Ari Hakkarainen: Mene$tyksen hinta

 

Ari Hakkarainen: Mene$tyksen hinta, Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa, 2009 Read.me Gummerus, sivumäärä 279.

Ari Hakkarainen on toimittaja, ja Mene$tyksen hinta -kirja on jäsennelty 15 lukuun. Alkuluvussa on katsaus Nokiaan ja sen kehitykseen. Hakkarainen aloittaa Suomen Posti- ja Telelaitoksen työntekijöiden Matti Makkosen, Seppo Tiaisen ja Juha Tapiolan tekstiviesti-ideasta vuodelta 1984. Tekstiviestit olivat 1990-luvun kännyköiden yksi selkänoja. Etenkin suomalaiset lähettivät paljon tekstiviestejä. Nokia oli pelastettu 1992 Jorma Ollilan johdolla kuilun partaalta. Nokia oli aikojen saatossa myynyt paperin, kulutuselektroniikan, renkaat ja saappaat pois ja keskittyi langattomaan tiedonsiirtoon ja matkapuhelimiin. 

Lopuissa 14 luvussa on tarinoita, mutta Hakkaraisen kirjan nimeä Mene$tyksen hinta, Nokian matkapuhelinten tarina napaansa tuijottavien liikemiesten ja hullujen sammakoiden maailmassa en ymmärtänyt tai hullut sammakot ymmärsin, se liittyi Crazy Frog -soittoäääniin, joka oli sangen lyhyt episodi matkapuhelinten historiassa.

Jorma Ollila keräsi ympärilleen huippujoukkueen. Juristi Olli-Pekka Kallasvuo, kauppatieteilijä Sari Baldauf, tekniikan tohtori Matti Alahuhta, kauppatieteilijä Anssi Vanjoki,  sekä kauppatieteilijä  Pekka Ala-Pietilä täydensivät toisiaan. Nokialla oli 1990-luvun alussa lähes ylivoimaisia ongelmia, se oli kannattamaton. Rönsyt karsittiin ja Ollilan aikana keskityttiin puhelimiin ja verkkoihin. Koska matkapuhelimet ja verkot ovat globaalia liiketoimintaa, Nokian piti kansainvälistyä., minkä se tekikin, ja rakensi vahvan brändin. 

Nokian puhelimet upotti jo Hakkaraisen mainitsema Applen 2007 lanseeraamat iPhonet ja Googlen android-käyttöjärjestelmä. Tästäkin kirjasta tulee mieleen, että sukupolvenvaihdos Nokian johdossa olisi pitänyt tehdä jo 2001. Olli-Pekka Kallasvuo valittiin vuonna 2006 Ollilan seuraajaksi, mutta huipputiimi oli jo hajonnut. Stephen Elop aloitti vuonna 2010 ja hän kertoi öljylautan olevan tulessa ja lautan rääppeet myytiin Microsoftille, ja  Nokian puhelimet olivat historiaa. Kirjan aikaikkuna loppuu vuoteen 2008, joten Hakkarainen saa kertoa Nokian voittokulusta kotimaassa, viennissä Kiinaan ja etenkin yhtiön asemasta Intiassa. Nokialla oli kirjan mukaan omia kuorma-autoja Intian maaseudulla, jotka toivat Nokian viestiä, Nokialla oli hyvin vahva asema Intian markkinoilla.

Nokian menestys takoi Suomeen markkoja ja euroja, ja Nokian tarinasta on kirjoitettu monta teosta, itsekin olen blogannut kirjoista Marco Mäkisen (1995) Nokia Saga, sekä  Harri Saukkomaan ja Jorma Ollilan (2013) Mahdoton menestys. Nokia Saga on kirjoitettu  ennen suurinta Nokian voittokulkua ja Mahdoton menestys silloin kun matkapuhelimien haaksirikko oli jo nähtävissä.

Menastys ja sen hinta?

Menestyksen alkutahdit otettiin siis tekstiviestin keksimisestä. SMS:t olivat alkuun tärkeitä. Nokian insinöörit olivat panostaneet digitaaliseen tulevaisuuteen ja GSM:ään. Ensimmäinen digitaalinen  puhelinkeskus rakennettiin kirjan mukaan jo 1980 Korppooseen. Langattomuudesta ja verkkojen kehityksestä on kirjassa paljon, myös vaikeuksista. Tuona aikakautena, Nokia fuusioi verkkotoimintansa Siemensin kanssa, myöhemmin Alcatel Lucian kanssa.

Paljon tarinaa on Nokia 9000 Communicatorista, jopa liikaa, kun puhutaan ulkoministerin tekstiviesteistä. Communicator (sanon sitä itse kommariksi) sisälsi intelin 386 prosessorin ja ehkä useammankin. Nerokasta kommarissa oli ulosvedettävä näppäimistö. Olen pohtinut, oliko näppäimistö niin nerokas, että yhtiö ei reagoinut kosketusnäyttöön riittävän nopeasti. Kommarilla pystyi tarkastamaan sähköpostit lentokentän jonoissa, ja aina kun oli tarpeen. Nokiaan liittyy paljon nostalgisia asioita mistä kerrotaan: matopeli, hauskat ja operaattoreille tuottoisat soittoäänet. 

En tiedä,  mikä oli se menestyksen hinta? Nokian optio-ohjelmasta puhutaan, alkuun ohjelmat olivat hyvinkin tuottoisia niiden saajille. Toisaalta kirjassa vihjataan, että tyytymättömyys yhtiön työntekijöiden keskuudessa nousi.

Nokian suhde alihankkijoihin esitetään kyynisesti, jos alihankkija tuotti voittoa, ehtoja kiristettiin. Nokia siirteli omiakin tehtaitaan, koska tuotannon oli reagoitava markkinoihin. Nokia oli hyvin kustannustietoinen, ja tämä myös aiheutti konflikteja. 

Jos oli matopeli suuri menestys, niin  Mato Valtosen firman loppu oli menetys, vaikka startti oli hyvä.

Se miten Nokian taru päättyy on vielä arvoitus. Nokia on nyt verkkoyhtiö, sen liikevaihto oli 2019 noin 23 miljardia euroa. Osakkeen hinta oli vuonna 2000 peräti 65 euroa. Tosin teknokupla puhkesi vuonna 2001, mutta Nokian osake tointui ja pienempi huippu oli vuonna 2005. Mokian osake on viime vuosina pyörinyt 3-4 euron molemmin puolin, ja oli alimmillaan noin kaksi euroa.

Oma suhteeni Nokiaan on tyypillinen suomalaisen suhde yritykseen, eli asiakas.

Kuvassa on Nokia 3310:n laatikko, ja kaksi vielä toimivaa puhelinta, toisessa "erikoiskuoret".

Perus-Nokioita oli enemmänkin. 

Olin Nokialle uskollinen hyvin pitkään, minulla oli vielä Nokia Symbian 720 , työkännykkänä Nokia Lumia 630, joka hajosi vasta 2018. Nokia Symbianeissa oli hyvä kamera.