vuonna 1859, teos voitti SKS:n järjestämän näytelmäkilpailun palkinnon, ja se julkaistiin kokonaisuudessaan vuonna1864.
Kullervo on Kalevalan traaginen hahmo. Kullervo on Kalervon poika, joka tuhoaa Untamon suvun ja surmaa itsensä. Kalervo puolestaan oli Untamon veli, ja veljekset olivat riidassa. Lopulta Untamo tappaa koko Kalervon perheen, mutta ottaa yhden "immen" mukaansa. Impi synnyttää Kalervon pojan. Äiti kutsuu lastaan Kullervoksi. Kalervo vaimoineen kuitenkin elää, minkä siniviitta ilmoittaa myöhemmin (täysikasvuiselle) Kullervolle:
"Ei ole surmattu sukusi,viel' ei kaatunut Kalervo.
On sulla iso elossa,
maammo maille tervehenä."
Aleksis Kivi on ottanut Kullervon kohtalon näytelmänsä aiheeksi. Näytelmässä Untamo on Unto ja Ilmarinen Ilmari, ja Siniviitta on Sinipiika.
Kullervo on Kalevalassa väkivaltainen ja vakivahva uros, jonka kädet toistuvasti tahriutuvat hurmeeseen, ja sen lisäksi urho sotkee lähipiirinsä asiat. Aleksis Kivi osoittautuu Kullervon tarinassa taitavansa tragedian tyylilajin. Kullervo on todellinen antimidas joka muuttaa kaiken tuhkaksi, ja myös sen aikainen Raid, eli tappaa talossa ja puutarhassa.
Ensimmäisessä näytöksessä Unto havaitsee Kullervon hakkaavan vimmatusti metsää, toki komennettuna kaskea kaatamaan, ja Unto on nähnyt unta Kalervosta, veljestään ja tämän vaimosta, jotka on veljesvihassa tappanut. Unessa Kullervo sytyttää pirtin palamaan, lisäksi Kalervo vaimoineen liihoittelivat liekeissä. Kullervo surmaa unessa Untamon ja Untamo Kullervon.
Ilmari tulee Untolle, joka myy Kullervon orjaksi Ilmarille, hintana viisi viikatteen terää. Nyyrikki kertoo Kimmolle, että Kalervo elää ja asuu Nyrjösenä? He päättävät, etteivät hiisku asiasta Kullervolle, ennen kuin Kimmo on tutkinut väitteen todenperäisyyttä. Kullervo tahollaan vannoo kostoa perheensä tappajalle, ja pohtii otsamerkkiään. Kullervo on paimenena. Ilmarin emäntä on leiponut tahallaan kiven leipään, johon Ilmarin veitsi osuu. Kullervo saa taas raivokohtauksen. Paikalle pelmahtanut Ajatar ehdottaa että voisi manata petoja, jotka syövät Ilmarin karjan. Ajatar lupaa auttaa Kullervoa. Toisaalta kiltimpi Sinipiika vakuuttaa Kullervolle, että hänen vanhempansa elävät. Kullervo haluaa karjan kuolevan, ja pedot raatelevat karjan hengiltä.
Kullervo on väkivaltainen, ja menee vihassa Ilmarin luo, jossa Ilmarin vaimo sättii Kullervoa karjan menetyksestä, Kullervolta palavat päreet, ja Kullervo tappaa veitsellä Ilmarin vaimon. Kullervon kujan juoksu alkaa. Hän menee erämaahan, josta löytää Nyrjöset, jotka ovat kuin ovat kuin ovatkin hänen vanhempansa. Kullervo on jo tehnyt murhan, eikä isä-Kalervo ilahdu siitä. Kalervolla ja Kalervon vaimolla on kaksi tytärtä, vanhempi Ainikki on kadonnut. Kullervo lähtee töihin ja tapaa metsässä immen, jonka kanssa karkeloi. Myöhemmin selviää, että impi oli sisko Ainikki, ja Ainikille selviää, että Kullervo on hänen veljensä. Ainikki hukuttautuu. Kalervo tyrmistyy. Kun Kullervo suorittaa pääkostoaan tappaen Unton perheen, käy Kalervo perheessä kuolo.
Näytelmä loppuu Kullervon omiin johtopäätöksiin, ja hän surmaa itsensä miekallaan.
Kivi on näytelmässään kuvannut Kullervon kostoretkeä Untolaan varsin pitkään, mutta lyhentänyt sitä joltain osin, lisäksi sivuhenkilöitä on lisätty, sillä Kalevala ei ole näytelmän vuorosanoja, vaan nelipolvista trokeeta.
*****
Kansalliskirjailijamme Aleksis Kiven (10.10.1834 - 31.12.1872) tunnetuin teos on Seitsemän Veljestä, mutta hän kirjoitti näytelmiä, tunnetuin on Nummisuutarit. Kivi kuoli unohdettuna veljensä mökissä.
Aleksis Kivi on ikoni kuin myös Gallen-Kallelan maalaus Kullervon kirous, joten erinonomainen valinta päivän kunniaksi!
VastaaPoistaKivihän kuului Seitsemällä veljellään ja Nummisuutareineen kouluaikaiseen pakkopullaan, joten aika harvakseen on sittemmin hänen tuotantonsa pariin tullut palattua.
Aika nyrjönen ja hurmeinen näytelmä impineen päivineen sekä traagisine loppuineen ja jäinkin pohtimaan, kuinka tämän päivän nuori katsoessaan asian kokisi; kiemurtelisiko istuimellaan vai nauttisiko esityksestä ihan kuriositeettina?
Vältyin koulussa Seitsemän veljeksen lukemisesta, koska en lukenut sitä. Pääsin jommalla kummalla kerralla kohtaan jossa Toukolan pojat kuittailivat. Nummisuutareita ei ollut lukulistalla.
PoistaTämä Kullervo oli hyvin raskaslukuinen eikä minusta laajentanut tai syventänyt Kalevalan tulkintaa. Näytelmä muistutti kuitenkin paljon Shakespearen tragedioita.
kiva kun nostat Kalevalaa esille, ihan tykkäsin koulussakin
VastaaPoista:)
PoistaVoi miten hienoa että teit juhlapostauksen 🤎
VastaaPoista(Raid 😀)
:)
PoistaKuulostaa varsin vaiheikkaalta tarinalta ja sopii tosiaan päivään kuin nenä päähän.
VastaaPoista:)
PoistaTämä taisi olla aikoinaan ensimmäinen Kiven teos jonka luin kokonaan, aika kauan sitten...eli en muista enää millainen tämä oli kieleltään ja kerronnaltaan, sen kyllä että tapahtumat sinänsä menevät jotakuinkin samoin kuin Kalevalassa.
VastaaPoistaIhan tapahtumien tasollahan tämä voisi mennäkin nuoremmallekin polvelle, onhan ne lopulta aika samanhenkisiä kuin vaikka joku Game of Thrones tms, juonitteluja, väkivaltaisia kostonkierteitä jne. Esitystapa on sitten oma lukunsa...
Kyllä tämä on tarinana hyvin voimakas, ehkä jonkun pitäisi vielä modernisoida tämä. Lienen ainoita, joka ei ole katsonut (eikä lukenut) yhtään jaksoa Game of Thronesista :)
Poista